Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:kuppikivi

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revisionEdellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:kuppikivi [2017/04/02 12:39] – [Muu kirjallisuus] helenawiki:kuppikivi [2022/08/29 12:14] (nykyinen) – helena
Rivi 6: Rivi 6:
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Kallio tai maakivi, johon on tehty kuppimaisia syvennyksiä. +kallio tai uhrikivi, johon on tehty kuppimaisia syvennyksiä 
  
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-{{ :wiki:kuppikivi_vähäheikkilä.jpg?300|}}Kuppikiviä kutsutaan myös uhrikiviksi. Kuppikivet ja -kalliot ovat erikokoisia kiviä – joskus siirtolohkareita, toisinaan aivan maantasaisia pieniä kiviä – ja tasaisia tai loivia, harvemmin jyrkähköjä kalliopintoja. Niihin on tehty tavallisesti  pyöreitä mutta joskus myös soikeahkoja kuppimaisia syvennyksiä. Kuppien halkaisija vaihtelee yleensä kolmesta noin kymmeneen senttimetriin ja syvyys vastaavasti puolesta senttimetristä noin viiteen senttimetriin. Joskus joitakin kuppeja on yhdistetty urilla toisiinsa. Monesti kupit ovat kiven tai kallion lakialueella, vaakapinnoilla, mutta niitä on tehty myös reunoille sekä viistoille tasoille. Kuppien lukumäärä vaihtelee useimmiten yhdestä pariin kymmeneen, mutta niitä voi olla useita kymmeniä. Esimerkiksi Hämeenlinnan Uhrikivenkadun kivessä on 140 kuoppaa.((Poutiainen & Siljander 2010: 102–103.)) +{{ :wiki:kuppikivi_vähäheikkilä.jpg?300|}}Kuppikiviä kutsutaan myös uhrikiviksi. Kuppikivet ja -kalliot ovat erikokoisia kiviä – joskus siirtolohkareita, toisinaan aivan maantasaisia pieniä kiviä – ja tasaisia tai loivia, harvemmin jyrkähköjä kalliopintoja. Niihin on tehty tavallisesti pyöreitä mutta joskus myös soikeahkoja kuppimaisia syvennyksiä. Kuppien halkaisija vaihtelee yleensä kolmesta noin kymmeneen senttimetriin ja syvyys vastaavasti puolesta senttimetristä noin viiteen senttimetriin. Joskus joitakin kuppeja on yhdistetty urilla toisiinsa. Monesti kupit ovat kiven tai kallion lakialueella, vaakapinnoilla, mutta niitä on tehty myös reunoille sekä viistoille tasoille. Kuppien lukumäärä vaihtelee useimmiten yhdestä pariin kymmeneen, mutta niitä voi olla useita kymmeniä. Esimerkiksi Hämeenlinnan Uhrikivenkadun kivessä on 140 kuoppaa.((Poutiainen & Siljander 2010: 102–103.)) 
  
 Kuppikivet sijaitsevat yleensä vanhassa maatalousmaisemassa, peltojen tai niittyjen keskellä tai niiden laidoilla. Kivet voivat olla rautakautisten kalmistojen tai asuinpaikkojen ja historiallisten raja-alueiden tuntumassa, mutta myös paikoilla, joista rautakautisia muinaisjäännöksiä ei tunneta.((Poutiainen & Siljander 2010: 102)) Monet kuppikivet on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan, koska ne ovat haitanneet maanviljelyä. Kivet ovat usein vahingoittuneet siirtämisen yhteydessä.  Kuppikivet sijaitsevat yleensä vanhassa maatalousmaisemassa, peltojen tai niittyjen keskellä tai niiden laidoilla. Kivet voivat olla rautakautisten kalmistojen tai asuinpaikkojen ja historiallisten raja-alueiden tuntumassa, mutta myös paikoilla, joista rautakautisia muinaisjäännöksiä ei tunneta.((Poutiainen & Siljander 2010: 102)) Monet kuppikivet on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan, koska ne ovat haitanneet maanviljelyä. Kivet ovat usein vahingoittuneet siirtämisen yhteydessä. 
Rivi 20: Rivi 20:
 {{:wiki:kuppikivi_sibeliuksenpuisto.jpg?300 |}}Kuppikivien käyttötarkoituksista on erilaisia olettamuksia, tulkintoja ja jonkin verran myös perimätietoa. Perimätiedon perusteella pieneen osaan kuppikivistä kytkeytyy historiallista tietoa niiden käytöstä uhrikivinä. Tietoja on niin Suomesta, Ruotsista kuin Virostakin, mutta ne vaikuttavat suhteellisen myöhäisiltä ja suuri osa tiedosta liittyy parannustaikuuteen, esim. kuppeihin kertyneellä sadevedellä on uskottu olevan parantavia vaikutuksia. Myös loitsurunoilla ja kuppikivillä on esitetty olevan kytköksiä.((Poutiainen & Siljander 2010: 102, 114–115.)) {{:wiki:kuppikivi_sibeliuksenpuisto.jpg?300 |}}Kuppikivien käyttötarkoituksista on erilaisia olettamuksia, tulkintoja ja jonkin verran myös perimätietoa. Perimätiedon perusteella pieneen osaan kuppikivistä kytkeytyy historiallista tietoa niiden käytöstä uhrikivinä. Tietoja on niin Suomesta, Ruotsista kuin Virostakin, mutta ne vaikuttavat suhteellisen myöhäisiltä ja suuri osa tiedosta liittyy parannustaikuuteen, esim. kuppeihin kertyneellä sadevedellä on uskottu olevan parantavia vaikutuksia. Myös loitsurunoilla ja kuppikivillä on esitetty olevan kytköksiä.((Poutiainen & Siljander 2010: 102, 114–115.))
  
-Andres Tvauri((Tvauri 1995.)) on esittänyt kuppikivet osaksi peltojen hedelmöittämisriittejä. Suomessa suuri osa kuppikivistä liittyy suoraan kalmistoihin eikä niinkään peltoihin tai asuinpaikkoihin. Vaikuttaa siltä, että Suomessa kuppikivet liittyvät vainajakulttiin, ja ne ovat olleet osa talojen ja laajempienkin ryhmien riittitoimituksia.((Poutiainen & Siljander 2010: 116–117.))+Kuppikiven on arveltu olevan yhteydessä peltojen hedelmöittämisriitteihin((Tvauri 1995)). Suomessa suuri osa kuppikivistä liittyy suoraan kalmistoihin eikä niinkään peltoihin tai asuinpaikkoihin. Vaikuttaa siltä, että Suomessa kuppikivet liittyvät vainajakulttiin, ja ne ovat olleet osa talojen ja laajempienkin ryhmien riittitoimituksia.((Poutiainen & Siljander 2010: 116–117.))
  
 Toisaalta Savonlinnan–Kerimäen aineistoon pohjaten on esitetty, että kuppikivet voisivat ainakin ko. alueella olla vielä 1700-luvulle saakka reviirin, kuten pellon tai pihapiirin rajan merkkejä.((Lehtinen & Kirkinen 1998:78)) Toisaalta Savonlinnan–Kerimäen aineistoon pohjaten on esitetty, että kuppikivet voisivat ainakin ko. alueella olla vielä 1700-luvulle saakka reviirin, kuten pellon tai pihapiirin rajan merkkejä.((Lehtinen & Kirkinen 1998:78))
Rivi 29: Rivi 29:
 Kuppikivien ajoitukset perustuvat pääasiassa kivien sijaintiin suhteessa lähiympäristön esihistoriallisiin kohteisiin. Ajoittamisen apuna on käytetty rautakautisia kalmistoja, kansanperinnettä, historiallista karttamateriaalia, asutushistoriallista lähdeaineistoa, rantakorkeuksia ja siitepölytutkimuksia sekä vertailevaa tutkimusta lähialueisiin.((Poutiainen & Siljander 2010: 104.)) Kalmistojen perusteella kuppikivet ovat rautakautisia, Äyräpään mukaan ajoitus on roomalaisajalta ristiretkiajalle((Kivikoski 1955: 161; Äyräpää 1942: 180–182.)).  Kuppikivien ajoitukset perustuvat pääasiassa kivien sijaintiin suhteessa lähiympäristön esihistoriallisiin kohteisiin. Ajoittamisen apuna on käytetty rautakautisia kalmistoja, kansanperinnettä, historiallista karttamateriaalia, asutushistoriallista lähdeaineistoa, rantakorkeuksia ja siitepölytutkimuksia sekä vertailevaa tutkimusta lähialueisiin.((Poutiainen & Siljander 2010: 104.)) Kalmistojen perusteella kuppikivet ovat rautakautisia, Äyräpään mukaan ajoitus on roomalaisajalta ristiretkiajalle((Kivikoski 1955: 161; Äyräpää 1942: 180–182.)). 
  
-Ajoituksen kannalta Etelä-Savon kuppikivet muodostavat oman kiinnostavan ryhmänsä, sillä niiden tuntumasta ei ole rautakautisia asuinpaikkoja tai kalmistoja. Sen takia niitä on tavallisesti arveltu länsisuomalaisia vastineitaan nuoremmiksi, keskiaikaiseksi tai sitäkin nuoremmiksi. Yksi suhteellisen myöhäinen kuppikivi tunnetaan mm. Torniosta, sillä se ei voi rannansiirtymän perusteella olla 1200-lukua vanhempi((Huurre 1983: 402.)). Osa kuppikivistä voi olla hyvinkin nuoria, koska kuoppien tekemisen traditio on säilynyt näihin päiviin asti ainakin Kymenlaaksossa((esim. Miettinen 1997; Miettinen 2012.)).((Poutiainen & Siljander 2010: 104–105.))+{{:wiki:kuppikivi_akdg2181_1.jpg?300 |}}Ajoituksen kannalta Etelä-Savon kuppikivet muodostavat oman kiinnostavan ryhmänsä, sillä niiden tuntumasta ei ole rautakautisia asuinpaikkoja tai kalmistoja. Sen takia niitä on tavallisesti arveltu länsisuomalaisia vastineitaan nuoremmiksi, keskiaikaiseksi tai sitäkin nuoremmiksi.((Poutiainen & Siljander 2010: 104–105.)) Yksi suhteellisen myöhäinen kuppikivi tunnetaan mm. Torniosta, sillä se ei voi rannansiirtymän perusteella olla 1200-lukua vanhempi((Huurre 1983: 402.)). Osa kuppikivistä voi olla hyvinkin nuoria, koska kuoppien tekemisen traditio on säilynyt näihin päiviin asti ainakin Kymenlaaksossa((esim. Miettinen 1997; Miettinen 2012.)).
  
  
Rivi 40: Rivi 40:
  
  
-Kuppikivet, joiden kuopat ovat ihmisen tekemiä, ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Myös luontaisia kuoppia sisältäviä kiviä voidaan pitää kiinteinä muinaisjäännöksinä, mikäli kohteeseen liittyy luotettavaa perimätietoa, ks. myös [[wiki:uhrikivi|uhrikivi]]. +Kuppikivet, joiden kuopat ovat ihmisen tekemiä, ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Myös luontaisia kuoppia sisältäviä kiviä voidaan pitää kiinteinä muinaisjäännöksinä, mikäli kohteeseen liittyy luotettavaa perimätietoa, ks. myös [[wiki:uhrikivi|uhrikivi]]. 
  
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
-**Huurre, Matti** 1983. //Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin esihistoria//.+**Huurre, Matti** 1983. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin esihistoria. //Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia// I. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historiatoimikunta, Kuusamo.
 **Kivikoski, Ella** 1955. Hämeen rautakausi. //Hämeen historia// I. **Kivikoski, Ella** 1955. Hämeen rautakausi. //Hämeen historia// I.
-**Lehtinen, Leena & Kirkinen, Tuija** 1998. Kerimäki-Savonlinnan kuppikivien ajoitus karttojen perusteella. Julkaisussa //Maiseman arkeologiaa//: 54–81. +**Lehtinen, Leena & Kirkinen, Tuija** 1998. Kerimäki-Savonlinnan kuppikivien ajoitus karttojen perusteella. Julkaisussa Vuorinen, Juha-Matti (toim.): //Maiseman arkeologiaa//. Suomen arkeologinen seura, Turku: 54–81. 
 **Miettinen, Timo** 1997. Ovatko kuoppa/kuppikivet uhrikiviä? //Muinaistutkija// 3/1997. **Miettinen, Timo** 1997. Ovatko kuoppa/kuppikivet uhrikiviä? //Muinaistutkija// 3/1997.
 **Miettinen, Timo** 2012. //Kymenlaakson historia 1. Jokilaakso ja rajamaa esihistoriasta 1810-luvulle//.   **Miettinen, Timo** 2012. //Kymenlaakson historia 1. Jokilaakso ja rajamaa esihistoriasta 1810-luvulle//.  
 **Poutiainen, Hannu & Siljander, Eero** 2010. Kuppikivet ja muinaiset uskomukset. Julkaisussa//  Hirviveneestä Hullukaaliin. Muinaisuskomukset arkeologisen aineiston tulkinnassa//. Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja 2008–2009: 102–110. **Poutiainen, Hannu & Siljander, Eero** 2010. Kuppikivet ja muinaiset uskomukset. Julkaisussa//  Hirviveneestä Hullukaaliin. Muinaisuskomukset arkeologisen aineiston tulkinnassa//. Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja 2008–2009: 102–110.
-**Tvauri, Andres** 1995. //Suomen ja Viron kuppikivet//. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston arkeologian laitos.+**Tvauri, Andres** 1995. //Suomen ja Viron kuppikivet//. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, arkeologian laitos.
 **Uino, Pirjo** 1997. Sacrifical stones in Ancient Karelia. Julkaisussa //Slavâne i finno-ugry : arheologiâ, istoriâ, kultura//: 109–115.  **Uino, Pirjo** 1997. Sacrifical stones in Ancient Karelia. Julkaisussa //Slavâne i finno-ugry : arheologiâ, istoriâ, kultura//: 109–115. 
-**Uino, Pirjo** 2003. Viikinkiaika. Julkaisussa //Viipurin läänin historia// 1: Karjalan synty.  +**Uino, Pirjo** 2003. Viikinkiaika. Julkaisussa Saarnisto, Matti (toim.): //Viipurin läänin historia// 1. Karjalan synty. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä: 313–382. 
 **Äyräpää, Aarne** 1942. Uhrikivi – kipujenkivi. //Kalevalaseuran vuosikirja// 22 (1942): 179–208. **Äyräpää, Aarne** 1942. Uhrikivi – kipujenkivi. //Kalevalaseuran vuosikirja// 22 (1942): 179–208.
  
Rivi 64: Rivi 64:
 **Hautala, Jouko** 1960. Itä-Suomen uhrikiviryhmistä. //Suomen Museo// 67: 83–114. **Hautala, Jouko** 1960. Itä-Suomen uhrikiviryhmistä. //Suomen Museo// 67: 83–114.
 **Huurre, Matti** 1971. Lisää kuppikivistä. //Kotiseutu// 1971: 32–36.  **Huurre, Matti** 1971. Lisää kuppikivistä. //Kotiseutu// 1971: 32–36. 
-**Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa** 1988. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella. Julkaisussa //Savon historia// 1: 11–264.+**Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa** 1988. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella. Julkaisussa //Savon historia// 1. Kustannuskiila Oy, Kuopio: 11–264.
 **Tallgren, A. M.** 1917. Suomen uhrikivet. //Kotiseutu// 8 1917: 95–102. **Tallgren, A. M.** 1917. Suomen uhrikivet. //Kotiseutu// 8 1917: 95–102.
  
wiki/kuppikivi.1491125970.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)