wiki:katu
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:katu [2017/04/02 17:07] – helena | wiki:katu [2022/08/29 11:30] (nykyinen) – [Kuvaus] helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
| Vanhimmat kadut olivat maapohjaisia. Niitä kuivatettiin ja tiivistettiin tarvittaessa puulastuilla, | Vanhimmat kadut olivat maapohjaisia. Niitä kuivatettiin ja tiivistettiin tarvittaessa puulastuilla, | ||
| - | {{ : | + | {{ : |
| Vanhat kadut ovat peittyneet myöhemmän rakentamisen tai nykyisten katukerrosten alle, eikä niistä näy maanpinnalle merkkejä. Uudempia katuja voidaan paikantaa historiallisten karttojen avulla, mutta ne eivät ulotu keskiajalle saakka. Tällöin arkeologinen tutkimus on ainoa tapa selvittää katujen sijaintia sekä rakennetta. Kadut erottuvat kaivettaessa erilaisina maakerroksina. Maapohjaista katua voi olla vaikea erottaa esimerkiksi pihakerroksesta, | Vanhat kadut ovat peittyneet myöhemmän rakentamisen tai nykyisten katukerrosten alle, eikä niistä näy maanpinnalle merkkejä. Uudempia katuja voidaan paikantaa historiallisten karttojen avulla, mutta ne eivät ulotu keskiajalle saakka. Tällöin arkeologinen tutkimus on ainoa tapa selvittää katujen sijaintia sekä rakennetta. Kadut erottuvat kaivettaessa erilaisina maakerroksina. Maapohjaista katua voi olla vaikea erottaa esimerkiksi pihakerroksesta, | ||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
| Keskiaikaisten katujen sijainti määräytyi yleensä alueen topografian mukaisesti. Ne yhdistivät kaupungin toiminnan kannalta tärkeitä kohteita, kuten kirkkoa, raatihuonetta ja toria. Pitkittäisiä pääkatuja yhdistivät poikittaiset kapeat kujat. Katuja ja poikkikujia pidennettiin sitä mukaa, kun asutus laajeni.((Seppänen 2012: 904; Niukkanen, Seppänen & Suhonen 2014: 44–45)) | Keskiaikaisten katujen sijainti määräytyi yleensä alueen topografian mukaisesti. Ne yhdistivät kaupungin toiminnan kannalta tärkeitä kohteita, kuten kirkkoa, raatihuonetta ja toria. Pitkittäisiä pääkatuja yhdistivät poikittaiset kapeat kujat. Katuja ja poikkikujia pidennettiin sitä mukaa, kun asutus laajeni.((Seppänen 2012: 904; Niukkanen, Seppänen & Suhonen 2014: 44–45)) | ||
| - | Vanhojen asemakaavojen regulointi eli säännölliseen ruutukaavaan muuttaminen aloitettiin 1600-luvulla. Sen yhteydessä katuverkostosta pyrittiin saamaan suoralinjainen. Uudet kaupungit rakennettiin suoraan ruutukaavaihanteen mukaisesti.((Lilius 2014a: 110–111, 116–121))Kruunu pyrki säätämään myös katujen leveyttä. Jo Maunu Eerikinpojan kaupunkilaissa määrättiin kadun leveydeksi kahdeksan kyynärää eli noin 4,8 metriä((Holmbeck & Wessen 1966: 88)). Käytännössä säädöksiä lienee noudatettu vaihtelevasti, | + | Vanhojen asemakaavojen regulointi eli säännölliseen ruutukaavaan muuttaminen aloitettiin 1600-luvulla. Sen yhteydessä katuverkostosta pyrittiin saamaan suoralinjainen. Uudet kaupungit rakennettiin suoraan ruutukaavaihanteen mukaisesti.((Lilius 2014a: 110–111, 116–121)) Kruunu pyrki säätämään myös katujen leveyttä. Jo Maunu Eerikinpojan kaupunkilaissa määrättiin kadun leveydeksi kahdeksan kyynärää eli noin 4,8 metriä((Holmbeck & Wessen 1966: 88)). Käytännössä säädöksiä lienee noudatettu vaihtelevasti, |
| Kaduilla oli nimet jo keskiajalla. Kadut nimettiin korttelin mukaan siten, että esim. Turun Kirkkokorttelin kadunnimissä esiintyi sana kirkko, ja Luostarikorttelin kaduissa sana luostari. Ne muodostuivat mahdollisesti spontaanisti esimerkiksi sen mukaan, minne katu johti, kuten Hämeenkatu tai Raatihuoneenkatu. Nimi voi kertoa myös käyttötarkoituksesta, | Kaduilla oli nimet jo keskiajalla. Kadut nimettiin korttelin mukaan siten, että esim. Turun Kirkkokorttelin kadunnimissä esiintyi sana kirkko, ja Luostarikorttelin kaduissa sana luostari. Ne muodostuivat mahdollisesti spontaanisti esimerkiksi sen mukaan, minne katu johti, kuten Hämeenkatu tai Raatihuoneenkatu. Nimi voi kertoa myös käyttötarkoituksesta, | ||
| Rivi 33: | Rivi 33: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Vanhojen katujen kerrostumat ja rakenteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ne on suojeltu osana ennen 1700-lukua perustettujen kaupunkien säilyneitä kulttuurikerroksia kaupungin perustamisesta – 1800-luvulle. | + | Vanhojen katujen kerrostumat ja rakenteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ne on suojeltu osana ennen 1700-lukua perustettujen kaupunkien säilyneitä kulttuurikerroksia kaupungin perustamisesta – 1800-luvulle. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Aminoff, Berdt & Pesonen, Leo A.** 1981. Helsingin kadunnimistön synty ja kehitys vuoteen 1946 mennessä. //Helsingin kadunnimet// | + | **Aminoff, Berdt & Pesonen, Leo A.** 1981. Helsingin kadunnimistön synty ja kehitys vuoteen 1946 mennessä. |
| **Holmbäck, | **Holmbäck, | ||
| - | **Hyttinen, Marika & Kallio & Titta, Oikarinen, Teija & Rajala, Anu** 2005. Oulun vanhat puupäällysteiset kadut. Julkaisussa Kallio, Titta & Lipponen, Sanna (toim.): Historiaa kaupungin alla. Kaupunkiarkeologisia tutkimuksia Oulussa. // | + | **Hyttinen, Marika & Kallio & Titta, Oikarinen, Teija & Rajala, Anu** 2005. Oulun vanhat puupäällysteiset kadut. Julkaisussa Kallio, Titta & Lipponen, Sanna (toim.): |
| - | **Hyttinen, Marika & Ikonen, Tiia** 2016. 1600-luvun kaupunkikeskustasta 1700-luvun lopun kaupungin reunamille. Poimintoja Oulun kaupunkiarkeologiasta. Julkaisussa Niukkanen, Marianna & Pesonen, Petro & Alvik, Riikka. (toim.): //Monttu auki. Arkeologisisia kenttätutkimuksia// | + | **Hyttinen, Marika & Ikonen, Tiia** 2016. 1600-luvun kaupunkikeskustasta 1700-luvun lopun kaupungin reunamille. Poimintoja Oulun kaupunkiarkeologiasta. Julkaisussa Niukkanen, Marianna & Pesonen, Petro & Alvik, Riikka (toim.): //Monttu auki. Arkeologisisia kenttätutkimuksia// |
| - | **Kallio-Seppä, | + | **Kallio-Seppä, |
| **Kuujo, Erkki** 1981. //Turun kaupungin historia// 1366–1521. Turku. | **Kuujo, Erkki** 1981. //Turun kaupungin historia// 1366–1521. Turku. | ||
| **Kykyri, Marita** 2003. Puurakentaminen Turun kaupungissa. Julkaisussa Seppänen, Liisa (toim.): //Kaupunkia pintaa syvemmältä – arkeologisia näkökulmia Turun historiaan//: | **Kykyri, Marita** 2003. Puurakentaminen Turun kaupungissa. Julkaisussa Seppänen, Liisa (toim.): //Kaupunkia pintaa syvemmältä – arkeologisia näkökulmia Turun historiaan//: | ||
| - | **Lilius, Henrik** 2014a. Suomi kaupungistuu suurvalta-ajalla (1617–1721). Julkaisussa Lilius, Henrik & Kärki, Pekka (toim): //Suomen kaupunkirakentamisen historia// I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki. | + | **Lilius, Henrik** 2014a. Suomi kaupungistuu suurvalta-ajalla (1617–1721). Julkaisussa Lilius, Henrik & Kärki, Pekka (toim.): //Suomen kaupunkirakentamisen historia// I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. |
| - | **Lilius, Henrik** 2014b. Rokokooklassismin ja hyödyn ajan (1743–1772) kaupunki. Julkaisussa Lilius, Henrik & Kärki, Pekka (toim): //Suomen kaupunkirakentamisen historia// I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki. | + | **Lilius, Henrik** 2014b. Rokokooklassismin ja hyödyn ajan (1743–1772) kaupunki. Julkaisussa Lilius, Henrik & Kärki, Pekka (toim.): //Suomen kaupunkirakentamisen historia// I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. |
| - | **Lilius, Henrik **2014c. Suomalainen kaupunki autonomian ajan alussa (1809–1856). Julkaisussa Lilius, Henrik & Kärki, Pekka (toim): //Suomen kaupunkirakentamisen historia// II. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki. | + | **Lilius, Henrik **2014c. Suomalainen kaupunki autonomian ajan alussa (1809–1856). Julkaisussa Lilius, Henrik & Kärki, Pekka (toim.): //Suomen kaupunkirakentamisen historia// II. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. |
| **Nikula, Oscar** 1987. //Turun kaupungin historia// 1521–1600. Nide I. Turku. | **Nikula, Oscar** 1987. //Turun kaupungin historia// 1521–1600. Nide I. Turku. | ||
| - | **Niukkanen, | + | **Niukkanen, |
| **Ranta, Raimo** 1975. //Turun kaupungin historia// 1600–1721. Nide I. Turku. | **Ranta, Raimo** 1975. //Turun kaupungin historia// 1600–1721. Nide I. Turku. | ||
| **Ratilainen, | **Ratilainen, | ||
| - | **Saloranta, | + | **Saloranta, |
| - | **Saloranta, | + | **Saloranta, |
| - | **Seppänen, | + | **Seppänen, |
| - | **Uotila, Kari** 2003. //Naantalin kaupungin vaiheita vuosina 1443–1648. Vallis Gratiae 1443–1648 – Arkeologisia tutkimuksia Naantalissa// | + | **Uotila, Kari** 2003. Naantalin kaupungin vaiheita vuosina 1443–1648. |
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| + | **Kupila, Sanna & Söderström, | ||
| + | **Tommila, Päiviö** (toim.) 1981. //Suomen kaupunkilaitoksen historia// 1. Suomen kaupunkiliitto. Vantaa. | ||
| - | **Tommila, Päiviö** (toim.) 1981. //Suomen kaupunkilaitoksen historia// 1. Suomen kaupunkiliitto. Vantaa. | ||
| - | **Kupila, Sanna & Söderström, | ||
| ===== Viitteet ===== | ===== Viitteet ===== | ||
| ~~DISCUSSION~~ | ~~DISCUSSION~~ | ||
wiki/katu.1491142021.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
