wiki:kenttä
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:kenttä [2017/04/04 16:43] – helena | wiki:kenttä [2017/11/01 15:03] (nykyinen) – helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
| ====== Kenttä ====== | ====== Kenttä ====== | ||
| {{: | {{: | ||
| + | |||
| + | |||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| Lapissa käytössä ollut historiallisen ajan asuinpaikka, | Lapissa käytössä ollut historiallisen ajan asuinpaikka, | ||
| Rivi 8: | Rivi 10: | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Kenttä (gieddi | + | Kenttä (ps //gieddi//) on asuinpaikka, |
| - | Kentillä voi olla näkyvissä kotien ja tupasijojen jäännöksiä kuten Inarijärven Säisaaressa ja Kenttäsaaressa. Usein asumusten jäännöksiä ei kuitenkaan voi havaita, jos paikalla on käytetty kevytrakenteisia asumuksia kuten kotia tai laavuja. Tyypillisiä rakenteita ovat reunakivelliset, | + | Kentillä voi olla näkyvissä kotien ja tupasijojen jäännöksiä kuten Inarijärven Säisaaressa ja Kenttäsaaressa. Usein asumusten jäännöksiä ei kuitenkaan voi havaita, jos paikalla on käytetty kevytrakenteisia asumuksia kuten kotia tai laavuja. Tyypillisiä rakenteita ovat reunakivelliset, |
| Kentät ovat olleet eri elinkeinojen harjoittajien asuinpaikkoja. Kalakentiltä voi löytää perkaukseen liittyviä jätekasoja. Riistalajien luita taas löytyy kentiltä, jotka ovat toimineet peuranpyynnin ja metsästyksen tukikohtina. Kentillä myös laidunnettiin kotieläimiä, | Kentät ovat olleet eri elinkeinojen harjoittajien asuinpaikkoja. Kalakentiltä voi löytää perkaukseen liittyviä jätekasoja. Riistalajien luita taas löytyy kentiltä, jotka ovat toimineet peuranpyynnin ja metsästyksen tukikohtina. Kentillä myös laidunnettiin kotieläimiä, | ||
| Rivi 18: | Rivi 20: | ||
| Kenttiä on tunnistettu jo 1800-luvulla ja niitä on rekisteröity koko 1900- ja 2000-lukujen ajan. Pääasiassa kenttiä ovat tutkineet kansatieteilijät. Arkeologisia tutkimuksia on tehty vain vähän, lähinnä 1960-luvulta lähtien((Karlsson 2006; Aronsson 1991)). | Kenttiä on tunnistettu jo 1800-luvulla ja niitä on rekisteröity koko 1900- ja 2000-lukujen ajan. Pääasiassa kenttiä ovat tutkineet kansatieteilijät. Arkeologisia tutkimuksia on tehty vain vähän, lähinnä 1960-luvulta lähtien((Karlsson 2006; Aronsson 1991)). | ||
| - | Kenttien käyttö liittyy useasti kiinteästi vuotuiskiertojärjestelmään. Perhe tai kotakunta on vuodenaikojen mukaisesti | + | Kenttien käyttö liittyy useasti kiinteästi vuotuiskiertojärjestelmään. Perhe tai kotakunta on eri vuodenaikoina |
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| Rivi 30: | Rivi 32: | ||
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Aronsson, Kjell-Åke** 1991. //Forest reindeer herding, A.D. 1-1800: an archaeological and palaeoecological study in northern Sweden.// Archaeology and Environment 10. Umeå. | + | **Aronsson, Kjell-Åke** 1991. //Forest reindeer herding, A.D. 1–1800: an archaeological and palaeoecological study in northern Sweden.// Archaeology and Environment 10. Umeå. |
| - | **Carpelan, Christian** 2003. Inarilaisten arkeologiset vaiheet. Julkaisussa Lehtola, Veli-Pekka (toim.): | + | **Carpelan, Christian** 2003. Inarilaisten arkeologiset vaiheet. Julkaisussa Lehtola, Veli-Pekka (toim.): //Inari – Aanaar, Inarin historia jääkaudesta nykypäivään//: |
| **Itkonen, T.I.** 1948a. //Suomen lappalaiset vuoteen 1945//. Porvoo/ | **Itkonen, T.I.** 1948a. //Suomen lappalaiset vuoteen 1945//. Porvoo/ | ||
| **Itkonen, T.I.** 1948b. //Suomen lappalaiset vuoteen 1945//. Porvoo/ | **Itkonen, T.I.** 1948b. //Suomen lappalaiset vuoteen 1945//. Porvoo/ | ||
| - | **Jefremoff, | + | **Jefremoff, |
| **Karlsson, Nina** 2006. // | **Karlsson, Nina** 2006. // | ||
| - | **Kärnä, Tiina-Mari** 2013. Teno- ja Utsjokilaaksojen saamelaisasutus. Julkaisussa Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.): //Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma//: | + | **Kärnä, Tiina-Mari** 2013. Teno- ja Utsjokilaaksojen saamelaisasutus. Julkaisussa Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.): //Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma//: |
| - | **Ojanlatva, | + | **Ojanlatva, |
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| Rivi 43: | Rivi 45: | ||
| **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo. | **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo. | ||
| **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2014. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History//. The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400–1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden. Boston. | **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2014. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History//. The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400–1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden. Boston. | ||
| - | **Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija** (toim.) 2013. //Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma.// | + | **Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija** (toim.) 2013. //Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma.// |
| ===== Viitteet ===== | ===== Viitteet ===== | ||
| ~~DISCUSSION~~ | ~~DISCUSSION~~ | ||
wiki/kenttä.1491313422.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
