wiki:kiuas
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:kiuas [2017/05/03 15:16] – [Lähteet] helena | wiki:kiuas [2022/12/14 11:04] (nykyinen) – helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Mäkituvan, saunan, riihen tai savupirtin yms. tulisijamainen tai uunimainen lämmitin, jonka yläosassa on lämpöä varastoiva kiviladelma. | + | lämmitykseen käytettävä tulisija, jonka yläosassa on lämpöä varastoiva kiviladelma |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Maastossa kiuasuuni saattaa näkyä matalana kumpareena, jossa saattaa | + | Maastossa kiuasuuni saattaa näkyä matalana kumpareena, jossa voi erottua tummuneita ja rapautuneita kiviä ja hiiltä. Uunin laessa on käytetty sekä kolmionmuotoiseksi lohkottuja kiviä ja halkaisijaltaan 10–15 senttimetrin kokoisia mukulakiviä (kiuaskiviä), |
| - | Myöhemmin kiuaskin on saanut edustalleen liesirakenteen ja allensa perustusrakenteen, | + | Myöhemmin kiuaskin on saanut edustalleen liesirakenteen ja allensa perustusrakenteen, |
| Rivi 17: | Rivi 16: | ||
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Arkeologisesti kiuasuuneja on tutkittu melko vähän, mutta kansatieteellisten tutkimusten mukaan kiuas on yleistynyt aluksi savupirttien uunina. Savupirtti on pyöröhirsistä rakennettu yksihuoneinen asuinrakennus. Kielitieteen perusteella on päätelty, että pirttiin on kuulunut luukkuakkuna, | + | Arkeologisesti kiuasuuneja on tutkittu melko vähän, mutta kansatieteellisten tutkimusten mukaan kiuas on yleistynyt aluksi savupirttien uunina. Savupirtti on pyöröhirsistä rakennettu yksihuoneinen asuinrakennus. Kielitieteen perusteella on päätelty, että pirttiin on kuulunut luukkuakkuna, |
| Kiukaan rakenne on melko yksinkertainen. Vanhimmat kiukaat on rakennettu luonnonkivistä latomalla, joten niissä ei ole muurattuja osia. Kiukaan sivut eli tulipesän seinät ladotaan suoraseinäisistä kivistä tai laakakivistä, | Kiukaan rakenne on melko yksinkertainen. Vanhimmat kiukaat on rakennettu luonnonkivistä latomalla, joten niissä ei ole muurattuja osia. Kiukaan sivut eli tulipesän seinät ladotaan suoraseinäisistä kivistä tai laakakivistä, | ||
| Rivi 25: | Rivi 24: | ||
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| - | Kiukaan on ajateltu liittyvän balttilaiseen rakennusperinteeseen. Latviassa vanhimmat kiukaat ajoittuvat keskiselle rautakaudelle, | + | Kiukaan on ajateltu liittyvän balttilaiseen rakennusperinteeseen. Latviassa vanhimmat kiukaat ajoittuvat keskiselle rautakaudelle, |
| Rivi 34: | Rivi 33: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) kiukaat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. | + | Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) kiukaat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| **Korhonen, Teppo** 2006. Talonpoikaistalo keskiajalla ja uuden ajan alussa. Julkaisussa // | **Korhonen, Teppo** 2006. Talonpoikaistalo keskiajalla ja uuden ajan alussa. Julkaisussa // | ||
| **Lavi, Ain** 2005. An Addendum to the Study of Smoke Cottages. //Estonian Journal on Archaeology// | **Lavi, Ain** 2005. An Addendum to the Study of Smoke Cottages. //Estonian Journal on Archaeology// | ||
| **Mikkanen, Tiina** 2015. //Kotien särkyneet sydämet – Asuinrakennusten tulisijat rautakauden lopun ja keskiajan aikana//. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Filosofian, kulttuurin, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, arkeologian oppiaine. | **Mikkanen, Tiina** 2015. //Kotien särkyneet sydämet – Asuinrakennusten tulisijat rautakauden lopun ja keskiajan aikana//. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Filosofian, kulttuurin, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, arkeologian oppiaine. | ||
| - | **Rosendahl, | + | **Rosendahl, |
| - | **Seppänen, | + | **Seppänen, |
| - | **Tevali, Riikka** 2010. Uunit lämmönlähteinä ja valon tuojina. Julkaisussa Koivisto, Andreas & Koivisto, Riina & Hako, Jukka (toim.) //Gubbacka. Keskiajan arkea Vantaalla//: 66–85. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 32. Kellastupa. Helsinki. | + | **Tevali, Riikka** 2010. Uunit lämmönlähteinä ja valon tuojina. Julkaisussa Koivisto, Andreas & Koivisto, Riina & Hako, Jukka (toim.): //Gubbacka. Keskiajan arkea Vantaalla// |
| - | **Uino, Pirjo** 1986 An Iron Age Community at Ketohaka In Salo And Other Remains Of Metal Period Buildings In Finland. //Iron Age Studies in Salo// 1–2. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 89: 1. Suomen Muinaismuistoyhdistys. Helsinki. | + | **Uino, Pirjo** 1986. An Iron Age Community at Ketohaka In Salo And Other Remains Of Metal Period Buildings In Finland. //Iron Age Studies in Salo// 1–2. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 89: 1. Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki. |
| **Vuolle-Apiala, | **Vuolle-Apiala, | ||
| - | **Vuorela, Toivo** 1975. // | + | **Vuorela, Toivo** 1975. // |
| **Väisänen, | **Väisänen, | ||
wiki/kiuas.1493813780.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
