Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kivikautinen-louhos

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revisionEdellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:kivikautinen-louhos [2023/03/23 15:03] – helenawiki:kivikautinen-louhos [2023/03/23 15:06] (nykyinen) – [Lähteet] helena
Rivi 13: Rivi 13:
 {{:wiki: kideonkalo_hamina_luoperinvuori.jpg?300 |}} Kivikaudella suuri osa työkaluista valmistettiin kivistä iskemällä, nyrhimällä, tikkaamalla ja hiomalla. Raaka-aineeksi sopivia irtokiviä löytyy vaihtelevia määriä jääkauden irrottamina moreenin seasta, mutta varsinaisia louhoksia löytyy laajemmista raaka-ainelähteistä. Käytetyimpiä kivilajeja ovat kvartsit ja kvartsiitit((Rankama et al. 2006)), liuskeet ((Huurre 1983:95; Kotivuori 1996: 57–63; Nunez 1998)), diabaasit((Laitakari 1928)), gneissit ja porfyriitit. {{:wiki: kideonkalo_hamina_luoperinvuori.jpg?300 |}} Kivikaudella suuri osa työkaluista valmistettiin kivistä iskemällä, nyrhimällä, tikkaamalla ja hiomalla. Raaka-aineeksi sopivia irtokiviä löytyy vaihtelevia määriä jääkauden irrottamina moreenin seasta, mutta varsinaisia louhoksia löytyy laajemmista raaka-ainelähteistä. Käytetyimpiä kivilajeja ovat kvartsit ja kvartsiitit((Rankama et al. 2006)), liuskeet ((Huurre 1983:95; Kotivuori 1996: 57–63; Nunez 1998)), diabaasit((Laitakari 1928)), gneissit ja porfyriitit.
  
-Louhitut raaka-ainelähteet esiintyvät kallioperässä yleensä juonina ((juonikivet, ks. Kinnunen 1993)) tai vyöhykkeinä((sedimenttikivet, ks. Nunez 1998)). Tämän lisäksi louhoksia voi löytyä jääkauden irrottamien isompien maakivien ja siirtolohkareiden raaka-aine-esiintymiin (varsinkin kvartsi ja kvartsiitti). Omana erikoisuutenaan ovat jo kivikaudella hyödynnetyt kideonkalot. Ne ovat kallion sisällä syntyneitä ja jääkauden kulutusvoimien kallioperästä esiin paljastamia luolamaisia muodostumia, joista löytyvä kvartsi on usein lasimaista vuorikristallia ja sen erilaisia värimuunnoksia (mm. savukvartsi, ruusukvartsi ja maito- tai lumikvartsi). Nimensä mukaisesti kideonkaloiden vuorikristalli esiintyy usein kvartsin luontaisen kidemuodon mukaisina sauvamaisina vuorikiteinä ((Mökkönen et. al. 2018)).+Louhitut raaka-ainelähteet esiintyvät kallioperässä yleensä juonina ((juonikivet, ks. Kinnunen 1993)) tai vyöhykkeinä((sedimenttikivet, ks. Nunez 1998)). Tämän lisäksi louhoksia voi löytyä jääkauden irrottamien isompien maakivien ja siirtolohkareiden raaka-aine-esiintymiin (varsinkin kvartsi ja kvartsiitti). Omana erikoisuutenaan ovat jo kivikaudella hyödynnetyt kideonkalot. Ne ovat kallion sisällä syntyneitä ja jääkauden kulutusvoimien kallioperästä esiin paljastamia luolamaisia muodostumia, joista löytyvä kvartsi on usein lasimaista vuorikristallia ja sen erilaisia värimuunnoksia (mm. savukvartsi, ruusukvartsi ja maito- tai lumikvartsi). Nimensä mukaisesti kideonkaloiden vuorikristalli esiintyy usein kvartsin luontaisen kidemuodon mukaisina sauvamaisina vuorikiteinä ((Mökkönen et al. 2018)).
  
 Kvartsi, diabaasi ja porfyriitti juonet ovat muodostuneet kallioperän rakoihin ja erottuvat kallion pinnassa. Samoin sedimenttikivet, kuten liuske, näkyvät kalliossa vyöhykkeinä.  Nämä raaka-ainelähteet ovat nykyisin tyypillisesti suurelta osin sammalen ja aluskasvillisuuden peittämiä. Niiden löytäminen vaatii usein löytöjä paljastavaa maanpinnan rikkoutumista esimerkiksi tuulen kaataman puun juuriston nostaessa maata tai kulumisen takia. Kivikautiset louhokset ovatkin parhaiten havaittavissa alueilla, joilla aluskasvillisuus on niukkaa, kuten rakkakivialueilla, ylätunturissa, avokallioilla tai kallionjyrkänteillä. Kvartsi, diabaasi ja porfyriitti juonet ovat muodostuneet kallioperän rakoihin ja erottuvat kallion pinnassa. Samoin sedimenttikivet, kuten liuske, näkyvät kalliossa vyöhykkeinä.  Nämä raaka-ainelähteet ovat nykyisin tyypillisesti suurelta osin sammalen ja aluskasvillisuuden peittämiä. Niiden löytäminen vaatii usein löytöjä paljastavaa maanpinnan rikkoutumista esimerkiksi tuulen kaataman puun juuriston nostaessa maata tai kulumisen takia. Kivikautiset louhokset ovatkin parhaiten havaittavissa alueilla, joilla aluskasvillisuus on niukkaa, kuten rakkakivialueilla, ylätunturissa, avokallioilla tai kallionjyrkänteillä.
Rivi 44: Rivi 44:
 **Mökkönen, Teemu, Nordqvist, Kerkko & Herva, Veli-Pekka** 2017. Beneath the Surface of the World: High Quality Quartzes, Crystal Cavities, and Neolithization in Circumpolar Europe. //Arctic Anthropology// 54(2): 94–110. **Mökkönen, Teemu, Nordqvist, Kerkko & Herva, Veli-Pekka** 2017. Beneath the Surface of the World: High Quality Quartzes, Crystal Cavities, and Neolithization in Circumpolar Europe. //Arctic Anthropology// 54(2): 94–110.
 **Nunez, M.** 1998. Slates, the “Plastics” of Stone AgeFinland. Teoksessa L. Holm & K. Knutsson (toim.): //Proceedings from the Third Flint Alternatives Conference at Uppsala, Sweden, October 18–20, 1996//: 105–124. Occasional Papers in Archaeology 16. **Nunez, M.** 1998. Slates, the “Plastics” of Stone AgeFinland. Teoksessa L. Holm & K. Knutsson (toim.): //Proceedings from the Third Flint Alternatives Conference at Uppsala, Sweden, October 18–20, 1996//: 105–124. Occasional Papers in Archaeology 16.
-**Rankama, Tuija & Manninen, Mikael A. & Hertell, Esa & Tallavaara, Miikka** 2006. Simple production and social strategies: do they meet? Social dimensions in Eastern Fennoscandian quartz technologies. Teoksessa Apel, J. & Knutsson, K. (toim.): //Skilled production and social reproduction SAU Stone studies, vol. 2//: 245–261. Societas archaeologica Upsaliensis, Uppsala.+**Rankama, Tuija & Manninen, Mikael A. & Hertell, Esa & Tallavaara, Miikka** 2006. Simple production and social strategies: do they meet? Social dimensions in Eastern Fennoscandian quartz technologies. Teoksessa Apel, J. & Knutsson, K. (toim.): //Skilled production and social reproduction// SAU Stone studies, vol. 2: 245–261. Societas archaeologica Upsaliensis, Uppsala.
  
  
wiki/kivikautinen-louhos.1679576612.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)