wiki:kartano
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:kartano [2020/03/04 08:08] – [Määritelmä] vellu | wiki:kartano [2023/01/30 15:36] (nykyinen) – [Historia ja käyttö] helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
| Autioituneet kartanonpaikat muistuttavat maastossa usein [[wiki: | Autioituneet kartanonpaikat muistuttavat maastossa usein [[wiki: | ||
| - | Keskiaikaisia sätereitä ja muita kartanoita ei toistaiseksi ole tutkittu juuri lainkaan modernein arkeologisin kaivauksin. Kartanoiden rakennukset olivat keskiajalla ainakin pääosin puisia ja muistuttivat luultavasti suuria talonpoikaistaloja. Rakennusten keskinäisestä sijoittelusta ei ole juuri tietoa ennen 1600-lukua, mutta todennäköisesti ne oli ryhmitelty miespihan ympärille ja talouskeskus (tai ns. latokartano) sijaitsi hieman etäämmällä. Kartanot rakennettiin yleensä jonkin matkan päähän niiden alueella olleesta muusta asutuksesta. Kartanoiden läheisyydessä on usein kartanon perustamisen ja toiminnan seurauksena autioitunut kylänpaikka. Kartanoiden läheisyydessä on yleensä | + | Keskiaikaisia sätereitä ja muita kartanoita ei toistaiseksi ole tutkittu juuri lainkaan modernein arkeologisin kaivauksin. Kartanoiden rakennukset olivat keskiajalla ainakin pääosin puisia ja muistuttivat luultavasti suuria talonpoikaistaloja. Rakennusten keskinäisestä sijoittelusta ei ole juuri tietoa ennen 1600-lukua, mutta todennäköisesti ne oli ryhmitelty miespihan ympärille ja talouskeskus (tai ns. latokartano) sijaitsi hieman etäämmällä. Kartanot rakennettiin yleensä jonkin matkan päähän niiden alueella olleesta muusta asutuksesta. Kartanoiden läheisyydessä on usein kartanon perustamisen ja toiminnan seurauksena autioitunut kylänpaikka |
| - | Kartanon rakennuspaikan valintaan vaikuttivat hyvät maa- ja vesikulkuyhteydet sekä mahdollisuus käyttää vesivoimaa myllyihin ja sahoihin. Sijainnilla saatettiin julistaa myös korkeampaa yhteiskunnallista statusta. Keskiaikaiset asuinkartanot eli säterit sijaitsivat usein vaikeapääsyisillä paikoilla, kuten luontaisen tai ihmisvoimin muokatun vesiesteen takana. Kartanonpaikkaan saattoi liittyä myös jonkinlaisia puolustusvarustuksia. Monella keskiajalla syntyneellä kartanolla oli maisemallinen yhteys pitäjän kirkkoon. Ennen 1500-luvun puolta väliä autioituneita tai muuhun asutukseen sulautuneita kartanonpaikkoja on vaikea tunnistaa keskiaikaisen lähdemateriaalin vähäisyyden vuoksi. | + | Kartanon rakennuspaikan valintaan vaikuttivat hyvät maa- ja vesikulkuyhteydet sekä mahdollisuus käyttää vesivoimaa myllyihin ja sahoihin. Sijainnilla saatettiin julistaa myös ympäristöä |
| - | {{: | + | {{: |
| Tultaessa 1700- ja 1800-luvuille rakentaminen ja maankäyttö voivat olla suurimmissa ja rikkaimmissa kartanoissa massiivista verrattuna talonpoikaskyliin. Niihin liittyi vallan ja vaurauden esiin tuominen kunnioitusta herättävillä rakennuksilla, | Tultaessa 1700- ja 1800-luvuille rakentaminen ja maankäyttö voivat olla suurimmissa ja rikkaimmissa kartanoissa massiivista verrattuna talonpoikaskyliin. Niihin liittyi vallan ja vaurauden esiin tuominen kunnioitusta herättävillä rakennuksilla, | ||
| Rivi 26: | Rivi 26: | ||
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Suurmiehiä ja mahtitalonpoikia on arkeologisten löytöjen perusteella ollut Suomessa viimeistään rautakaudelta lähtien. Keskiaikainen rälssi muodostettiin Ruotsin valtakunnassa virallisesti kuningas Magnus Ladulås Birgerssonin eli suomalaisittain Maunu Ladonlukon valtakaudella noin 1275–1290. Kirkon ohella verovapauden | + | Suurmiehiä ja mahtitalonpoikia on arkeologisten löytöjen perusteella ollut Suomessa viimeistään rautakaudelta lähtien. Keskiaikainen rälssi muodostettiin Ruotsin valtakunnassa virallisesti kuningas Magnus Ladulås Birgerssonin eli suomalaisittain Maunu Ladonlukon valtakaudella noin 1275–1290. Kirkon ohella verovapauden |
| - | Monen kartanon perustana oli vaurastunut talonpoikaistila, | + | Monen kartanon perustana oli vaurastunut talonpoikaistila, |
| Vaikka kartanoiden joukossa oli joitakin todellisia suurtiloja, useimmat niistä vastasivat kooltaan joko suuria tai tavanomaisia talonpoikaistiloja. Kartanoiden alaisuudessa oli usein lampuotitiloja ja torppia. Niistä osa oli kartanoiden perustamia. Monen lampuotitilan tai torpan historia juontuu itsenäisyytensä menettäneeseen ja kartanon alle joutuneeseen talonpoikaistilaan. Kartanoiden maihin sulautettiin yleensä läheisiä talonpoikaiskyliä, | Vaikka kartanoiden joukossa oli joitakin todellisia suurtiloja, useimmat niistä vastasivat kooltaan joko suuria tai tavanomaisia talonpoikaistiloja. Kartanoiden alaisuudessa oli usein lampuotitiloja ja torppia. Niistä osa oli kartanoiden perustamia. Monen lampuotitilan tai torpan historia juontuu itsenäisyytensä menettäneeseen ja kartanon alle joutuneeseen talonpoikaistilaan. Kartanoiden maihin sulautettiin yleensä läheisiä talonpoikaiskyliä, | ||
| Rivi 52: | Rivi 52: | ||
| 3. on erityisen vahvat perusteet olettaa, että paikalla on kiinteitä muinaisjäännöksiä (esim. rautakautinen kohde läheisyydessä). | 3. on erityisen vahvat perusteet olettaa, että paikalla on kiinteitä muinaisjäännöksiä (esim. rautakautinen kohde läheisyydessä). | ||
| Muinaismuistolain kannalta erityisasemassa ovat keskiajan ja uuden ajan alun kiviset kartanolinnat (esim. Paraisten Kuitia) ja muut kartanot, joista monet ovat edelleen käytössä. Myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun kivikartanot rinnastuvat kohteina keskiaikaisiin linnoihin. | Muinaismuistolain kannalta erityisasemassa ovat keskiajan ja uuden ajan alun kiviset kartanolinnat (esim. Paraisten Kuitia) ja muut kartanot, joista monet ovat edelleen käytössä. Myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun kivikartanot rinnastuvat kohteina keskiaikaisiin linnoihin. | ||
| - | Ks. Museoviraston ohje: [[http://www.nba.fi/fi/File/2722/ | + | Ks. Museoviraston ohje: [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/ |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
wiki/kartano.1583302080.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
