wiki:kalkkiuuni
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:kalkkiuuni [2017/04/05 17:57] – [Ajoitus] helena | wiki:kalkkiuuni [2025/11/24 11:16] (nykyinen) – [Kuvaus] vellu | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
| {{: | {{: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Kalkin polttoon käytetty uuni | + | Kalkin polttoon käytetty |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| + | |||
| + | {{ : | ||
| Kalkkiuunit rakennettiin yleensä kalkkilouhosten välittömään läheisyyteen. Uunit sijaitsevat usein rinteessä ja näkyvät maastossa pohjakaavaltaan pyöreinä tai hevosenkengänmuotoisina, | Kalkkiuunit rakennettiin yleensä kalkkilouhosten välittömään läheisyyteen. Uunit sijaitsevat usein rinteessä ja näkyvät maastossa pohjakaavaltaan pyöreinä tai hevosenkengänmuotoisina, | ||
| - | Varhaisen kalkinpolton jäännöksiä ei ole maassamme kattavasti inventoitu. Osa vanhoista uuneista ja louhoksista lienee tuhoutunut kun louhostoiminta laajentui ja muuttui teolliseksi | + | Varhaisen kalkinpolton jäännöksiä ei ole maassamme kattavasti inventoitu. Osa vanhoista uuneista ja louhoksista lienee tuhoutunut kun louhostoiminta laajentui ja muuttui teolliseksi. Louhosten ja uunien lähistöllä on voinut sijaita myös kalkkilatoja ja työntekijöiden asumuksia.((Niukkanen 2009: 44)) |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| Rivi 15: | Rivi 17: | ||
| Kalkki on rakentamisessa välttämätön muurilaastin ainesosa. Kivi- ja tiilirakentamisen yleistyessä kalkinlouhinta ja -poltto levisivät Suomessa. Muurattuja tiili- ja kivirakenteita tunnetaan Suomesta 1200-luvun jälkipuolelta alkaen. | Kalkki on rakentamisessa välttämätön muurilaastin ainesosa. Kivi- ja tiilirakentamisen yleistyessä kalkinlouhinta ja -poltto levisivät Suomessa. Muurattuja tiili- ja kivirakenteita tunnetaan Suomesta 1200-luvun jälkipuolelta alkaen. | ||
| - | Vanhin ja yksinkertaisin kalkin polttamisessa käytetty rakenne oli kalkkimiilu. Se oli kuoppa, johon ladottiin polttopuut ja murskatut kivenkappaleet. Jo keskiajalla kalkkia poltettiin myös kalkkiuuneissa | + | Vanhin ja yksinkertaisin kalkin polttamisessa käytetty rakenne oli kalkkimiilu. Se oli kuoppa, johon ladottiin polttopuut ja murskatut kivenkappaleet. Jo keskiajalla kalkkia poltettiin myös kalkkiuuneissa. Ne olivat rakenteeltaan tiiliuunien kaltaisia eli niihin ladottujen kalkkikivipinojen välissä oli useita tulipesiä. Kalkkiuunit oli yleensä kaivettu rinteeseen. Kuopan seinämät vuorattiin kivellä ja uunin pohjalle rakennettiin yksinkertainen holvattu tulipesä, jonka aukko sijaitsi uunin etuseinässä maanrajassa. Uunin yläosa täytettiin kalkkikiven kappaleilla ja peitettiin soralla ja savella. Yhden uunillisen poltto kesti muutamasta päivästä jopa kuukauteen. Kun kivet olivat palaneet ja jäähtyneet, |
| - | + | ||
| - | Perinteisiä kalkkiuuneja tehokkaampi oli Saksassa 1850-luvulla kehitetty 8–10 metriä korkea pysty- eli sylinteriuuni, | + | |
| - | Erakennettiin ensinnä Helsinkiin vuonna 1862. Paraisilla ensimmäinen | + | Perinteisiä kalkkiuuneja tehokkaampi oli Saksassa 1850-luvulla kehitetty 8–10 metriä korkea pysty- eli sylinteriuuni, |
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
| 1200-luvun jälkipuolelta alkaen 1900-luvun alkuun. | 1200-luvun jälkipuolelta alkaen 1900-luvun alkuun. | ||
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| - | Merkittävintä kalkinpoltto oli Paraisilla. Se on ainoita paikkoja, jossa tuotanto | + | Paraisten alueella |
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | [[http:// | + | Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien kalkkiuunien jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Niukkanen, | + | **Niukkanen, |
| - | **Nyström, Per** 1951. //Pargas kalkbergs aktiebolag, 1898-1948. En allmogenärings utveckling till storindustri.// | + | **Nyström, Per** 1951. //Pargas kalkbergs aktiebolag, 1898–1948. En allmogenärings utveckling till storindustri.// |
| **Peltonen, Karim** 1998. Kun piru hyppäsi piisiin. Vimpelin seudun talonpoikainen kalkinpoltto arkeologisena ilmiönä. //Tekniikan Waiheita// 1/98: 17–26. | **Peltonen, Karim** 1998. Kun piru hyppäsi piisiin. Vimpelin seudun talonpoikainen kalkinpoltto arkeologisena ilmiönä. //Tekniikan Waiheita// 1/98: 17–26. | ||
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
wiki/kalkkiuuni.1491404229.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
