wiki:kivikautinen-asuinpaikka
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:kivikautinen-asuinpaikka [2017/03/25 10:47] – [Kuvaus] helena | wiki:kivikautinen-asuinpaikka [2019/02/05 16:16] (nykyinen) – [Määritelmä] helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Yleensä pyyntiväestön käyttämää asuin- tai leiripaikkaa, joka voi olla joko kiinteä perusleiri tai liikkuvaan elämänmuotoon kuuluva tilapäinen asuinpaikka | + | |
| + | paikka, jolla on merkkejä kivikautisesta asutuksesta | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Asuinpaikan sijainnin ja luonteen määrittelee pitkälti sen asukkaiden harjoittama elinkeino. Siksi pyyntiväestön asuinpaikat sijaitsivat yleensä vesistöjen lähellä, erityisesti järvien rannoilla ja meren rantojen jokisuiden alueilla. Asuinpaikat olivat pyyntialueiden lähellä ja toisaalta makean veden äärellä. ((Huurre 1990)) | + | Asuinpaikan sijainnin ja luonteen määrittelee pitkälti sen asukkaiden harjoittama elinkeino. Siksi pyyntiväestön asuinpaikat sijaitsivat yleensä vesistöjen lähellä, erityisesti järvien rannoilla ja meren rantojen jokisuiden alueilla. Asuinpaikat olivat pyyntialueiden lähellä ja toisaalta makean veden äärellä.((Huurre 1990)) |
| Myöhemmin kivikaudella karjanhoito ja varhainen maanviljelys saattoivat määrittää asuinpaikan sijainnin uudelleen. Karjanhoidon myötä alettiin suosia hieman kauempana rannoista olevia alueita, joilla oli niittyjä karjan laiduntamiseen. Esimerkiksi vasarakirveskulttuurin aikana yleistyi asuinpaikan sijoittuminen pienen puron ja niittyalueen läheisyyteen. | Myöhemmin kivikaudella karjanhoito ja varhainen maanviljelys saattoivat määrittää asuinpaikan sijainnin uudelleen. Karjanhoidon myötä alettiin suosia hieman kauempana rannoista olevia alueita, joilla oli niittyjä karjan laiduntamiseen. Esimerkiksi vasarakirveskulttuurin aikana yleistyi asuinpaikan sijoittuminen pienen puron ja niittyalueen läheisyyteen. | ||
| Rivi 22: | Rivi 23: | ||
| Tulisija voi olla yksinkertainen nuotionpaikka ja näkyä kaivauksella pelkkänä nokiläikkänä. Helpommin tunnistettavia ovat kivetyt kuoppaliedet, | Tulisija voi olla yksinkertainen nuotionpaikka ja näkyä kaivauksella pelkkänä nokiläikkänä. Helpommin tunnistettavia ovat kivetyt kuoppaliedet, | ||
| - | Suurimmilla asuinpaikoilla (Vantaa Jönsas, Simo Tainiaro) on jo esikeraamisessa ja erityisesti kampakeraamisessa vaiheessa myös ruumishautoja, | + | Suurimmilla asuinpaikoilla (Vantaa Jönsas, Simo Tainiaro) on jo esikeraamisessa ja erityisesti kampakeraamisessa vaiheessa myös ruumishautoja, |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Kivikautisia asuinpaikkoja on saatettu käyttää satojen vuosien ajan. Yleensä kuitenkin oletetaan, että asuinpaikka on ollut kerrallaan käytössä vain lyhyehkön ajan ja hyvälle pyyntipaikalle on palattu aina uudestaan. | + | Kivikautisia asuinpaikkoja on saatettu käyttää satojen vuosien ajan. Yleensä kuitenkin oletetaan, että asuinpaikka on ollut kerrallaan käytössä vain lyhyehkön ajan ja hyvälle pyyntipaikalle on palattu aina uudestaan. |
| Rivi 39: | Rivi 40: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Esihistorialliset | + | Kivikautiset |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
wiki/kivikautinen-asuinpaikka.1490431663.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
