wiki:kirkko
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:kirkko [2017/04/05 18:27] – [Ajoitus] jruohonen | wiki:kirkko [2024/12/20 11:30] (nykyinen) – [Suojelustatus] vellu | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
| {{: | {{: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Rakennus, jota on käytetty uskonnon | + | Kristinuskon |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Kirkot ovat kristinuskon harjoittamiseen pystytettyjä rakennuksia. Ne voidaan jakaa pääasiallisen rakennusmateriaalinsa, | + | Kirkot ovat kristinuskon harjoittamiseen pystytettyjä rakennuksia. Ne voidaan jakaa pääasiallisen rakennusmateriaalinsa, |
| - | Kirkkojen ulkomuoto on jonkin verran vaihdellut ajallisesti ja paikallisesti. Vanhimmat keskiaikaiset puukirkot olivat pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoisia, ja niihin liittyi tätä kapeampi kuorihuone. Myöhemmin keskiajalla kirkot, rakennusmateriaalista riippumatta, | + | Kirkkojen ulkomuoto on jonkin verran vaihdellut ajallisesti ja paikallisesti. Vanhimmat keskiaikaiset puukirkot olivat pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoisia, ja niihin liittyi tätä kapeampi kuorihuone. Myöhemmin keskiajalla kirkot, rakennusmateriaalista riippumatta, |
| - | Arkkitehtonisesti kirkot on perinteisesti jaettu pitkäkirkkoihin ja keskuskirkkoihin. Pitkäkirkoissa rakennuksen pituussuunta on vallitseva, kun taas keskuskirkoissa pohjakuva voi olla neliömäinen, | + | {{ : |
| Kirkot on rakennettu lähes poikkeuksetta itä-länsisuuntaisiksi tai lähelle sitä. Sisätiloiltaan rakennukset ovat noudattaneet kaavaa, jossa pääalttari sijaitsee kirkon kuorissa rakennuksen itäpäädyssä. Keskiajalla kuori oli erotettu kirkkosalista kuoriaidalla. Keskiaikaisessa kirkossa oli pääalttarin lisäksi myös pyhimyksille tarkoitettuja sivualttareita. Sekä pääalttarin että sivualttareiden tukikiveyksiä saattaa löytyä lattian alta. Kirkon alla saattaa olla myös esimerkiksi kuoriaidan tukikiviä, muurattu viinikellari tai kiinteän sisustuksen jäännöksiä. Varhaisimmista kirkkovaiheista voi olla säilynyt puukirkon kivijalan peruskiviä tai laajennetun kirkon aiempien seinämuurien pohjia. | Kirkot on rakennettu lähes poikkeuksetta itä-länsisuuntaisiksi tai lähelle sitä. Sisätiloiltaan rakennukset ovat noudattaneet kaavaa, jossa pääalttari sijaitsee kirkon kuorissa rakennuksen itäpäädyssä. Keskiajalla kuori oli erotettu kirkkosalista kuoriaidalla. Keskiaikaisessa kirkossa oli pääalttarin lisäksi myös pyhimyksille tarkoitettuja sivualttareita. Sekä pääalttarin että sivualttareiden tukikiveyksiä saattaa löytyä lattian alta. Kirkon alla saattaa olla myös esimerkiksi kuoriaidan tukikiviä, muurattu viinikellari tai kiinteän sisustuksen jäännöksiä. Varhaisimmista kirkkovaiheista voi olla säilynyt puukirkon kivijalan peruskiviä tai laajennetun kirkon aiempien seinämuurien pohjia. | ||
| - | Ennen 1800-lukua rakennetuissa kirkoissa on lattian alla yleensä erilaisia hautoja ([[wiki: | + | Ennen 1800-lukua rakennetuissa kirkoissa on lattian alla yleensä erilaisia hautoja ([[wiki: |
| - | Käytöstä jääneitä ja raunioituneita keskiaikaisia kivikirkkoja eli rauniokirkkoja on Hämeenkoskella, | + | {{ : |
| - | {{ : | + | {{ : |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Kirkkoja | + | Kirkkoja |
| - | Kirkkorakennuksia ympäröi poikkeuksetta kirkkomaa | + | Kirkkorakennuksia ympäröi poikkeuksetta |
| Emäkirkkojen ohella pitäjässä saattoi olla seurakunnan alaisuuteen perustettuja kappeleita. Näillä oli kirkkorakennus ja hautausmaa, muttei aina omaa pappia. Uudella ajalla perustettavissa rukous- tai saarnahuoneissa pitäjän pappi saattoi käydä tietyin väliajoin pitämässä kirkollisia toimituksia. | Emäkirkkojen ohella pitäjässä saattoi olla seurakunnan alaisuuteen perustettuja kappeleita. Näillä oli kirkkorakennus ja hautausmaa, muttei aina omaa pappia. Uudella ajalla perustettavissa rukous- tai saarnahuoneissa pitäjän pappi saattoi käydä tietyin väliajoin pitämässä kirkollisia toimituksia. | ||
| Rivi 34: | Rivi 35: | ||
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| Varhaisin löytynyt puukirkon jäännös on ajoitettu 1100-luvun loppupuolelle.((Ruohonen 2013: 433)) Keskiaikaiset kivikirkot ajoittuvat mantereella pääosin 1400-luvulta ja 1500-luvun puoliväliin, | Varhaisin löytynyt puukirkon jäännös on ajoitettu 1100-luvun loppupuolelle.((Ruohonen 2013: 433)) Keskiaikaiset kivikirkot ajoittuvat mantereella pääosin 1400-luvulta ja 1500-luvun puoliväliin, | ||
| + | |||
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| Kirkkorakennuksia on kaikkialla Suomessa. Keskiaikaisia kivikirkkoja on Ahvenanmaan lisäksi kapealla vyöhykkeellä rannikon tuntumassa sekä sisämaassa etenkin Satakunnassa, | Kirkkorakennuksia on kaikkialla Suomessa. Keskiaikaisia kivikirkkoja on Ahvenanmaan lisäksi kapealla vyöhykkeellä rannikon tuntumassa sekä sisämaassa etenkin Satakunnassa, | ||
| - | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Kirkkojen ja kappelien jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Myös käytössä olevien kirkkorakennusten alla voi olla rakenteita vanhemmista kirkoista tai kalmistoista, | ||
| + | ===== Suojelustatus ===== | ||
| + | Kirkkojen ja kappelien jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (ohjeellinen ikäraja 100 v.). Myös käytössä olevien kirkkorakennusten alla voi olla rakenteita vanhemmista kirkoista tai kalmistoista, | ||
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| **Hiekkanen, | **Hiekkanen, | ||
| **Hiekkanen, | **Hiekkanen, | ||
| - | **Ruohonen, Juha** 2013. Kirkollisen kulttuurin alkulähteillä. Kaarinan Ravattulan varhaiskeskiaikainen kirkko ja kirkkomaa. // | + | **Ruohonen, Juha** 2013. Kirkollisen kulttuurin alkulähteillä. Kaarinan Ravattulan varhaiskeskiaikainen kirkko ja kirkkomaa. // |
wiki/kirkko.1491406042.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
