wiki:hiilimiilu
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:hiilimiilu [2017/03/24 21:37] – helena | wiki:hiilimiilu [2022/12/14 10:51] (nykyinen) – helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
| ====== Hiilimiilu ====== | ====== Hiilimiilu ====== | ||
| {{: | {{: | ||
| + | |||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Tiiviille | + | maapohjalle ladottu |
| Pystymiilussa puut ladotaan keskipuun ympärille pystyyn, lamamiilussa vaakasuoraan toistensa päälle. Puut voidaan polttaa myös maahan kaivetussa kuoppamiilussa. | Pystymiilussa puut ladotaan keskipuun ympärille pystyyn, lamamiilussa vaakasuoraan toistensa päälle. Puut voidaan polttaa myös maahan kaivetussa kuoppamiilussa. | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Hiilimiilut sijaitsevat yleisimmin metsäkankailla joiden maaperä on tiivistä hiekkaa tai hietaa. Ne on rakennettu joko tasamaalle tai loivaan rinteeseen. Miilun sijoitteluun ovat vaikuttaneet polttopuiden ja sammutusveden saatavuus sekä maaperän soveltuvuus poltolle. Isot kivet, karkea hiekka ja lähellä maanpintaa oleva pohjavesi vaarantavat miilun tasaisen polton, jonka vuoksi niitä on vältetty.((Bergroth 1885; Bergström & Wesslén 1915; Talvitie 1924)) | + | Hiilimiilut sijaitsevat yleisimmin metsäkankailla, joiden maaperä on tiivistä hiekkaa tai hietaa. Ne on rakennettu joko tasamaalle tai loivaan rinteeseen. Miilun sijoitteluun ovat vaikuttaneet polttopuiden ja sammutusveden saatavuus sekä maaperän soveltuvuus poltolle. Isot kivet, karkea hiekka ja lähellä maanpintaa oleva pohjavesi vaarantavat miilun tasaisen polton, jonka vuoksi niitä on vältetty.((Bergroth 1885; Bergström & Wesslén 1915; Talvitie 1924)) |
| - | Hiilimiilusta jää polttamisen ja hiilten purkamisen jälkeen jäljelle miilunpohja, | + | Hiilimiilusta jää polttamisen ja hiilten purkamisen jälkeen jäljelle miilunpohja, |
| **Kuoppamiilu**n, | **Kuoppamiilu**n, | ||
| - | |||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
| Erityisesti raudanvalmistus on vaatinut paljon puuhiiltä ennen runsasfosforisen kivihiilen käytön mahdollistaneiden teknologioiden käyttöönottoa 1800-luvulla. Yhden kankirautatonnin valmistaminen rautamalmista on vaatinut arviolta kuusi tonnia puuhiiltä((Arpi 1953)). Miilunpolttajan taito ja miilun rakenne ovat kuitenkin vaikuttaneet suuresti miilusta saatavan hiilen määrään. | Erityisesti raudanvalmistus on vaatinut paljon puuhiiltä ennen runsasfosforisen kivihiilen käytön mahdollistaneiden teknologioiden käyttöönottoa 1800-luvulla. Yhden kankirautatonnin valmistaminen rautamalmista on vaatinut arviolta kuusi tonnia puuhiiltä((Arpi 1953)). Miilunpolttajan taito ja miilun rakenne ovat kuitenkin vaikuttaneet suuresti miilusta saatavan hiilen määrään. | ||
| - | Yksinkertaisimmat hiilimiilumallit ovat oletettavasti varhaisimpia, | + | Yksinkertaisimmat hiilimiilumallit ovat oletettavasti varhaisimpia, |
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| - | Miilujen ajoittumista Suomessa ei ole tutkittu. Ruotsissa sekä pysty- että lamamiiluja on rakennettu jo keskiajalla, | + | Miilujen ajoittumista Suomessa ei ole tutkittu. Ruotsissa sekä pysty- että lamamiiluja on rakennettu jo keskiajalla, |
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| - | Hiilimiilujen levintää Suomessa ei ole kartoitettu. Inventointilöytöjen perusteella miilunpohjia | + | Hiilimiilujen levintää Suomessa ei ole kartoitettu. Inventointilöytöjen perusteella |
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | [[http:// | + | Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) hiilimiilut ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Arpi, G.** 1953. //The Supply with Charcoal of the Swedish Iron Industry from 1830 to 1950//. Julkaisussa Geografiska Annaler, Vol. 35, No. 1 (1953), pp. 11–27. Swedish Society for Anthropology and Geography. | + | **Arpi, G.** 1953. //The Supply with Charcoal of the Swedish Iron Industry from 1830 to 1950//. Julkaisussa Geografiska Annaler, Vol. 35, No. 1 (1953): 11–27. Swedish Society for Anthropology and Geography. |
| **Berge, Ragnhild** 2009. // | **Berge, Ragnhild** 2009. // | ||
| **Bergroth, F. G.** 1885. // | **Bergroth, F. G.** 1885. // | ||
wiki/hiilimiilu.1490384222.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
