wiki:kaupunkirakennus
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:kaupunkirakennus [2017/05/05 09:43] – helena | wiki:kaupunkirakennus [2022/09/30 10:07] (nykyinen) – helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Keski- ja uuden ajan kaupungeissa sijainneiden julkisten ja yksityisten rakennusten | + | Historiallisessa kaupungissa sijaitseva, ennen isoavihaa rakennetun rakennuksen |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Yksinkertaisin rakennustyyppi oli pyöröhirsistä nurkkasalvostekniikalla koottu sisäänpäin lämpiävä savutupa, jollaisia oli käytössä vielä 1700-luvulla. Jos rakennuksesta on säilynyt hirsikertoja, | + | Yksinkertaisin rakennustyyppi oli pyöröhirsistä nurkkasalvostekniikalla koottu sisäänpäin lämpiävä savutupa, jollaisia oli käytössä vielä 1700-luvulla. Jos rakennuksesta on säilynyt hirsikertoja, |
| - | Yksinkertaisimmat hirsirakennukset perustettiin suoraan maan pinnalle upottamalla alimmat seinähirret osittain maahan. Perustustapa oli arkeologisten kaivaushavaintojen perusteella käytössä kaupungeissa keskiajalta ainakin 1600-luvulle. Vanhin varsinainen perustusmuoto on ns. multapenkkiperustus, | + | Yksinkertaisimmat hirsirakennukset perustettiin suoraan maan pinnalle upottamalla alimmat seinähirret osittain maahan. Perustustapa oli arkeologisten kaivaushavaintojen perusteella käytössä kaupungeissa keskiajalta ainakin 1600-luvulle. Vanhin varsinainen perustusmuoto on ns. multapenkkiperustus, |
| Nurkkakivelliset, | Nurkkakivelliset, | ||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
| Rakennuksessa saattoi olla maa- tai savilattia, mutta useimmiten ainakin asuinrakennuksissa oli suoraan maan pinnalle ladottu tai vasojen varaan tehty lautalattia. Lattia saattoi olla tehty myös järeämmistä lankuista, hirsistä tai haljaspuolikkaista eli halkaistuista puunrungoista. Kivi ja tiili olivat harvinaisempia lattiamateriaaleja, | Rakennuksessa saattoi olla maa- tai savilattia, mutta useimmiten ainakin asuinrakennuksissa oli suoraan maan pinnalle ladottu tai vasojen varaan tehty lautalattia. Lattia saattoi olla tehty myös järeämmistä lankuista, hirsistä tai haljaspuolikkaista eli halkaistuista puunrungoista. Kivi ja tiili olivat harvinaisempia lattiamateriaaleja, | ||
| - | Sisäänpäin lämpiäviin savutupiin liittyi liesiä ja [[wiki: | + | Sisäänpäin lämpiäviin savutupiin liittyi liesiä ja [[wiki: |
| Kiveä ja tiiltä käytettiin seinämateriaalina aluksi vain kirkollisiin ja hallinnollisiin rakennuksiin. Rakennus saattoi myös olla kiveä vain alaosastaan, | Kiveä ja tiiltä käytettiin seinämateriaalina aluksi vain kirkollisiin ja hallinnollisiin rakennuksiin. Rakennus saattoi myös olla kiveä vain alaosastaan, | ||
| - | Kaupunkitonteilla oli myös erityyppisiä [[wiki: | + | Kaupunkitonteilla oli myös erityyppisiä [[wiki: |
| Rivi 36: | Rivi 36: | ||
| Keskiaika – uusi aika, 1300-luvulta 1800-luvulle. | Keskiaika – uusi aika, 1300-luvulta 1800-luvulle. | ||
| - | Puu- ja kivirakentamisen tekniikat olivat pitkäikäisiä, | + | Puu- ja kivirakentamisen tekniikat olivat pitkäikäisiä, |
| Muurattuja rakennuksia voidaan ajoittaa joidenkin teknisten piirteiden perusteella 1600-lukua vanhemmiksi tai nuoremmiksi. Munkki- ja vendiläislimitystä käytettiin keskiajalla jälkimmäisen jäädessä harvinaisemmaksi. Vaasa-ajan vallitseva limitystekniikka oli vendiläinen limitys, mutta ei ole varmaa, loppuiko munkkilimityksen käyttö kokonaan. Renessanssilimitystä käytettiin pääasiassa 1600-luvulta lähtien. Pieniä, kellertäviä hollantilaisia tiiliä alettiin käyttää 1600-luvulta alkaen. Kivien louhiminen ja lohkominen poraa ja ruutia käyttäen yleistyi 1700-luvun puolivälistä eteenpäin, ks. [[wiki: | Muurattuja rakennuksia voidaan ajoittaa joidenkin teknisten piirteiden perusteella 1600-lukua vanhemmiksi tai nuoremmiksi. Munkki- ja vendiläislimitystä käytettiin keskiajalla jälkimmäisen jäädessä harvinaisemmaksi. Vaasa-ajan vallitseva limitystekniikka oli vendiläinen limitys, mutta ei ole varmaa, loppuiko munkkilimityksen käyttö kokonaan. Renessanssilimitystä käytettiin pääasiassa 1600-luvulta lähtien. Pieniä, kellertäviä hollantilaisia tiiliä alettiin käyttää 1600-luvulta alkaen. Kivien louhiminen ja lohkominen poraa ja ruutia käyttäen yleistyi 1700-luvun puolivälistä eteenpäin, ks. [[wiki: | ||
| Rivi 44: | Rivi 44: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Kaupunkirakennusten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ne on suojeltu osana ennen 1700-lukua perustettujen kaupunkien säilyneitä kulttuurikerroksia. | + | Kaupunkirakennusten jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ne on suojeltu osana ennen 1700-lukua perustettujen kaupunkien säilyneitä kulttuurikerroksia. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| Rivi 59: | Rivi 58: | ||
| **Lilius, Henrik** 2014b. Suomi kaupungistuu suurvalta-ajalla (1617–1721). Julkaisussa Lilius, Henrik & Kärki, Pekka (toim.): //Suomen kaupunkirakentamisen historia// I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. | **Lilius, Henrik** 2014b. Suomi kaupungistuu suurvalta-ajalla (1617–1721). Julkaisussa Lilius, Henrik & Kärki, Pekka (toim.): //Suomen kaupunkirakentamisen historia// I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. | ||
| **Niukkanen, | **Niukkanen, | ||
| - | **Ratilainen, | + | **Ratilainen, |
| **Seppänen, | **Seppänen, | ||
| **Uotila, Kari** 1985. // | **Uotila, Kari** 1985. // | ||
| **Uotila, Kari** 1988. Holvatut kellarit – osa Turun suurtorin keskiaikaa. //Aboa, Turun maakuntamuseo, | **Uotila, Kari** 1988. Holvatut kellarit – osa Turun suurtorin keskiaikaa. //Aboa, Turun maakuntamuseo, | ||
| - | **Uotila, Kari** 1991. //Turun raatihuoneen rakennushistoria keskiajalta vuoteen// 1734. Lisensiaattitutkielma. Turun yliopisto, Suomen historia. | + | **Uotila, Kari** 1991. //Turun raatihuoneen rakennushistoria keskiajalta vuoteen// 1734. Lisensiaatin tutkielma. Turun yliopisto, Suomen historia. |
| **Uotila, Kari** 2003. Kivitaloja keskiajan Turussa. Julkaisussa Seppänen, Liisa (toim.): //Kaupunkia pintaa syvemmältä – arkeologisia näkökulmia Turun historiaan//, | **Uotila, Kari** 2003. Kivitaloja keskiajan Turussa. Julkaisussa Seppänen, Liisa (toim.): //Kaupunkia pintaa syvemmältä – arkeologisia näkökulmia Turun historiaan//, | ||
| **Uotila, Kari** 2007. Aboa Vetus -museon kivirakennusten tutkimukset v. 2002–2006.// | **Uotila, Kari** 2007. Aboa Vetus -museon kivirakennusten tutkimukset v. 2002–2006.// | ||
| - | **Ylimaunu, Timo** 2007. Aittakylästä kaupungiksi | + | **Ylimaunu, Timo** 2007. //Aittakylästä kaupungiksi: arkeologinen tutkimus Tornion kaupungistumisesta 18. vuosisadan loppuun mennessä//. Studia Archaeologica Septentrionalia 4. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, |
wiki/kaupunkirakennus.1493966622.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
