etusivu:uusi_sivu
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| etusivu:uusi_sivu [2015/10/15 08:29] – vellu | etusivu:uusi_sivu [2015/11/18 15:16] (nykyinen) – poistettu anna | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| - | =<WRAP center round box 60%> | ||
| - | **Huom! Kopioi sivu muokkaustilassa** | ||
| - | </ | ||
| - | |||
| - | |||
| - | \\ | ||
| - | {{tag>" | ||
| - | |||
| - | Täytä sivun luokka kohtaan " | ||
| - | |||
| - | ====== Pääotsikko ====== | ||
| - | |||
| - | Ensimmäisen maailmansodan linnoite | ||
| - | |||
| - | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | |||
| - | Ensimmäisen maailmansodan aikana rakennettu kanta- tai kenttälinnoitus | ||
| - | |||
| - | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | |||
| - | Ensimmäisen maailmansodan aikaisiin linnoitteisiin liittyviä rakenteita ovat esimerkiksi tykkipatterit, | ||
| - | |||
| - | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | |||
| - | Venäjä aloitti pääkaupunki Pietaria suojanneen linnoitussaariketjun rakentamisen ennen sotaa ja jatkoi sitä sodan aikana. Suomen rannikkoa linnoitettiin Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja edelleen Pohjanlahdelle. Itsenäistymisen jälkeen linnoitussaaret siirtyivät Suomen puolustusvoimien käyttöön. Koska saksalaisten pelättiin hyökkäävän Pietariin myös Suomen maa-alueen kautta, katkaistiin itään johtavat kulkureitit rakentamalla Pohjois-Karjalan ja Suomenlahden väliselle alueelle kolme sisäkkäistä puolustuslinjaa. Lisäksi Helsingin ja Viipurin ympärille rakennettiin erilliset maa- ja merilinnoitukset sekä linnoitettiin Hangon ja Tornion välillä sijaitsevia maihinnousuun sopivia satamapaikkoja. Valtaosa maalinnoitteista hylättiin heti ensimmäisen maailmansodan jälkeen (esim. Helsingissä maalinnoituksen luolia jäi kuitenkin edelleen käyttöön). | ||
| - | |||
| - | Erikokoisia tukikohtia taisteluhauta- ja yhdyshautaverkostoineen, | ||
| - | |||
| - | |||
| - | |||
| - | |||
| - | ===== Ajoitus ===== | ||
| - | |||
| - | Ensimmäinen maailmansota sijoittuu aikavälille 27.7.1914–11.11.1918. Suomen sisällissota 27.1.–15.5.1918 liittyy ensimmäisen maailmansodan historiaan. | ||
| - | |||
| - | ===== Levintä ===== | ||
| - | |||
| - | Uusimaa, Varsinais-Suomi, | ||
| - | |||
| - | |||
| - | |||
| - | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | |||
| - | Kiinteä muinaisjäännös | ||
| - | |||
| - | ===== Lähteet ===== | ||
| - | |||
| - | Koponen, Martti 1993: Historiallisen ajan puolustusvarustuksia Etelä-Savossa. Mikkelin läänin liitto, julkaisu 11: | ||
| - | Lagerstedt, John 2014: Viaporin maarintama: retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille. Helsingin kaupunginmuseo. Helsinki. | ||
| - | Laine, Sirkku 1996a: Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:3. Helsinki. | ||
| - | Laine, Sirkku 1996b: Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Hoito-ohje. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:4. Helsinki. | ||
| - | Laine, Sirkku 1998: Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Espoossa. Espoon kaupungin tekninen keskus. Espoo. | ||
| - | Manninen, Markus 2000: Viapori. Maalinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914–1918. Sotamuseo. | ||
| - | Takala, Hannu 1998: Taistelu Lahdesta 1918. Lahden kaupungin historiallinen museo. | ||
| - | Wahl, Hannu-Matti 2000: ”Taistelupaikoista ja historiallisen ajan arkeologiasta”. SKAS 3/2000. Suomen keskiajan arkeologian seura. | ||
| - | |||
| - | |||
| - | |||
| - | |||
| - | |||
| - | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| - | |||
| - | Tähän teksti. | ||
| - | |||
| - | ===== Viitteet ===== | ||
| - | ~~DISCUSSION~~ | ||
etusivu/uusi_sivu.1444886964.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
