wiki:bastionilinnoitus
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:bastionilinnoitus [2017/03/31 11:53] – helena | wiki:bastionilinnoitus [2022/09/05 09:06] (nykyinen) – helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Puolustusta | + | puolustusta |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Tuliaseiden yleistyminen 1400 ja 1500-luvuilla teki keskiaikaiset muureilla ja torneilla varustetut linnat vanhentuneiksi. Uudessa bastionijärjestelmässä pyrittiin luomaan linnoitukselle pohjakaava, jonka avulla se pystyi hallitsemaan sekä linnoitusta että sen ympäristöä.((Peltonen 2011: 26)) Bastionijärjestelmän ihannelinnoituksen perusmuoto oli aluksi kaavamainen ympyrä, jonka päälle asetettiin säännöllinen geometrinen muoto, kuten kaksi lomittain ollutta neliötä. Lopputuloksena oli kahdeksasta bastionista koostunut pohjakaavaltaan tähtimäinen linnoitusmuuri. Linnoituksen ulkopuolelle kaivettiin muurin muotoa noudattanut vallihauta, jonka ulkosivulle tehtiin etuvarustukseksi matala vallirintama.((Kauppi 2011: 24–41)) | + | Tuliaseiden yleistyminen 1400- ja 1500-luvuilla teki keskiaikaiset muureilla ja torneilla varustetut |
| Bastionin puolustus perustui tykistöön ja linnoituksen monimutkaiseen geometriseen muotoon. Varustukset porrastettiin niin, että etumaiset varustukset eli etuluiska ja vallihauta suojasivat taaempia varustuksia vihollisen suoralta tykkitulelta ja estivät muurien murtoyritykset. Etuvarustusten eli etuluiskan ja vallihaudan avulla päämuurista saatiin tarpeeksi korkea, jotta voitiin estää vihollisen suorat rynnäköt. Bastionijärjestelmän toisena lähtökohtana oli sivustasuojaus, | Bastionin puolustus perustui tykistöön ja linnoituksen monimutkaiseen geometriseen muotoon. Varustukset porrastettiin niin, että etumaiset varustukset eli etuluiska ja vallihauta suojasivat taaempia varustuksia vihollisen suoralta tykkitulelta ja estivät muurien murtoyritykset. Etuvarustusten eli etuluiskan ja vallihaudan avulla päämuurista saatiin tarpeeksi korkea, jotta voitiin estää vihollisen suorat rynnäköt. Bastionijärjestelmän toisena lähtökohtana oli sivustasuojaus, | ||
| - | {{ : | + | {{ : |
| - | Suomen varsinaiset bastionilinnoitukset tunnetaan maanpäällisiltä osiltaan hyvin; lähes jokaisesta on saatavissa sekä oman aikansa että modernit tarkat mittauspiirrokset. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki maamme bastionilinnoitukset on kunnostettu jo 1900-luvulla, | + | |
| - | Uusien bastionilinnoitusten löytyminen Suomesta on epätodennäköistä. Maastossa voi kuitenkin olla pienempiä varustuksia, | + | Uusien bastionilinnoitusten löytyminen Suomesta on epätodennäköistä. Maastossa voi kuitenkin olla pienempiä varustuksia, |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| Rivi 30: | Rivi 29: | ||
| Bastionijärjestelmä saapui Suomeen lännestä Ruotsin ja idästä Venäjän kautta. Kehitys sai alkunsa 1500-luvulla käydyistä Vaasa-suvun ja Moskovan välisistä sodista. Ruotsiin perustettiin linnoitusten suunnittelusta, | Bastionijärjestelmä saapui Suomeen lännestä Ruotsin ja idästä Venäjän kautta. Kehitys sai alkunsa 1500-luvulla käydyistä Vaasa-suvun ja Moskovan välisistä sodista. Ruotsiin perustettiin linnoitusten suunnittelusta, | ||
| - | Käkisalmesta tuli uuden linnoitustaidon ensimmäinen edustaja Suomessa, kun ruotsalaiset aloittivat kaupungin linnoittamisen ja kaupunkiin rakennettiin kaupunkisaari, | + | Käkisalmesta tuli uuden linnoitustaidon ensimmäinen edustaja Suomessa, kun ruotsalaiset aloittivat kaupungin linnoittamisen ja kaupunkiin rakennettiin kaupunkisaari, |
| Vuonna 1710 Venäjän armeija valtasi Viipurin ja Käkisalmen ja tämän jälkeen venäläiset alkoivat kehittää Viipuria uudenaikaiseksi bastionilinnoituskaupungiksi Pietarin suojaksi. Viipurin linnan länsipuolelle Siikaniemeen rakennettiin uusi maastoon mukautettu bastionilinnoitus ja ruotsalaisten rakentamat itään suunnatut bastionit jäivät taaemmiksi vallituksiksi.((Kauppi 2011: 30–31)) | Vuonna 1710 Venäjän armeija valtasi Viipurin ja Käkisalmen ja tämän jälkeen venäläiset alkoivat kehittää Viipuria uudenaikaiseksi bastionilinnoituskaupungiksi Pietarin suojaksi. Viipurin linnan länsipuolelle Siikaniemeen rakennettiin uusi maastoon mukautettu bastionilinnoitus ja ruotsalaisten rakentamat itään suunnatut bastionit jäivät taaemmiksi vallituksiksi.((Kauppi 2011: 30–31)) | ||
| - | Ruotsin menetettyä | + | Ruotsi tarvitsi uusia linnoitteita kaakkoisrajan turvaksi menetettyään |
| Ruotsi käynnisti vuonna 1741 Venäjää vastaan hätäisesti valmistellun sodan ja vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa valtakuntien välinen rajalinja siirtyi Kymijoen läntiseen haaraan ja halkaisi Saimaan. Venäjä alkoi kehittää valtaamiaan Haminaa, Lappeenrantaa ja Savonlinnaa omiksi varuskunnikseen. Haminan ja Lappeenrannan linnoitukset saivat nyt kivimuurein vahvistetut bastionirintamat, | Ruotsi käynnisti vuonna 1741 Venäjää vastaan hätäisesti valmistellun sodan ja vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa valtakuntien välinen rajalinja siirtyi Kymijoen läntiseen haaraan ja halkaisi Saimaan. Venäjä alkoi kehittää valtaamiaan Haminaa, Lappeenrantaa ja Savonlinnaa omiksi varuskunnikseen. Haminan ja Lappeenrannan linnoitukset saivat nyt kivimuurein vahvistetut bastionirintamat, | ||
| Rivi 46: | Rivi 45: | ||
| Uloimpaan puolustusketjuun kuuluneen Olavinlinnan tykkitorneja kohotettiin ja linnan ympärille rakennettiin bastionirintama. Uusina linnoituksina uloimpaan vyöhykkeeseen rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen satama ja merilinnoitus, | Uloimpaan puolustusketjuun kuuluneen Olavinlinnan tykkitorneja kohotettiin ja linnan ympärille rakennettiin bastionirintama. Uusina linnoituksina uloimpaan vyöhykkeeseen rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen satama ja merilinnoitus, | ||
| - | {{ : | + | {{ : |
| - | Kotkansaarella sijainnut Ruotsinsalmi oli sekä varuskunta että sotasatama, ja linnoitukseen kuului parikymmentä lähisaaristossa sijainnutta linnaketta. Kyminlinna, Utti, Liikkala ja Järvitaipale olivat kaavamaisen ja symmetrisen bastionijärjestelmän mukaisesti toteutettuja vartiolinnakkeita. Saimaan vesialueen rajan vartiointia varten rakennettu Kärnäkoski oli sen sijaan maaston muotoja noudattava ja epäsymmetrinen. | + | |
| Asejärjestelmien kehityksen johdosta bastionijärjestelmää alettiin pitää Etelä- ja Keski-Euroopassa vanhentuneena jo 1700-luvulla, | Asejärjestelmien kehityksen johdosta bastionijärjestelmää alettiin pitää Etelä- ja Keski-Euroopassa vanhentuneena jo 1700-luvulla, | ||
| Rivi 53: | Rivi 51: | ||
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| - | Bastionimaisia piirteitä esiintyy jo 1500- ja 1600-lukujen | + | Bastionimaisia piirteitä esiintyy jo 1500- ja 1600-lukujen |
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| Suomenlahden rannikko; Kaakkois-Suomi. | Suomenlahden rannikko; Kaakkois-Suomi. | ||
| - | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Bastionilinnoitukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. | ||
| - | [[http:// | ||
| + | ===== Suojelustatus ===== | ||
| + | Bastionilinnoitukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. | ||
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Hakanpää, | + | **Hakanpää, |
| **Kauppi, Ulla-Riitta** 2011. Eurooppalaista linnoitustaitoa Suomessa. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): // | **Kauppi, Ulla-Riitta** 2011. Eurooppalaista linnoitustaitoa Suomessa. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): // | ||
| - | **Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen, V.-P.** | + | **Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen, V.-P.** |
| **Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen V.-P.** 2011b. Kouvolan Utin linnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): // | **Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen V.-P.** 2011b. Kouvolan Utin linnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): // | ||
| **Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen V.-P.** 2011c. Kouvolan Liikalan linnake. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): // | **Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen V.-P.** 2011c. Kouvolan Liikalan linnake. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): // | ||
| Rivi 86: | Rivi 83: | ||
| **Eimer, Gerhard** 1961. //Die Stadtplannung im schwedischen Östseereich 1600–1715// | **Eimer, Gerhard** 1961. //Die Stadtplannung im schwedischen Östseereich 1600–1715// | ||
| **af Hällström, | **af Hällström, | ||
| - | **Kauppi, Ulla-Riitta** 1993. Kymenlaakson linnoitustyöt taloudellisena vaikuttajana 1700–1800-lukujen taitteessa. //Kasarmin aidan kahden puolen. Kaksisataa vuotta suomalaista varuskuntayhteisöä// | + | **Kauppi, Ulla-Riitta** 1993. Kymenlaakson linnoitustyöt taloudellisena vaikuttajana 1700–1800-lukujen taitteessa. |
| - | **Kauppi, Ulla-Riitta & Miltšik, Mihail** 1993. // | + | **Kauppi, Ulla-Riitta & Miltšik, Mihail** 1993. // |
| **Knapas, Rainer** 1979. //Det civila och militära byggnadsväsendet i Gamla Finland//. Taidehistorian lisensiaattitutkielma 1979. Helsingin yliopisto, Taidehistorian laitos. | **Knapas, Rainer** 1979. //Det civila och militära byggnadsväsendet i Gamla Finland//. Taidehistorian lisensiaattitutkielma 1979. Helsingin yliopisto, Taidehistorian laitos. | ||
| **Koskinen, Pekka** 1986.// Hämeen linnan renessanssi: | **Koskinen, Pekka** 1986.// Hämeen linnan renessanssi: | ||
wiki/bastionilinnoitus.1490950409.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
