wiki:harkkohytti
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:harkkohytti [2017/04/06 10:47] – [Historia ja käyttö] helena | wiki:harkkohytti [2022/12/14 09:27] (nykyinen) – [Muu kirjallisuus] helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Raudanvalmistukseen | + | raudanvalmistukseen |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Harkkohyttejä on käytetty raudan pelkistämiseen niin ruukeilla kuin talonpoikaisessa raudanvalmistuksessa. Ruukeilla ne korvautuivat masuuneilla 1700-luvulta alkaen. Ruukkien harkkohyttien aika ulottuu Suomessa 1500-luvulta 1800-luvulle. | + | Harkkohyttejä on käytetty raudan pelkistämiseen niin ruukeilla kuin talonpoikaisessa raudanvalmistuksessa. |
| - | Harkkohytit sijaitsevat vesivoiman hyödyntämiseen sopivilla paikoilla. Kosken rannoilla voi olla patojen, kanavien ja tuotantorakenteiden jäännöksiä. Raudanvalmistuksesta ja jalostamisesta kertovat maastossa oleva kuona (slagi, pajakuona) ja malmikasat. Itse harkkohytti voi erottua kiviröykkiönä tai matalana maakumpuna. Usein hytin sijainti paljastuu vasta arkeologisissa kaivauksissa. Harkkohytin ympäristössä saattaa olla [[wiki: | + | Harkkohytit sijaitsevat vesivoiman hyödyntämiseen sopivilla paikoilla. Kosken rannoilla voi olla patojen, |
| Talonpoikien harkkohytit erottuvat maastossa matalina kiviröykkiöinä tai laakakivilatomuksina (laajuus noin 2 x 2 metriä). Niiden vierellä on usein kuoppa ja rautakuonaa. Varsinaisesta harkkohytistä ei useinkaan näy maan päälle mitään rakenteita. Joskus hyttejä on pareittain. Harkkohyttejä on saatettu käyttää useita kertoja. Tällöin uunien purkamisista on yleensä syntynyt selvästi erottuvia jätekivi- ja -maakasoja. | Talonpoikien harkkohytit erottuvat maastossa matalina kiviröykkiöinä tai laakakivilatomuksina (laajuus noin 2 x 2 metriä). Niiden vierellä on usein kuoppa ja rautakuonaa. Varsinaisesta harkkohytistä ei useinkaan näy maan päälle mitään rakenteita. Joskus hyttejä on pareittain. Harkkohyttejä on saatettu käyttää useita kertoja. Tällöin uunien purkamisista on yleensä syntynyt selvästi erottuvia jätekivi- ja -maakasoja. | ||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
| Jo esihistoriallisena aikana tunnettu raudanvalmistus kehittyi ja laajeni ruotsalaisaikana. Koska tätä elinkeinoa ei yleensä verotettu, siitä on vähän asiakirjatietoja. Säilyneet lähteet kertovat kuitenkin talonpoikaisten harkkohyttien yleisyydestä etenkin Savossa ja Karjalassa.((Hukkinen 1997: 10–11, 19, 30–31; Laine 1952: 23–24; Rudenschöld 1738–1741: | Jo esihistoriallisena aikana tunnettu raudanvalmistus kehittyi ja laajeni ruotsalaisaikana. Koska tätä elinkeinoa ei yleensä verotettu, siitä on vähän asiakirjatietoja. Säilyneet lähteet kertovat kuitenkin talonpoikaisten harkkohyttien yleisyydestä etenkin Savossa ja Karjalassa.((Hukkinen 1997: 10–11, 19, 30–31; Laine 1952: 23–24; Rudenschöld 1738–1741: | ||
| - | Teollisten rautaruukkien masuunit olivat usein harkkohyttejä (esim. Siuntio Tupala Hyttiskogen; | ||
| - | |||
| - | Suomalaisten jo esihistoriallisena aikana tuntema raudanvalmistustaito kehittyi ja laajeni Ruotsin vallan aikana. Koska tätä elinkeinoa ei yleensä verotettu, siitä on olemassa vähän asiakirjatietoja. Säilyneet lähteet kertovat kuitenkin talonpoikaisten harkkohyttien yleisyydestä ainakin Savossa: Harkkorauta kuului vuosina 1543–1604 Savonlinnan läänin veroparseelien joukkoon. Talonpojat kertoivat vuonna 1726 Suomen taloudellista tilannetta tutkineelle ns. itäiselle komitealle, että eräissä Savon ja Pohjois-Karjalan pitäjissä valmistettiin järvi- ja suomalmista rautaa kotitarpeiksi. Juantehtaan ruukin saadessa vuonna 1748 privilegion, | ||
| - | |||
| - | Savon talonpoikien harjoittama raudanvalmistus hiipui 1700-luvun lopulle tultaessa ruukkien vuoksi melkein kokonaan((Hukkinen 1997: 10-11.)). Vuonna 1792 alueelle käyneen Carl Rinmanin mukaan Rautavaaralla ja muualla Pohjois-Karjalassa oli kuitenkin edelleen käytössä harkkosulatusmenetelmä((Laine 1952: 23-24.)). Rinmanin matkan taustalla oli Ruotsin hallituksen pyrkimys elvyttää vanha kansantaito teollisessa raudanvalmistuksessa ilmenneiden laatu- ja tuotanto-ongelmien vuoksi | ||
| - | |||
| - | Suomen Ruotsin vallan aikaisista talonpoikaisista harkkohyteistä ja käytetyistä työmenetelmistä on säilynyt ainoastaan hajanaisia mainintoja: | ||
| - | |||
| - | 1. Ulrik Rudenschöldin mukaan((Rudenschöld 1738–1741: | ||
| - | |||
| - | |||
| - | 2. Michael Grubbin ja Eric Castrenin 1700-luvun puolivälissä ilmestyneiden väitöskirjojen tietojen perusteella suomalainen harkkohytti oli padanmuotoinen, | ||
| - | |||
| - | Harkkohytin toimintaperiaate oli seuraavanlainen: | ||
| - | |||
| - | |||
| - | 3. Carl Rinmanin 1700-luvun lopulla tekemien havaintojen mukaan suomalainen harkkohytti oli neliön muotoinen, noin 1,2-1,3 5 metriä korkea, ja sen ympärillä oli ainoastaan joskus hirsiseinä. Puhallus suoritettiin käsikäyttöisillä kaksoisnahkapalkeilla.((Laine 1952: 30.)) | ||
| - | |||
| - | 4. Antti Ahosen loismies Antti Tervolle antamien tietojen mukaan Rautavaaralla käytettiin 1800-luvun alkupuolella seuraavaa menetelmää((Laine 1952: 31.)): | ||
| - | |||
| - | " | ||
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| Rivi 54: | Rivi 33: | ||
| Savo, Karjala, Pohjanmaa, Kainuu, muu Suomi? | Savo, Karjala, Pohjanmaa, Kainuu, muu Suomi? | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| + | Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien harkkohyttien jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. | ||
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| **Hukkinen, Lars J.** 1997 (translitteration och kommentar). //Rinman, Carl: Kort underrättelse om sättet att smälta sjö-och myrmalmer uti blästerugnar-Lyhykäinen neuvo järwen-ja suon-malmien sulattamisesta puhallus uuneisa.// Stockholm 1794. | **Hukkinen, Lars J.** 1997 (translitteration och kommentar). //Rinman, Carl: Kort underrättelse om sättet att smälta sjö-och myrmalmer uti blästerugnar-Lyhykäinen neuvo järwen-ja suon-malmien sulattamisesta puhallus uuneisa.// Stockholm 1794. | ||
| - | **Laine, Eevert** 1952. Suomen vuoritoimi 1809–1884, | + | **Laine, Eevert** 1952.// Suomen vuoritoimi 1809–1884// , III, Harkkohytit, |
| + | **Niukkanen, | ||
| **Rudenschöld, | **Rudenschöld, | ||
| Rivi 65: | Rivi 45: | ||
| **Forsberg, Juha & Kankkunen, Ari** 1996. Järvimalmiruukista kartonkitehtaaksi. // | **Forsberg, Juha & Kankkunen, Ari** 1996. Järvimalmiruukista kartonkitehtaaksi. // | ||
| - | **Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2007. // | + | **Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2007. // |
| - | **Korteniemi, | + | **Korteniemi, |
| - | **Laine, Eevert** 1948. Suomen vuoritoimi 1809–1884, | + | **Laine, Eevert** 1948. //Suomen vuoritoimi 1809–1884//, II, Ruukit. Historiallisia tutkimuksia XXX, 2. Helsinki. |
| ===== Viitteet ===== | ===== Viitteet ===== | ||
| ~~DISCUSSION~~ | ~~DISCUSSION~~ | ||
wiki/harkkohytti.1491464821.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
