wiki:höyrysaha
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:höyrysaha [2017/04/06 13:13] – [Muu kirjallisuus] helena | wiki:höyrysaha [2022/09/30 10:47] (nykyinen) – [Levintä] helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
| ====== Höyrysaha ====== | ====== Höyrysaha ====== | ||
| + | {{: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Höyryvoimalla | + | höyryvoimalla |
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
| Sahateollisuus on osa mekaanista metsäteollisuutta. | Sahateollisuus on osa mekaanista metsäteollisuutta. | ||
| - | Höyrysahat olivat vesisahoihin verrattuna yleensä suurempia tuotantolaitoksia ja monet rakennukset oli rakennettu puun sijaan kivestä tai tiilestä. Höyrysahat olivat ”savupiipputeollisuutta”. Itse saharakennusten ohella höyrysahaan kuului yleensä voimahuone, jossa höyrykone sijaitsi. Muuratut voimahuoneet tukevine perustuksineen ovat kestäneet ajan hammasta paljon paremmin kuin vesisahojen jäännökset. Hyvän esimerkin tarjoaa 1900-luvun alussa toimineen Luvian sahan raunioalue Satakunnassa.((Kantonen 1996: 9-12, 55-56)) | + | Höyrysahat olivat vesisahoihin verrattuna yleensä suurempia tuotantolaitoksia ja monet rakennukset oli rakennettu puun sijaan kivestä tai tiilestä. Höyrysahat olivat ”savupiipputeollisuutta”. Itse saharakennusten ohella höyrysahaan kuului yleensä voimahuone, jossa höyrykone sijaitsi. Muuratut voimahuoneet tukevine perustuksineen ovat kestäneet ajan hammasta paljon paremmin kuin [[wiki: |
| - | Osa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun höyrysahojen yhteyteen syntyneistä yhdyskunnista on sahan sulkemisen myötä autioitunut kokonaan ja useissa muissakin (mm. Porin Pihlava) suuri osa vanhoista rakennuksista on purettu. Esimerkiksi Oulun Varjakassa vuosina 1900–1928 toimineen sahan alueella erottuu mm. suurten tuotantorakennusten raunioita, tieverkkoa, satamalaitteita ja jopa rautatiehen liittyviä jäännöksiä. Sen sijaan Pohjoismaiden suurimmaksi kutsutun Varjakan sahan asuinrakennuksia on yhä jäljellä.((Kantonen 1996: 9-12, 151-152; Äikäs et al. 2016.)) | + | Osa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun höyrysahojen yhteyteen syntyneistä yhdyskunnista on sahan sulkemisen myötä autioitunut kokonaan ja useissa muissakin (mm. Porin Pihlava) suuri osa vanhoista rakennuksista on purettu. Esimerkiksi Oulun Varjakassa vuosina 1900–1928 toimineen sahan alueella erottuu mm. suurten tuotantorakennusten raunioita, tieverkkoa, satamalaitteita ja jopa rautatiehen liittyviä jäännöksiä. Sen sijaan Pohjoismaiden suurimmaksi kutsutun Varjakan sahan asuinrakennuksia on yhä jäljellä.((Kantonen 1996: 9–12, 151–152; Äikäs et al. 2016.)) |
| Höyrysahoja rakennettiin erityisesti suurten jokien suistoihin, minne oli helppo uittaa tukit sisämaasta ja mistä oli kätevä lastata valmis sahatavara suoraan ulkomaille purjehtiviin laivoihin. | Höyrysahoja rakennettiin erityisesti suurten jokien suistoihin, minne oli helppo uittaa tukit sisämaasta ja mistä oli kätevä lastata valmis sahatavara suoraan ulkomaille purjehtiviin laivoihin. | ||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | 1800-luvun jälkipuolella suuri muutos sahateollisuudessa oli voimanlähteen vaihtuminen vedestä höyryyn. Höyrysahojen rakentamista koskeva kielto peruttiin vuonna 1857. Suomen ensimmäinen höyrysaha, Kestilän saha, valmistui Iijoen varteen vuonna 1860 ja sitä seurasi nopeaan tahtiin monta muuta sahaa. Alkoi sahateollisuuden nopean kasvun ja kehityksen aika, mutta todellinen höyrysahojen läpimurto ajoittui vuosiin 1870–1885. Samalla vanhat vesisahat menettivät vähitellen kilpailukykynsä ja ne jäivät lähinnä kotitarvekäyttöön. Vuonna 1899 teollisia sahoja oli jo yli 500.((Ahvenainen 1984: 203-319.)) | + | 1800-luvun jälkipuolella suuri muutos sahateollisuudessa oli voimanlähteen vaihtuminen vedestä höyryyn. Höyrysahojen rakentamista koskeva kielto peruttiin vuonna 1857. Suomen ensimmäinen höyrysaha, Kestilän saha, valmistui Iijoen varteen vuonna 1860 ja sitä seurasi nopeaan tahtiin monta muuta sahaa. Alkoi sahateollisuuden nopean kasvun ja kehityksen aika, mutta todellinen höyrysahojen läpimurto ajoittui vuosiin 1870–1885. Samalla vanhat vesisahat menettivät vähitellen kilpailukykynsä ja ne jäivät lähinnä kotitarvekäyttöön. Vuonna 1899 teollisia sahoja oli jo yli 500.((Ahvenainen 1984: 203–319.)) |
| Vesisahan toiminta riippui veden määrästä ja osa sahoista toimi vain kevään ja syksyn korkean veden aikaan. Höyrysahojen toiminta ei ollut sidoksissa vuodenaikaan vaan tuotanto jatkui vuoden ympäri. | Vesisahan toiminta riippui veden määrästä ja osa sahoista toimi vain kevään ja syksyn korkean veden aikaan. Höyrysahojen toiminta ei ollut sidoksissa vuodenaikaan vaan tuotanto jatkui vuoden ympäri. | ||
| Rivi 33: | Rivi 33: | ||
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| + | Ensimmäiset höyrysahalaitosten keskittymät muodostuivat laskujokien suistoihin Pohjois-Pohjanmaalle, | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | [[http:// | ||
| - | 1700-luvun puoltaväliä vanhempien esiteollisten tuotantolaitosten paikat | + | Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien höyrysahojen jäännökset |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Ahvenainen, | + | **Ahvenainen, |
| - | **Kantonen, Timo** 1996. //Satakunta sahaa Suomessa//. Museovirasto. Helsinki. | + | **Kantonen, Timo** 1996. //Satakunta sahaa Suomessa//. Museovirasto, Helsinki. |
| - | **Äikäs, Tiina & Ylimaunu, Timo & Kuokkanen, Tiina & Anttila, Erkko & Ikonen, Tiia & Malinen, Anssi** 2016. Sosiaalinen näkökulma teollisuusarkeologiaan | + | **Niukkanen, |
| + | **Äikäs, Tiina & Ylimaunu, Timo & Kuokkanen, Tiina & Anttila, Erkko & Ikonen, Tiia & Malinen, Anssi** 2016. Sosiaalinen näkökulma teollisuusarkeologiaan | ||
| Rivi 47: | Rivi 47: | ||
| - | **Kuisma, Markku** 1993. // | + | **Kuisma, Markku** 1993. // |
| ===== Viitteet ===== | ===== Viitteet ===== | ||
| ~~DISCUSSION~~ | ~~DISCUSSION~~ | ||
wiki/höyrysaha.1491473620.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
