wiki:kaivos
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:kaivos [2017/04/06 14:08] – helena | wiki:kaivos [2022/09/29 21:55] (nykyinen) – [Muu kirjallisuus] helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
| {{: | {{: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Malmi- ja mineraaliraaka-aineiden hankintapaikka((Tieteen termipankki 28.06.2016: Arkeologia: | + | paikka, josta louhitaan malmia tai mineraalia |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| Vuorimalmia alettiin hyödyntää rautaruukeissa 1500-luvulta alkaen. Kaivoksista louhittiin rautaa, kuparia, lyijyä ja hopeaa. Merkittävin historiallinen rautakaivos sijaitsi Lohjan Ojamolla, jossa louhiminen aloitettiin 1540-luvulla. Suurin osa rautakaivoksista sijaitsi Etelä-Suomessa – mm. pääkaupunkiseudulla niitä oli kymmeniä((Saltikoff & al 1994))– mutta ne olivat varsin pieniä. Historiallisista kuparikaivoksista merkittävin oli Kiskon Orijärvi, joka oli toiminnassa 1751–1954. | Vuorimalmia alettiin hyödyntää rautaruukeissa 1500-luvulta alkaen. Kaivoksista louhittiin rautaa, kuparia, lyijyä ja hopeaa. Merkittävin historiallinen rautakaivos sijaitsi Lohjan Ojamolla, jossa louhiminen aloitettiin 1540-luvulla. Suurin osa rautakaivoksista sijaitsi Etelä-Suomessa – mm. pääkaupunkiseudulla niitä oli kymmeniä((Saltikoff & al 1994))– mutta ne olivat varsin pieniä. Historiallisista kuparikaivoksista merkittävin oli Kiskon Orijärvi, joka oli toiminnassa 1751–1954. | ||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
| Malmia etsittiin luontaisista kalliopaljastumista. Louhiminen tapahtui polttamalla kallion päällä roviota ja kaatamalla kylmää vettä kuumalle kalliolle, jolloin kivi halkeili. Tämän jälkeen louhintaa jatkettiin lekalla ja meisselillä. Ruudin avulla kalliota alettiin räjäyttää vähitellen 1700-luvulla. Dynamiitti tuli käyttöön 1860-luvulla. | Malmia etsittiin luontaisista kalliopaljastumista. Louhiminen tapahtui polttamalla kallion päällä roviota ja kaatamalla kylmää vettä kuumalle kalliolle, jolloin kivi halkeili. Tämän jälkeen louhintaa jatkettiin lekalla ja meisselillä. Ruudin avulla kalliota alettiin räjäyttää vähitellen 1700-luvulla. Dynamiitti tuli käyttöön 1860-luvulla. | ||
| - | Ennen vuotta 1820 toiminnassa oli vuosittain korkeintaan kymmenen kaivosta. Malmikaivosten | + | Ennen vuotta 1820 toiminnassa oli vuosittain korkeintaan kymmenen kaivosta. Malmikaivosten |
| - | Myös vesipumppuja käytettiin, | + | Malmin ja kivien siirtoon käytettiin erilaisia väkipyörällä toimivia siirtolaitteita. |
| - | Vanhat kaivokset ovat usein malmin värjäämällä vedellä täyttyneitä, | + | Vanhat kaivokset ovat usein malmin värjäämällä vedellä täyttyneitä, |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| Rivi 36: | Rivi 36: | ||
| {{: | {{: | ||
| - | Suomen merkittävin ja koko Euroopan huomattavimpiin kupariesiintymiin kuuluva Outokummun kaivos avattiin vuonna 1910. Outokummun pääesiintymän ympärille on vuosikymmeninen kuluessa avattu useita kaivoksia (mm. Keretti, Vuonos). Louhinta Outokummussa päättyi vuonna 1989, mutta on mahdollista, | + | Suomen merkittävin ja koko Euroopan huomattavimpiin kupariesiintymiin kuuluva Outokummun kaivos avattiin vuonna 1910. Outokummun pääesiintymän ympärille on vuosikymmeninen kuluessa avattu useita kaivoksia (mm. Keretti, Vuonos). Louhinta Outokummussa päättyi vuonna 1989, mutta on mahdollista, |
| **Kultakaivos** | **Kultakaivos** | ||
| - | Suomessa ei ole varsinaisia historiallisia kultakaivoksia. Lapista löytyi sen sijaan soran joukosta kultahippuja 1800-luvun puolivälissä. Kultaa alettiin varsinaisesti huuhtoa vuonna 1869 Ivalojokivarressa, | + | Suomessa ei ole varsinaisia historiallisia kultakaivoksia. Lapista löytyi sen sijaan soran joukosta kultahippuja 1800-luvun puolivälissä. Kultaa alettiin varsinaisesti huuhtoa vuonna 1869 Ivalojokivarressa, |
| Muualla Suomessa kultaa on saatu pieniä määriä lähinnä muun metallintuotannon ohessa. Poikkeuksena on Viljakkalan Haverin kaivos. Se oli alkujaan rautakaivos, | Muualla Suomessa kultaa on saatu pieniä määriä lähinnä muun metallintuotannon ohessa. Poikkeuksena on Viljakkalan Haverin kaivos. Se oli alkujaan rautakaivos, | ||
| Rivi 51: | Rivi 51: | ||
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| - | Vanhimpien | + | Vanhimpien |
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | 1700-luvun puoltaväliä vanhempien esiteollisten tuotantolaitosten paikat, kuten kaivokset, | + | Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien kaivosten jäännökset |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| **Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2009. Siuntion Hyttiskogen – Suomen vanhin masuuni?// SKAS// 2/2009: 38–45. | **Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2009. Siuntion Hyttiskogen – Suomen vanhin masuuni?// SKAS// 2/2009: 38–45. | ||
| - | **Kuisma, Markku** 1985. // | + | **Kuisma, Markku** 1985. // |
| + | **Niukkanen, | ||
| **Poutanen, Pekka** 1996. // | **Poutanen, Pekka** 1996. // | ||
| **Puustinen, | **Puustinen, | ||
| - | **Saltikoff, | + | **Saltikoff, |
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| **Ahvenainen, | **Ahvenainen, | ||
| - | **Hultin, Tekla** 1896, 1897. // | + | **Hultin, Tekla** 1896, 1897. // |
| **Hultin, Tekla** 1897. // | **Hultin, Tekla** 1897. // | ||
| **Härö, Erkki** 1998–2005. //Suomen vuoritoimi ja metalliruukit – Historical mining and metallurgy in Finland//. http:// | **Härö, Erkki** 1998–2005. //Suomen vuoritoimi ja metalliruukit – Historical mining and metallurgy in Finland//. http:// | ||
| Rivi 70: | Rivi 72: | ||
| **Kuisma, Markku** 1985. //Outokumpu 1910–1985. Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi// | **Kuisma, Markku** 1985. //Outokumpu 1910–1985. Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi// | ||
| **Laine, Evert** 1950, 1948, 1952. //Suomen vuoritoimi 1809–1884// | **Laine, Evert** 1950, 1948, 1952. //Suomen vuoritoimi 1809–1884// | ||
| + | **Perttola, Wesa & Knuutinen, Tarja** 2009. Arkeologin näkökulma vanhoihin kaivoksiin: esimerkkeinä Vantaan Bölen ja Sillbölen kaivokset. //Geologi 61// 2009: 117–128. | ||
| **Svedlin, Th.** 1936. //Dalsbruks järnverk och brukspatroner 1686–1936// | **Svedlin, Th.** 1936. //Dalsbruks järnverk och brukspatroner 1686–1936// | ||
| **Vilkuna, Kustaa H. J.** 1994. // | **Vilkuna, Kustaa H. J.** 1994. // | ||
wiki/kaivos.1491476927.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
