wiki:kirkkomaa
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:kirkkomaa [2017/04/05 18:02] – [Kuvaus] jruohonen | wiki:kirkkomaa [2024/12/20 11:31] (nykyinen) – [Suojelustatus] vellu | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
| {{: | {{: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Hautaamiseen käytetty alue kirkon ympärillä | ||
| + | ympäristöstään erotettu kirkkoa ympäröivä alue | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Kirkkomaa (myös kirkkotarha) on kirkkorakennuksen ympärillä oleva rajattu ja pyhitetty alue, jonne on haudattu vainajia. Kirkkomaa on aidattu tai muutoin ympäristöstä selkeästi erotettu alue. Alueen rajaaminen | + | Kirkkomaa (myös kirkkotarha) on [[wiki: |
| Aidassa on ollut vähintään yksi, mutta yleensä useampia kulkuaukkoja eli portteja. Aukkona on voinut toimia aitaan tehty katettu tai kattamaton porttirakennelma tai esimerkiksi kellotapulin läpikuljettava pohjakerros. Aluetta kiertävä aita on ollut muodoltaan yleensä säännöllisen suorakulmainen ja se on rajannut alkuperäiseltä pinta-alaltaan varsin suppeaa kirkkomaata.((esim. Hiekkanen 2003: 161)) | Aidassa on ollut vähintään yksi, mutta yleensä useampia kulkuaukkoja eli portteja. Aukkona on voinut toimia aitaan tehty katettu tai kattamaton porttirakennelma tai esimerkiksi kellotapulin läpikuljettava pohjakerros. Aluetta kiertävä aita on ollut muodoltaan yleensä säännöllisen suorakulmainen ja se on rajannut alkuperäiseltä pinta-alaltaan varsin suppeaa kirkkomaata.((esim. Hiekkanen 2003: 161)) | ||
| - | Osa seurakunnassa kuolleista haudattiin kirkon lattian alle, osa kirkkomaahan. Suomen vanhimmat tunnetut hautakivet ajoittuvat 1200–1300-luvuille, | + | Osa seurakunnassa kuolleista haudattiin kirkon lattian alle ([[wiki: |
| - | Kirkkomaalla on kirkon ja hautojen lisäksi voinut sijaita erilaisia rakennuksia. Kellotapuli on kirkon läheisyydessä sijaitseva kivi- tai hirsirakenteinen torni, jossa on pidetty kirkonkelloja. Tapuli on yleensä sijoitettu kiinni kirkkoaitaan tai se on ollut aidan ulkopuolella, | + | Kirkkomaalla on kirkon ja hautojen lisäksi voinut sijaita erilaisia rakennuksia. Kellotapuli on kirkon läheisyydessä sijaitseva kivi- tai hirsirakenteinen torni, jossa on pidetty kirkonkelloja. Tapuli on yleensä sijoitettu kiinni kirkkoaitaan tai se on ollut aidan ulkopuolella, |
| - | 1600-luvulta lähtien rakennettiin kirkkomaille talon omia tai kylän yhteisiä, maanalaisilla hautakellareilla varustettuja salvos- tai muurihautoja sekä luonnonkivistä tai tiilistä muurattuja hautakappeleita. Viimeistään 1700-luvulla ryhdyttiin rakentamaan erillisiä luuhuoneita tai -kamareita. Niihin sijoitettiin uusia hautoja kaivettaessa löytyneitä aikaisemmin haudattujen vainajien lahoamattomia luita. Näitä luuhuoneita saatettiin paikoitellen käyttää myös talvihautoina.((Hiekkanen 2003: 161-166; Wirkkala 1945: 9-10)) | + | 1600-luvulta lähtien rakennettiin kirkkomaille talon omia tai kylän yhteisiä, maanalaisilla hautakellareilla varustettuja salvos- tai muurihautoja sekä luonnonkivistä tai tiilistä muurattuja hautakappeleita. Viimeistään 1700-luvulla ryhdyttiin rakentamaan erillisiä luuhuoneita tai -kamareita. Niihin sijoitettiin uusia hautoja kaivettaessa löytyneitä aikaisemmin haudattujen vainajien lahoamattomia luita. Näitä luuhuoneita saatettiin paikoitellen käyttää myös talvihautoina.((Hiekkanen 2003: 161–166; Wirkkala 1945: 9–10)) |
| - | Käytöstä poistuneen kirkkomaan voi tunnistaa aidasta, mahdollisista hauta- tai muistomerkeistä, | + | {{ : |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Kirkkorakennuksen ympärillä on lähes poikkeuksetta hautaamiseen käytetty kirkkomaa. Hautaamiseen kaikkein arvokkaimpina kirkkomaan alueina pidettiin mahdollisimman lähellä kirkkoa sijaitsevia etelä- ja itäpuolisia osia. Uudella ajalla etenkin rikollisia, itsemurhan tehneitä sekä kastamattomia lapsia haudattiin kirkon pohjoispuolelle. Myös aidan ulkopuolella voi olla hautauksia. Esimerkiksi mestatut haudattiin yleisesti kirkkomaan ulkopuolelle. | + | Kirkkorakennuksen ympärillä on lähes poikkeuksetta hautaamiseen käytetty kirkkomaa. Hautaamiseen kaikkein arvokkaimpina kirkkomaan alueina pidettiin mahdollisimman lähellä kirkkoa sijaitsevia etelä- ja itäpuolisia osia. Uudella ajalla etenkin rikollisia, itsemurhan tehneitä sekä kastamattomia lapsia haudattiin kirkon pohjoispuolelle. Myös aidan ulkopuolella voi olla hautauksia. Esimerkiksi mestatut haudattiin yleisesti kirkkomaan ulkopuolelle.((Wirkkala 1945:25; Talve 1988: 9–10)) |
| Pinta-alaltaan suppeina tulivat kirkkomaat nopeasti täyteen, jolloin vainajia jouduttiin usein hautaamaan vanhojen hautojen paikoille. Pitkään käytössä oleville kirkkomaille on voitu myös tuoda runsaasti täyttömaata, | Pinta-alaltaan suppeina tulivat kirkkomaat nopeasti täyteen, jolloin vainajia jouduttiin usein hautaamaan vanhojen hautojen paikoille. Pitkään käytössä oleville kirkkomaille on voitu myös tuoda runsaasti täyttömaata, | ||
| - | Sana hautausmaa tarkoittaa erilleen kirkosta perustettua hauta-aluetta ja sanaa kirkkomaa käytettiin lähes yksinomaan hautausmaan nimityksenä aina 1800-luvun lopulle saakka. Vuonna 1879 annetun terveydenhoitosäännön mukaan uusia hautausmaita ei enää saanut perustaa lähelle asutusta ja niissä ennestään sijaitsevien hautausmaiden käytöstä oli luovuttava kymmenen vuoden siirtymäkauden jälkeen. Lukuisat historialliset kirkkomaat jäivät pois hautauskäytöstä, | + | Sana hautausmaa tarkoittaa erilleen kirkosta perustettua hauta-aluetta ja sanaa kirkkomaa käytettiin lähes yksinomaan hautausmaan nimityksenä aina 1800-luvun lopulle saakka.((esim. Wirkkala 1945: 8)) Vuonna 1879 annetun terveydenhoitosäännön mukaan uusia hautausmaita ei enää saanut perustaa lähelle asutusta ja niissä ennestään sijaitsevien hautausmaiden käytöstä oli luovuttava kymmenen vuoden siirtymäkauden jälkeen. Lukuisat historialliset kirkkomaat jäivät pois hautauskäytöstä, |
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| Rivi 38: | Rivi 38: | ||
| Vähintään noin sata vuotta sitten aktiivisesta hautauskäytöstä pois jääneet kirkkotarhat ja hautausmaat vanhoine muistomerkkeineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Rauhoitus koskee myös kirkkomaahan liittyviä rakennuksia ja rakenteita, esim. aitoja. | Vähintään noin sata vuotta sitten aktiivisesta hautauskäytöstä pois jääneet kirkkotarhat ja hautausmaat vanhoine muistomerkkeineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Rauhoitus koskee myös kirkkomaahan liittyviä rakennuksia ja rakenteita, esim. aitoja. | ||
| - | Ks. [[http:// | + | |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| **Hiekkanen, | **Hiekkanen, | ||
| - | **Talve, Ilmar** 1988. // | + | **Talve, Ilmar** 1988. // |
| **Wirkkala, Ilmari** 1945. //Suomen hautausmaiden historia.// Porvoo. | **Wirkkala, Ilmari** 1945. //Suomen hautausmaiden historia.// Porvoo. | ||
wiki/kirkkomaa.1491404570.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
