wiki:kalastuspaikka
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:kalastuspaikka [2017/03/30 13:46] – [Suojelustatus] helena | wiki:kalastuspaikka [2024/12/23 08:14] (nykyinen) – [Suojelustatus] vellu | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
| Kalastuspaikkojen rakenteissa ja niiden esiintymistiheydessä on alueellisia eroja. Esimerkiksi lasmarkin eli suolaushuoneen jäännöksiä on vain Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, | Kalastuspaikkojen rakenteissa ja niiden esiintymistiheydessä on alueellisia eroja. Esimerkiksi lasmarkin eli suolaushuoneen jäännöksiä on vain Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, | ||
| - | {{: | + | {{: |
| - | Kalastuspaikoiksi voidaan lukea myös sisämaan kalasaunat, jotka esiintyvät yksittäin. Sisävesillä on säilynyt kalastukseen liittyviä puisia rakenteita, jotka voivat olla esihistoriallisia (liistekatiskoja, | + | Kalastuspaikoiksi voidaan lukea myös sisämaan kalasaunat, jotka esiintyvät yksittäin. Sisävesillä on säilynyt |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Merestä jokiin nousevan ja niiden koskipaikoissa kutevan lohen kalastus oli merkittävässä asemassa keskiajan Suomessa. Lohi oli yksi Turun Hiippakunnan tärkeimpiä vientituotteita. Historialliset lähteet kertovat laajamittaisesta lohenkalastuksesta Kokemäenjoella, | + | Merestä jokiin nousevan ja niiden koskipaikoissa kutevan lohen kalastus oli merkittävässä asemassa keskiajan Suomessa. Lohi oli yksi Turun Hiippakunnan tärkeimpiä vientituotteita. Historialliset lähteet kertovat laajamittaisesta lohenkalastuksesta Kokemäenjoella, |
| Nimeltä mainitaan kalastuskareja 1500-luvun verokirjamerkinnöissä. Vanhimpia ellei vanhin tieto kalatuvista on vuodelta 1638 kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta, | Nimeltä mainitaan kalastuskareja 1500-luvun verokirjamerkinnöissä. Vanhimpia ellei vanhin tieto kalatuvista on vuodelta 1638 kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta, | ||
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) kalastuspaikkojen jäännökset ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks.[[http:// | + | Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) kalastuspaikkojen jäännökset ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| **Gustavsson, | **Gustavsson, | ||
| - | **Salminen, Tapio** 2013. //Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika//. Julk. Vantaan kaupunki. Keuruu. | + | **Salminen, Tapio** 2013. //Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika// |
| **Tuomi-Nikula, | **Tuomi-Nikula, | ||
| **Tuovinen, Tapani** 2001. // | **Tuovinen, Tapani** 2001. // | ||
| **Tuovinen, Tapani** 2011. The Finnish archipelago coast from AD 500 to 1550 – a zone of interaction. //Iskos// 19: 10–60. | **Tuovinen, Tapani** 2011. The Finnish archipelago coast from AD 500 to 1550 – a zone of interaction. //Iskos// 19: 10–60. | ||
| **Vainio, Juhani** 1983. Selkämeren ulkoluodoilla tavattavien kivirivien yhteys kalastukseen ja kalamajakulttuurin vaiheisiin.// | **Vainio, Juhani** 1983. Selkämeren ulkoluodoilla tavattavien kivirivien yhteys kalastukseen ja kalamajakulttuurin vaiheisiin.// | ||
| - | **Vilkuna, Kustaa** 1956. Kallan kalastajayhdyskunta. // | + | **Vilkuna, Kustaa** 1956. Kallan kalastajayhdyskunta. |
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| **Ilves, Kristin** 2012. //Seaward landward. Investigations on the archaeological source value of the landing site category in the Baltic Sea region//. Aun 44. Uppsala. | **Ilves, Kristin** 2012. //Seaward landward. Investigations on the archaeological source value of the landing site category in the Baltic Sea region//. Aun 44. Uppsala. | ||
wiki/kalastuspaikka.1490870782.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
