wiki:keskiaikainen-linna
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:keskiaikainen-linna [2017/03/27 23:11] – helena | wiki:keskiaikainen-linna [2023/01/30 16:08] (nykyinen) – helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Keskiajalla | + | keskiajalla |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| Keskiaika toi tullessaan omat linnoitustekniset ja -opilliset innovaationsa. Jo pelkästään muuraustaidon omaksuminen muutti linnojen ulkomuotoa merkittävästi verrattuna niitä edeltäviin kylmämuurattuihin muinaislinnoihin. Keskiaikaisissa linnoissa näkyy hyvin sisäänpäin vahvistuvan puolustuksen periaate. Linnat rakennettiin keskiajalla yleensä veden suojaan niemille tai saarille. Linnoja ei välttämättä enää sijoitettu ympäristöstään korkeammalle kohoaville kallioille tai mäille. Päämääränä oli saada etäisyyttä vihollisen piirityslaitteisiin. Linnat eristettiin ympäristöstään vallihaudoilla ja vedenalaisilla paalu- tai kiviestevarustuksilla. Vallihaudat olivat joko kuiva- tai vesihautoja. Ulkovarustusten jälkeen saavuttiin ensin esilinnaan ja vasta sitten päälinnaan. Esilinnoja saattoi olla peräkkäin tai vierekkäin useita. Turun, Viipurin ja Porvoon linnat olivat kaupunkien yhteydessä. Myös muiden linnojen ulkopuolella on luultavasti ollut kauppiaiden ja käsityöläisten asuttamia alueita eli linnanmalmeja.((Kuvauksen lähteenä Hansson 2011; Lovén 1996.)) | Keskiaika toi tullessaan omat linnoitustekniset ja -opilliset innovaationsa. Jo pelkästään muuraustaidon omaksuminen muutti linnojen ulkomuotoa merkittävästi verrattuna niitä edeltäviin kylmämuurattuihin muinaislinnoihin. Keskiaikaisissa linnoissa näkyy hyvin sisäänpäin vahvistuvan puolustuksen periaate. Linnat rakennettiin keskiajalla yleensä veden suojaan niemille tai saarille. Linnoja ei välttämättä enää sijoitettu ympäristöstään korkeammalle kohoaville kallioille tai mäille. Päämääränä oli saada etäisyyttä vihollisen piirityslaitteisiin. Linnat eristettiin ympäristöstään vallihaudoilla ja vedenalaisilla paalu- tai kiviestevarustuksilla. Vallihaudat olivat joko kuiva- tai vesihautoja. Ulkovarustusten jälkeen saavuttiin ensin esilinnaan ja vasta sitten päälinnaan. Esilinnoja saattoi olla peräkkäin tai vierekkäin useita. Turun, Viipurin ja Porvoon linnat olivat kaupunkien yhteydessä. Myös muiden linnojen ulkopuolella on luultavasti ollut kauppiaiden ja käsityöläisten asuttamia alueita eli linnanmalmeja.((Kuvauksen lähteenä Hansson 2011; Lovén 1996.)) | ||
| - | Suomen keskiaikaisille linnoille on helppo löytää koti- ja ulkomaisia esikuvia. Romaanisiin linnatyyppeihin lasketaan tornilinnat, | + | Suomen keskiaikaisille linnoille on helppo löytää koti- ja ulkomaisia esikuvia. Romaanisiin linnatyyppeihin lasketaan tornilinnat, |
| - | {{: | + | {{: |
| Enemmistö Suomen keskiaikaisista linnoista on ilmeisesti ollut joko pääosin tai kokonaan puusta rakennettuja. Myöhemmät kivilinnat ovat saattaneet olla aluksi puulinnoja, joiden rakenteet on korvattu joko kerralla tai asteittain tiilellä ja kivellä. Puulinnojen varustuksista on säilynyt nykyaikaan yleensä vain vähäisiä maanpäällisiä jäännöksiä. Linnan paikalla voi näkyä vain valleja, vallihautoja tai epämääräisiä kiveyksiä. Monet puulinnat ovat ilmeisesti olleet lyhytikäisiä, | Enemmistö Suomen keskiaikaisista linnoista on ilmeisesti ollut joko pääosin tai kokonaan puusta rakennettuja. Myöhemmät kivilinnat ovat saattaneet olla aluksi puulinnoja, joiden rakenteet on korvattu joko kerralla tai asteittain tiilellä ja kivellä. Puulinnojen varustuksista on säilynyt nykyaikaan yleensä vain vähäisiä maanpäällisiä jäännöksiä. Linnan paikalla voi näkyä vain valleja, vallihautoja tai epämääräisiä kiveyksiä. Monet puulinnat ovat ilmeisesti olleet lyhytikäisiä, | ||
| Rivi 23: | Rivi 22: | ||
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Suomi sulautui 1100- ja 1200-lukujen kuluessa Ruotsin valtakuntaan kiinteästi kuuluvaksi osaksi, Itämaaksi. Kruunu perusti 1200-luvun jälkipuoliskolla Turun, Hämeen ja Viipurin kivilinnat sotilaallisiksi tukikohdiksi sekä hallinnon ja veronkannon keskuksiksi. Samoihin aikoihin alkunsa saanut Kuusiston piispanlinna oli puolestaan katolisen kirkon vallan ydin ja vertauskuva. Tunnettuja kivilinnoja edeltäneistä tai niiden kanssa samanaikaisesti toimineista pienemmistä linnoista on vähän tarkkaa tietoa. Nykyisen käsityksen valossa Uskelan Hakastaro, Maarian Koroisten piispanlinna, | + | {{: |
| - | Ruotsin kruunun pyrkimys laajentaa valtakuntaa yhä kauemmas itään kohti Nevan suiston kauppareittiä johti nopeasti riitoihin samaan aikaan länteen päin katseensa suunnanneiden novgorodilaisten kanssa. Vuonna 1293 perustetun Viipurin linnan kohtaloksi tuli toimia 1700-luvun alkuun saakka Ruotsin itäisenä porttina. Viipurin linnan rakentaminen aloitti Ruotsin ja Venäjän satoja vuosia kestäneen kilpavarustelun ja linnoitusrakentamisen. Ruotsin Tyrgils | + | Ruotsin kruunun pyrkimys laajentaa valtakuntaa yhä kauemmas itään kohti Nevan suiston kauppareittiä johti nopeasti riitoihin samaan aikaan länteen päin katseensa suunnanneiden novgorodilaisten kanssa. Vuonna 1293 perustetun Viipurin linnan kohtaloksi tuli toimia 1700-luvun alkuun saakka Ruotsin itäisenä porttina. Viipurin linnan rakentaminen aloitti Ruotsin ja Venäjän satoja vuosia kestäneen kilpavarustelun ja linnoitusrakentamisen. Ruotsin Tyrgils |
| - | Ruotsi ja Novgorod olivat Viipurin linnan perustamisen aikoihin sodassa keskenään. Molemmat osapuolet tekivät sotaretkiä toistensa alueille. Novgorodilaiset piirittivät Viipurin linnaa ensimmäisen kerran jo vuonna 1294. Ruotsi valtasi vuonna 1295 Novgorodin valtapiiriin kuuluneen muinaiskarjalaisen Korelan linnan ja nimesi sen Käkisalmeksi (Kexholm). Venäläiset ajoivat ruotsalaiset pois Käkisalmesta vain muutaman kuukauden kuluttua ja alkoivat pian rakentaa linnaa entistä vahvemmaksi. Ruotsalaiset tekivät vuonna 1300 Tyrgils | + | Ruotsi ja Novgorod olivat Viipurin linnan perustamisen aikoihin sodassa keskenään. Molemmat osapuolet tekivät sotaretkiä toistensa alueille. Novgorodilaiset piirittivät Viipurin linnaa ensimmäisen kerran jo vuonna 1294. Ruotsi valtasi vuonna 1295 Novgorodin valtapiiriin kuuluneen muinaiskarjalaisen Korelan linnan ja nimesi sen Käkisalmeksi (Kexholm). Venäläiset ajoivat ruotsalaiset pois Käkisalmesta vain muutaman kuukauden kuluttua ja alkoivat pian rakentaa linnaa entistä vahvemmaksi. Ruotsalaiset tekivät vuonna 1300 Tyrgils |
| {{: | {{: | ||
| Rivi 40: | Rivi 39: | ||
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| - | Keskiaika-uuden ajan alku (Monet harmaakivilinnat ovat edelleen käytössä olevia rakennuksia). | + | Keskiaika - uuden ajan alku. Monet harmaakivilinnat ovat edelleen käytössä olevia rakennuksia. |
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| Rivi 47: | Rivi 46: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Kivi- ja puulinnat rakenteineen ja kulttuurikerroksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösalueeseen sisältyvät pää- ja esilinnan lisäksi myös linnaa ympäröivät vallit, vallihaudat ja muut puolustusvarustukset, | + | Kivi- ja puulinnat rakenteineen ja kulttuurikerroksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösalueeseen sisältyvät pää- ja esilinnan lisäksi myös linnaa ympäröivät vallit, vallihaudat ja muut puolustusvarustukset, |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Drake, Knut** 1968. Die Burg Hämeenlinna im Mittelalter: | + | **Drake, Knut** 1968. Die Burg Hämeenlinna im Mittelalter: |
| + | **Drake, Knut** 1994. //Turun linnan tutkimuksia Åbo Slotte -studier// 1. Turun maakuntamuseon Raportteja 16. Vammala. | ||
| **Gardberg, Carl Jacob** 1961. //Turun linna ja sen restaurointi// | **Gardberg, Carl Jacob** 1961. //Turun linna ja sen restaurointi// | ||
| **Gardberg, C. J. & Welin, P.O.** 1993. //Finlands medeltida borgar//. Esbo. | **Gardberg, C. J. & Welin, P.O.** 1993. //Finlands medeltida borgar//. Esbo. | ||
| - | **Haggrén, Georg** 2015. Linnat, puolustusvarustuksia ja monumentaalisia asuntoja. // | + | **Haggrén, Georg** 2015. Linnat, puolustusvarustuksia ja monumentaalisia asuntoja. |
| **Hansson, Martin** 2011. //Medeltida borgar : maktens hus i Norden//. Lund. | **Hansson, Martin** 2011. //Medeltida borgar : maktens hus i Norden//. Lund. | ||
| **Heikkinen, | **Heikkinen, | ||
| **Lovén, Christian** 1996. Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige. //Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40//. Motala. | **Lovén, Christian** 1996. Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige. //Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40//. Motala. | ||
| - | **Nationalencyklopedin, | + | **Nationalencyklopedin, |
| - | **Pohjolan-Pirhonen, | + | **Pohjolan-Pirhonen, |
| **Sinisalo, Antero** 1986. // | **Sinisalo, Antero** 1986. // | ||
| **Steinby, Ann-Gerd** 1990. // | **Steinby, Ann-Gerd** 1990. // | ||
| **Stenius, Birgitta** 1973. // | **Stenius, Birgitta** 1973. // | ||
| - | **Suhonen, V.-P.** 2011. Keskiaikaiset kivilinnat ja Kajaanin linna 1700-luvulla. // | + | **Suhonen, V.-P.** 2011. Keskiaikaiset kivilinnat ja Kajaanin linna 1700-luvulla. |
| - | **Suna, Antti (toim.)** 1994. //Kuusiston linna: tutkimuksia 1985–1993// | + | **Suna, Antti (toim.)** 1994. //Kuusiston linna: tutkimuksia 1985–1993// |
| **Taavitsainen, | **Taavitsainen, | ||
| **Uotila, Kari** 1998.// Medieval outer baileys in Finland: with special reference to Turku Castle//. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae 3. | **Uotila, Kari** 1998.// Medieval outer baileys in Finland: with special reference to Turku Castle//. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae 3. | ||
| - | |||
wiki/keskiaikainen-linna.1490645504.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
