Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kivikautinen-louhos

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revisionEdellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:kivikautinen-louhos [2023/03/22 15:40] – helenawiki:kivikautinen-louhos [2023/03/23 15:06] (nykyinen) – [Lähteet] helena
Rivi 11: Rivi 11:
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
  
-{{:wiki: kideonkalo_hamina_luoperinvuori.jpg?300 |}} Kivikaudella suuri osa työkaluista valmistettiin kivistä iskemällä, nyrhimällä, tikkaamalla ja hiomalla. Raaka-aineeksi sopivia irtokiviä löytyy vaihtelevia määriä jääkauden irrottamina moreenin seasta, mutta varsinaisia louhoksia löytyy laajemmista raaka-ainelähteistä. Käytetyimpiä kivilajeja ovat kvartsit ja kvartsiitit ((Rankama et al. 2006)), liuskeet ((Huurre 1983:95; Kotivuori 1996: 57–63; Nunez 1998)), diabaasit ((Laitakari 1928), gneissit ja porfyriitit.+{{:wiki: kideonkalo_hamina_luoperinvuori.jpg?300 |}} Kivikaudella suuri osa työkaluista valmistettiin kivistä iskemällä, nyrhimällä, tikkaamalla ja hiomalla. Raaka-aineeksi sopivia irtokiviä löytyy vaihtelevia määriä jääkauden irrottamina moreenin seasta, mutta varsinaisia louhoksia löytyy laajemmista raaka-ainelähteistä. Käytetyimpiä kivilajeja ovat kvartsit ja kvartsiitit((Rankama et al. 2006)), liuskeet ((Huurre 1983:95; Kotivuori 1996: 57–63; Nunez 1998)), diabaasit((Laitakari 1928)), gneissit ja porfyriitit.
  
-Louhitut raaka-ainelähteet esiintyvät kallioperässä yleensä juonina ((juonikivet, ks. Kinnunen 1993)) tai vyöhykkeinä ((sedimenttikivet, ks. Nunez 1998)). Tämän lisäksi louhoksia voi löytyä jääkauden irrottamien isompien maakivien ja siirtolohkareiden raaka-aine-esiintymiin (varsinkin kvartsi ja kvartsiitti). Omana erikoisuutenaan ovat jo kivikaudella hyödynnetyt kideonkalot. Ne ovat kallion sisällä syntyneitä ja jääkauden kulutusvoimien kallioperästä esiin paljastamia luolamaisia muodostumia, joista löytyvä kvartsi on usein lasimaista vuorikristallia ja sen erilaisia värimuunnoksia (mm. savukvartsi, ruusukvartsi ja maito- tai lumikvartsi). Nimensä mukaisesti kideonkaloiden vuorikristalli esiintyy usein kvartsin luontaisen kidemuodon mukaisina sauvamaisina vuorikiteinä ((Mökkönen et. al. 2018)).+Louhitut raaka-ainelähteet esiintyvät kallioperässä yleensä juonina ((juonikivet, ks. Kinnunen 1993)) tai vyöhykkeinä((sedimenttikivet, ks. Nunez 1998)). Tämän lisäksi louhoksia voi löytyä jääkauden irrottamien isompien maakivien ja siirtolohkareiden raaka-aine-esiintymiin (varsinkin kvartsi ja kvartsiitti). Omana erikoisuutenaan ovat jo kivikaudella hyödynnetyt kideonkalot. Ne ovat kallion sisällä syntyneitä ja jääkauden kulutusvoimien kallioperästä esiin paljastamia luolamaisia muodostumia, joista löytyvä kvartsi on usein lasimaista vuorikristallia ja sen erilaisia värimuunnoksia (mm. savukvartsi, ruusukvartsi ja maito- tai lumikvartsi). Nimensä mukaisesti kideonkaloiden vuorikristalli esiintyy usein kvartsin luontaisen kidemuodon mukaisina sauvamaisina vuorikiteinä ((Mökkönen et al. 2018)).
  
 Kvartsi, diabaasi ja porfyriitti juonet ovat muodostuneet kallioperän rakoihin ja erottuvat kallion pinnassa. Samoin sedimenttikivet, kuten liuske, näkyvät kalliossa vyöhykkeinä.  Nämä raaka-ainelähteet ovat nykyisin tyypillisesti suurelta osin sammalen ja aluskasvillisuuden peittämiä. Niiden löytäminen vaatii usein löytöjä paljastavaa maanpinnan rikkoutumista esimerkiksi tuulen kaataman puun juuriston nostaessa maata tai kulumisen takia. Kivikautiset louhokset ovatkin parhaiten havaittavissa alueilla, joilla aluskasvillisuus on niukkaa, kuten rakkakivialueilla, ylätunturissa, avokallioilla tai kallionjyrkänteillä. Kvartsi, diabaasi ja porfyriitti juonet ovat muodostuneet kallioperän rakoihin ja erottuvat kallion pinnassa. Samoin sedimenttikivet, kuten liuske, näkyvät kalliossa vyöhykkeinä.  Nämä raaka-ainelähteet ovat nykyisin tyypillisesti suurelta osin sammalen ja aluskasvillisuuden peittämiä. Niiden löytäminen vaatii usein löytöjä paljastavaa maanpinnan rikkoutumista esimerkiksi tuulen kaataman puun juuriston nostaessa maata tai kulumisen takia. Kivikautiset louhokset ovatkin parhaiten havaittavissa alueilla, joilla aluskasvillisuus on niukkaa, kuten rakkakivialueilla, ylätunturissa, avokallioilla tai kallionjyrkänteillä.
Rivi 24: Rivi 24:
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
-Pääasiallinen käyttöaika mesoliittisen kivikauden alusta noin 9000 eaa. alkaen aina kivikauden loppuun (1800 eaa.). Kiviesineitä on käytetty, joskin vähenevissä määräin, myös myöhemmin varhaismetalli- ja pronssikausien aikana((Rankama et al. 2006)).+Pääasiallinen käyttöaika mesoliittisen kivikauden alusta noin 9000 eaa. alkaen aina kivikauden loppuun (1800 eaa.). Kiviesineitä on käytetty, joskin vähemmän, myös myöhemmin varhaismetalli- ja pronssikausien aikana((Rankama et al. 2006)).
  
  
Rivi 40: Rivi 40:
 **Kotivuori, H. ** 1996. Pyytäjistä kaskenraivaajiksi. Rovaniemen asutus n. 6000 eKr.–1300 jKr. Julkaisussa M. Saarnisto, H. Kotivuori, J. Vahtola & M. Enbuske (toim.): //Rovaniemen historia vuoteen 1721//: 36–125. Rovaniemen kaupunki, Rovaniemen maalaiskunta & Rovaniemen seurakunta, Rovaniemi. **Kotivuori, H. ** 1996. Pyytäjistä kaskenraivaajiksi. Rovaniemen asutus n. 6000 eKr.–1300 jKr. Julkaisussa M. Saarnisto, H. Kotivuori, J. Vahtola & M. Enbuske (toim.): //Rovaniemen historia vuoteen 1721//: 36–125. Rovaniemen kaupunki, Rovaniemen maalaiskunta & Rovaniemen seurakunta, Rovaniemi.
 **Laitakari, Aarne** 1928. Die Schaftlochäxte der Steinzeit von geologisch-petrographischem Standpunkt. //Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja// XXXVII, 1–38. **Laitakari, Aarne** 1928. Die Schaftlochäxte der Steinzeit von geologisch-petrographischem Standpunkt. //Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja// XXXVII, 1–38.
-**Mökkönen, Teemu & Nordqvist, Kerkko** 2016. Quantifying Mineral Raw Materials in Neolithic Knapped Tool Production in the Lake Saimaa Area, Finnish Inland. Teoksessa P. Uino & K. Nordvist (toim.): ”New Sites, New Methods: Proceedings of the Finnish-Russian Archaeological Symposium, Helsinki, 19–21 November 2014//: 41–58. Iskos 21. +**Mökkönen, Teemu & Nordqvist, Kerkko** 2016. Quantifying Mineral Raw Materials in Neolithic Knapped Tool Production in the Lake Saimaa Area, Finnish Inland. Teoksessa P. Uino & K. Nordvist (toim.): //”New Sites, New Methods: Proceedings of the Finnish-Russian Archaeological Symposium, Helsinki, 19–21 November 2014//: 41–58. Iskos 21. 
-**Mökkönen, Teemu & Nordqvist, Kerkko** 2021 The use of mineral raw materials in lithic knapping in Stone Age Northern Ostrobothnia, Finland. Teoksessa //P. Halinen & J. Taivainen (toim.): Materiality and Objects: Multi-disciplinary approaches to archaeological material and contexts: Proceedings of the Finnish-Russian Archaeological Symposium, Hämeenlinna, 10–12 October 2019//: 43–59. Iskos 24.+**Mökkönen, Teemu & Nordqvist, Kerkko** 2021 The use of mineral raw materials in lithic knapping in Stone Age Northern Ostrobothnia, Finland. Teoksessa P. Halinen & J. Taivainen (toim.): //Materiality and Objects: Multi-disciplinary approaches to archaeological material and contexts: Proceedings of the Finnish-Russian Archaeological Symposium, Hämeenlinna, 10–12 October 2019//: 43–59. Iskos 24.
 **Mökkönen, Teemu, Nordqvist, Kerkko & Herva, Veli-Pekka** 2017. Beneath the Surface of the World: High Quality Quartzes, Crystal Cavities, and Neolithization in Circumpolar Europe. //Arctic Anthropology// 54(2): 94–110. **Mökkönen, Teemu, Nordqvist, Kerkko & Herva, Veli-Pekka** 2017. Beneath the Surface of the World: High Quality Quartzes, Crystal Cavities, and Neolithization in Circumpolar Europe. //Arctic Anthropology// 54(2): 94–110.
-**Nunez, M. ** 1998. Slates, the “Plastics” of Stone AgeFinland. Teoksessa L. Holm & K. Knutsson (toim.): //Proceedings from the Third Flint Alternatives Conference at Uppsala, Sweden, October 18–20, 1996//: 105–124. Occasional Papers in Archaeology 16. +**Nunez, M.** 1998. Slates, the “Plastics” of Stone AgeFinland. Teoksessa L. Holm & K. Knutsson (toim.): //Proceedings from the Third Flint Alternatives Conference at Uppsala, Sweden, October 18–20, 1996//: 105–124. Occasional Papers in Archaeology 16. 
-**Rankama, Tuija & Manninen, Mikael A. & Hertell, Esa & Tallavaara, Miikka** 2006. Simple production and social strategies: do they meet? Social dimensions in Eastern Fennoscandian quartz technologies. Teoksessa Apel, J. & Knutsson, K. (eds.): //Skilled production and social reproduction//  (SAU Stone studies, vol. 2): 245–261. Societas archaeologica Upsaliensis, Uppsala.+**Rankama, Tuija & Manninen, Mikael A. & Hertell, Esa & Tallavaara, Miikka** 2006. Simple production and social strategies: do they meet? Social dimensions in Eastern Fennoscandian quartz technologies. Teoksessa Apel, J. & Knutsson, K. (toim.): //Skilled production and social reproduction// SAU Stone studies, vol. 2: 245–261. Societas archaeologica Upsaliensis, Uppsala. 
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
 +
  
  
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 +
 ~~DISCUSSION~~ ~~DISCUSSION~~
  
wiki/kivikautinen-louhos.1679492441.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)