Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:hylky

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revisionEdellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:hylky [2022/09/23 16:07] – [Levintä] helenawiki:hylky [2025/09/17 10:35] (nykyinen) – [Ajoitus] vellu
Rivi 22: Rivi 22:
 Vesikulkuneuvoja on valmistettu ja varusteltu erilaisiksi eri kulkuolosuhteisiin ja eri käyttötarkoituksiin, kuten kaupan- tai sodankäyntiin. Käyttövoimansa perusteella vesikulkuneuvot voidaan luokitella soutu-, purje-, höyry-, tai moottorialuksiksi. Vesikulkuneuvoja on valmistettu ja varusteltu erilaisiksi eri kulkuolosuhteisiin ja eri käyttötarkoituksiin, kuten kaupan- tai sodankäyntiin. Käyttövoimansa perusteella vesikulkuneuvot voidaan luokitella soutu-, purje-, höyry-, tai moottorialuksiksi.
  
-Vanhimmat vesikulkuneuvot, kuten puunrungosta koverretut ruuhet sekä nahkaiset ja tuohiset kanootit olivat käytössä kivikaudella. Puuveneet yleistyivät Itämerellä rautakauden kuluessa muun muassa viikinkien laivanrakennustekniikan ansiosta. +Ruuhet lienevät ovat olleet käytössä jo kivikaudella ja niiden käyttö on jatkunut laajamittaisena aina 1900-luvulle. Ne ovat säilyttäneet muotonsa samankaltaisena vuosituhansia, joten niiden iän määrittäminen on vaikeaa ilman radiohiili- tai dendroajoitusmenetelmien käyttöä. Suomen vanhimmat em. menetelmillä ajoitetut ruuhet ovat 1200-luvulta ((Muinaisjäännösrekisteri)). 
  
 Suomen vanhimmat tunnetut laivanhylyt ovat keskiaikaisia, usein yhdellä mastolla varustettujen purjealusten jäänteitä. Kauppamerenkulku kasvoi voimakkaasti keskiajan kuluessa, ja 1400-luvun lopulla tehdyt löytöretket mm. Amerikan mantereelle muuttivat ihmisen maailmankuvan lopullisesti. Purjealuksilla ylitettiin valtameriä ja uudet, eksoottiset tuotteet levisivät Amerikasta ja Aasiasta myös Eurooppaan.((Riimala 1993))  Suomen vanhimmat tunnetut laivanhylyt ovat keskiaikaisia, usein yhdellä mastolla varustettujen purjealusten jäänteitä. Kauppamerenkulku kasvoi voimakkaasti keskiajan kuluessa, ja 1400-luvun lopulla tehdyt löytöretket mm. Amerikan mantereelle muuttivat ihmisen maailmankuvan lopullisesti. Purjealuksilla ylitettiin valtameriä ja uudet, eksoottiset tuotteet levisivät Amerikasta ja Aasiasta myös Eurooppaan.((Riimala 1993)) 
Rivi 32: Rivi 32:
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
-Ruuhet ovat olleet käytössä kivikaudelta historialliseen aikaan. Ne ovat säilyttäneet muotonsa samankaltaisena vuosituhansia, joten niiden ajoittaminen on vaikeaa. Suomesta tunnetaan joitakin  kivikautisia ruuhia. +Suomen vanhimmat radiohiili- ja dendroajoitusmenetelmillä ajoitetut ruuhet ovat keskiaikaisia (useimmat 1200 -1400 luvuilta). Aiemmin siitepölyanalyysien perusteella kivi- pronssi- tai rautakautisiksi ajoitetut ruuhet ovat myöhemmissä radiohiiliajoituksissa paljastuneet keskiaikaisiksi.((Muinaisjäännösrekisteri)) 
  
 Ensimmäiset todisteet puuveneestä ovat rautakaudelta Hartolasta, josta on löydetty 1000-luvulle ajoittuva ommeltu vene. Keuruun Suolahden Suojoelta tunnetaan 1300-luvulle ajoitettuja useiden ommeltujen puuveneiden jäänteitä.  Ensimmäiset todisteet puuveneestä ovat rautakaudelta Hartolasta, josta on löydetty 1000-luvulle ajoittuva ommeltu vene. Keuruun Suolahden Suojoelta tunnetaan 1300-luvulle ajoitettuja useiden ommeltujen puuveneiden jäänteitä. 
Rivi 40: Rivi 40:
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
-Eri-ikäisiä, tunnettuja ja vielä tuntemattomia hylkyjä on Suomen sisävesillä ja merialueella tuhansia. Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin on merkitty noin 1550 hylkyä, joista noin 660 on muinaismuistolain suojaamia eli yli sata vuotta sitten uponneita kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ruuhia on löydetty lähinnä sisämaan soista, järvistä ja lammista, mutta myös rannikolta. Eniten laivanhylkyjä löytyy Etelä- ja Länsi-Suomesta merenkulun kannalta keskeisiltä alueilta: vilkkaasti liikennöityjen vanhojen meriteiden, kauppareittien ja satamien tuntumasta sekä meritaistelupaikoilta.((http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx, luettu 24.2.2017)) +Eri-ikäisiä, tunnettuja ja vielä tuntemattomia hylkyjä on Suomen sisävesillä ja merialueella tuhansia. Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin on merkitty noin 1550 hylkyä, joista noin 660 on muinaismuistolain suojaamia eli yli sata vuotta sitten uponneita kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ruuhia on löydetty lähinnä sisämaan soista, järvistä ja lammista, mutta myös rannikolta. Eniten laivanhylkyjä löytyy Etelä- ja Länsi-Suomesta merenkulun kannalta keskeisiltä alueilta: vilkkaasti liikennöityjen vanhojen meriteiden, kauppareittien ja satamien tuntumasta sekä meritaistelupaikoilta.((muinaisjäännösrekisteri, luettu 24.2.2017)) 
  
 Navigoinnin kannalta nykyäänkin haasteelliset, sääolosuhteille alttiit, tuuliset ja karikkoiset vedet ovat koituneet monien alusten kohtaloksi jo vuosisatojen ajan. Huomattavan paljon laivanhylkyjä sisältäviä alueita kutsutaan laivaloukuiksi. Hyvä esimerkki laivaloukusta Suomessa on Jussarön alue, jossa saaren rautamalmiesiintymä on aikanaan sekoittanut lukemattomien laivojen kompasseja johtaen niitä harhaan ja karille.((Stenlund 2015: 14.)) Navigoinnin kannalta nykyäänkin haasteelliset, sääolosuhteille alttiit, tuuliset ja karikkoiset vedet ovat koituneet monien alusten kohtaloksi jo vuosisatojen ajan. Huomattavan paljon laivanhylkyjä sisältäviä alueita kutsutaan laivaloukuiksi. Hyvä esimerkki laivaloukusta Suomessa on Jussarön alue, jossa saaren rautamalmiesiintymä on aikanaan sekoittanut lukemattomien laivojen kompasseja johtaen niitä harhaan ja karille.((Stenlund 2015: 14.))
Rivi 50: Rivi 50:
 Muinaismuistolain mukaan hylky, sen osa tai siihen kuuluva irtaimisto on rauhoitettu, mikäli sen uppoamisesta voidaan olettaa kuluneen yli sata vuotta. Yli sata vuotta sitten uponneen aluksen hylky, jonka omistaja on hylännyt, kuuluu lain mukaan Suomen valtiolle samoin kuin siihen liittyvä irtaimisto ja esineet. Hylky katsotaan kokonaisuudeksi, joka rinnastetaan kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Hylkyyn kajoaminen on kielletty. Muinaismuistolain mukaan hylystä on ilmoitettava viipymättä Museovirastolle.((941/2002, laki muinaismuistolain 20 §:n muuttamisesta))  Muinaismuistolain mukaan hylky, sen osa tai siihen kuuluva irtaimisto on rauhoitettu, mikäli sen uppoamisesta voidaan olettaa kuluneen yli sata vuotta. Yli sata vuotta sitten uponneen aluksen hylky, jonka omistaja on hylännyt, kuuluu lain mukaan Suomen valtiolle samoin kuin siihen liittyvä irtaimisto ja esineet. Hylky katsotaan kokonaisuudeksi, joka rinnastetaan kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Hylkyyn kajoaminen on kielletty. Muinaismuistolain mukaan hylystä on ilmoitettava viipymättä Museovirastolle.((941/2002, laki muinaismuistolain 20 §:n muuttamisesta)) 
  
-Suurimmalla osalla Suomen hylyistä sukeltaminen on sallittua. Neljällä muinaismuistolain mukaan rauhoitetulla hylyllä, Vrouw Marialla, St. Mikaelilla, St. Nikolailla ja Gråharunalla, on suoja-alue, jolla sukeltaminen ja ankkurointi on kiellettyä. Näitä kohteita suojellaan tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten((http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/va_perinto/suojelu/suoja-alueet, luettu 24.2.2017)). +Suurimmalla osalla Suomen hylyistä sukeltaminen on sallittua. Kuudella muinaismuistolain mukaan rauhoitetulla hylyllä, St. Nikolailla, Gråharunalla, Borstön hylyllä, Vrouw Marialla, Huis te Warmelolla ja Hästö Busön hylyllä, on suoja-alue, jolla sukeltaminen ja ankkurointi on kiellettyä. Näitä kohteita suojellaan tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten((https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/vedenalainen-kulttuuriperinto, luettu 30.1.2023)).
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 **Adams, Jonathan** 2003. //Ships, Innovation and Social Change. Aspects of Carvel Shipbuilding in Northern Europe 1450-1850//. Stockholm Studies in Archaeology 24. Stockholm Marine Archaeology Reports 3.  **Adams, Jonathan** 2003. //Ships, Innovation and Social Change. Aspects of Carvel Shipbuilding in Northern Europe 1450-1850//. Stockholm Studies in Archaeology 24. Stockholm Marine Archaeology Reports 3. 
wiki/hylky.1663938420.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)