wiki:kaupunkirakennus
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:kaupunkirakennus [2017/05/03 15:09] – [Lähteet] helena | wiki:kaupunkirakennus [2022/09/30 10:07] (nykyinen) – helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Keski- ja uuden ajan kaupungeissa sijainneiden julkisten ja yksityisten rakennusten | + | Historiallisessa kaupungissa sijaitseva, ennen isoavihaa rakennetun rakennuksen |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Keski- ja uudenajan kaupungeissa oli julkisia ja yksityisiä rakennuksia. Julkisista (hallinnollisista) rakennuksista tärkein oli raatihuone, muita olivat mm. kiltatalot ja kaupankäyntiin liittyvä tulli- ja pakkahuone. Kirkollisia rakennuksia olivat kirkkojen ohella mm. luostarit ja konventit, pappilat, koulut ja hospitaalit. Varsinkin julkisten rakennusten olemassaolosta, | + | Keski- ja uudenajan kaupungeissa oli julkisia ja yksityisiä rakennuksia. Julkisista (hallinnollisista) rakennuksista tärkein oli raatihuone, muita olivat mm. kiltatalot ja kaupankäyntiin liittyvä tulli- ja pakkahuone. Kirkollisia rakennuksia olivat |
| - | Yksityisen kaupunkitalon pihapiiriin kuului useita rakennuksia. Varsinainen asuinrakennus sijaitsi yleensä kadun varrella, ja siinä saattoi olla puoti, johon oli käynti kadulta. Pihapiiriin saattoi kuulua myös muita asumiskäyttöön tarkoitettuja rakennuksia. Talousrakennukset reunustivat pihaa, ja niitä olivat mm. pakaritupa, verstaat, eläinsuojat, | + | Yksityisen kaupunkitalon pihapiiriin kuului useita rakennuksia. Varsinainen asuinrakennus sijaitsi yleensä kadun varrella, ja siinä saattoi olla puoti, johon oli käynti kadulta. Pihapiiriin saattoi kuulua myös muita asumiskäyttöön tarkoitettuja rakennuksia. Talousrakennukset reunustivat pihaa, ja niitä olivat mm. pakaritupa, verstaat, eläinsuojat, |
| - | + | ||
| - | {{: | + | |
| + | {{: | ||
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Yksinkertaisin rakennustyyppi oli pyöröhirsistä nurkkasalvostekniikalla koottu sisäänpäin lämpiävä savutupa, jollaisia oli käytössä vielä 1700-luvulla. Jos rakennuksesta on säilynyt hirsikertoja, | + | Yksinkertaisin rakennustyyppi oli pyöröhirsistä nurkkasalvostekniikalla koottu sisäänpäin lämpiävä savutupa, jollaisia oli käytössä vielä 1700-luvulla. Jos rakennuksesta on säilynyt hirsikertoja, |
| - | Yksinkertaisimmat hirsirakennukset perustettiin suoraan maan pinnalle upottamalla alimmat seinähirret osittain maahan. Perustustapa oli arkeologisten kaivaushavaintojen perusteella käytössä kaupungeissa keskiajalta ainakin 1600-luvulle. Vanhin varsinainen perustusmuoto on ns. multapenkkiperustus, | + | Yksinkertaisimmat hirsirakennukset perustettiin suoraan maan pinnalle upottamalla alimmat seinähirret osittain maahan. Perustustapa oli arkeologisten kaivaushavaintojen perusteella käytössä kaupungeissa keskiajalta ainakin 1600-luvulle. Vanhin varsinainen perustusmuoto on ns. multapenkkiperustus, |
| Nurkkakivelliset, | Nurkkakivelliset, | ||
| Rivi 26: | Rivi 25: | ||
| Rakennuksessa saattoi olla maa- tai savilattia, mutta useimmiten ainakin asuinrakennuksissa oli suoraan maan pinnalle ladottu tai vasojen varaan tehty lautalattia. Lattia saattoi olla tehty myös järeämmistä lankuista, hirsistä tai haljaspuolikkaista eli halkaistuista puunrungoista. Kivi ja tiili olivat harvinaisempia lattiamateriaaleja, | Rakennuksessa saattoi olla maa- tai savilattia, mutta useimmiten ainakin asuinrakennuksissa oli suoraan maan pinnalle ladottu tai vasojen varaan tehty lautalattia. Lattia saattoi olla tehty myös järeämmistä lankuista, hirsistä tai haljaspuolikkaista eli halkaistuista puunrungoista. Kivi ja tiili olivat harvinaisempia lattiamateriaaleja, | ||
| - | Sisäänpäin lämpiäviin savutupiin liittyi liesiä ja [[wiki: | + | Sisäänpäin lämpiäviin savutupiin liittyi liesiä ja [[wiki: |
| - | Kiveä ja tiiltä käytettiin seinämateriaalina aluksi vain kirkollisiin ja hallinnollisiin rakennuksiin. Rakennus saattoi myös olla kiveä vain alaosastaan | + | Kiveä ja tiiltä käytettiin seinämateriaalina aluksi vain kirkollisiin ja hallinnollisiin rakennuksiin. Rakennus saattoi myös olla kiveä vain alaosastaan, yläosa rakennettiin puusta. Muuraamiseen käytettiin kalkkilaastia. Muuratut rakennukset vaativat tukevat, maahan kaivettuihin ojiin tehdyt perustukset, |
| - | Kaupunkitonteilla oli myös erityyppisiä [[wiki: | + | Kaupunkitonteilla oli myös erityyppisiä [[wiki: |
| Rivi 37: | Rivi 36: | ||
| Keskiaika – uusi aika, 1300-luvulta 1800-luvulle. | Keskiaika – uusi aika, 1300-luvulta 1800-luvulle. | ||
| - | Puu- ja kivirakentamisen tekniikat olivat pitkäikäisiä, | + | Puu- ja kivirakentamisen tekniikat olivat pitkäikäisiä, |
| + | |||
| + | Muurattuja rakennuksia voidaan ajoittaa joidenkin teknisten piirteiden perusteella 1600-lukua vanhemmiksi tai nuoremmiksi. Munkki- ja vendiläislimitystä käytettiin keskiajalla jälkimmäisen jäädessä harvinaisemmaksi. Vaasa-ajan vallitseva limitystekniikka oli vendiläinen limitys, mutta ei ole varmaa, loppuiko munkkilimityksen käyttö kokonaan. Renessanssilimitystä käytettiin pääasiassa 1600-luvulta lähtien. Pieniä, kellertäviä hollantilaisia tiiliä alettiin käyttää 1600-luvulta alkaen. Kivien louhiminen ja lohkominen poraa ja ruutia käyttäen yleistyi 1700-luvun puolivälistä eteenpäin, ks. [[wiki: | ||
| - | Muurattuja rakennuksia voidaan haarukoida joidenkin teknisten piirteiden perusteella 1600-lukua vanhemmiksi tai nuoremmiksi. Munkki- ja vendiläislimitystä käytettiin keskiajalla jälkimmäisen jäädessä harvinaisemmaksi. Vaasa-ajan vallitseva limitystekniikka oli vendiläinen limitys, mutta ei ole varmaa, että munkkilimityksen käyttö loppui kokonaan. Renessanssilimitystä käytettiin pääasiassa 1600-luvulta lähtien. Pieniä, kellertäviä hollantilaisia tiiliä alettiin käyttää 1600-luvulta alkaen. Kivien louhiminen ja lohkominen poraa ja ruutia käyttäen yleistyi 1700-luvun puolivälistä eteenpäin.((Gardberg 1957: 33; Uotila 1985; 1988; 1991; Hiekkanen 1994: 214–215; Andersson & Hildebrand 2002: 56–57; Ratilainen 2012: 51–55)) | ||
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| Keski-, Vaasa- ja suurvalta-ajalla perustetut kaupungit koko Suomessa. | Keski-, Vaasa- ja suurvalta-ajalla perustetut kaupungit koko Suomessa. | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Kaupunkirakennusten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ne on suojeltu osana ennen 1700-lukua perustettujen kaupunkien säilyneitä kulttuurikerroksia. | + | Kaupunkirakennusten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ne on suojeltu osana ennen 1700-lukua perustettujen kaupunkien säilyneitä kulttuurikerroksia. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| Rivi 59: | Rivi 58: | ||
| **Lilius, Henrik** 2014b. Suomi kaupungistuu suurvalta-ajalla (1617–1721). Julkaisussa Lilius, Henrik & Kärki, Pekka (toim.): //Suomen kaupunkirakentamisen historia// I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. | **Lilius, Henrik** 2014b. Suomi kaupungistuu suurvalta-ajalla (1617–1721). Julkaisussa Lilius, Henrik & Kärki, Pekka (toim.): //Suomen kaupunkirakentamisen historia// I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. | ||
| **Niukkanen, | **Niukkanen, | ||
| - | **Ratilainen, | + | **Ratilainen, |
| - | **Seppänen, | + | **Seppänen, |
| **Uotila, Kari** 1985. // | **Uotila, Kari** 1985. // | ||
| **Uotila, Kari** 1988. Holvatut kellarit – osa Turun suurtorin keskiaikaa. //Aboa, Turun maakuntamuseo, | **Uotila, Kari** 1988. Holvatut kellarit – osa Turun suurtorin keskiaikaa. //Aboa, Turun maakuntamuseo, | ||
| - | **Uotila, Kari** 1991. //Turun raatihuoneen rakennushistoria keskiajalta vuoteen// 1734. Lisensiaattitutkielma, Suomen historia, Turun yliopisto. | + | **Uotila, Kari** 1991. //Turun raatihuoneen rakennushistoria keskiajalta vuoteen// 1734. Lisensiaatin tutkielma. Turun yliopisto, Suomen historia. |
| **Uotila, Kari** 2003. Kivitaloja keskiajan Turussa. Julkaisussa Seppänen, Liisa (toim.): //Kaupunkia pintaa syvemmältä – arkeologisia näkökulmia Turun historiaan//, | **Uotila, Kari** 2003. Kivitaloja keskiajan Turussa. Julkaisussa Seppänen, Liisa (toim.): //Kaupunkia pintaa syvemmältä – arkeologisia näkökulmia Turun historiaan//, | ||
| **Uotila, Kari** 2007. Aboa Vetus -museon kivirakennusten tutkimukset v. 2002–2006.// | **Uotila, Kari** 2007. Aboa Vetus -museon kivirakennusten tutkimukset v. 2002–2006.// | ||
| - | **Ylimaunu, Timo** 2007. Aittakylästä kaupungiksi | + | **Ylimaunu, Timo** 2007. //Aittakylästä kaupungiksi: arkeologinen tutkimus Tornion kaupungistumisesta 18. vuosisadan loppuun mennessä//. Studia Archaeologica Septentrionalia 4. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, |
wiki/kaupunkirakennus.1493813368.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
