wiki:laivanrakennuspaikka
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:laivanrakennuspaikka [2017/04/02 10:34] – [Lähteet] helena | wiki:laivanrakennuspaikka [2024/12/20 08:24] (nykyinen) – [Suojelustatus] vellu | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Laivanrakentamisella tarkoitetaan yleensä laivojen, alusten ja kaupalliseen tarkoitukseen käytettävien erityisrakenteisten vesikulkuneuvojen rakentamista((Valtakari 1980:1)). Laivoja rakennettiin myös sodan- käyntiä | + | Laivanrakentamisella tarkoitetaan yleensä laivojen, alusten ja kaupalliseen tarkoitukseen käytettävien erityisrakenteisten vesikulkuneuvojen rakentamista((Valtakari 1980:1)). Laivoja rakennettiin myös sodankäyntiä |
| - | Laivanrakennuspaikka perustettiin yleensä veteen päin loivasti viettävään suojaiseen rantaan, jossa oli tukeva maapohja sekä riittävästi tilaa erilaisia toimintoja ja materiaalien varastointia varten. Rakennuspaikan tyypillisiä jäännöksiä voivat olla laivan rakentamisessa käytetty puinen alusta eli tapulipaikka, | + | Laivanrakennuspaikka perustettiin yleensä veteen päin loivasti viettävään suojaiseen rantaan, jossa oli tukeva maapohja sekä riittävästi tilaa erilaisia toimintoja ja materiaalien varastointia varten. Rakennuspaikan tyypillisiä jäännöksiä voivat olla laivan rakentamisessa käytetty puinen alusta eli tapulipaikka, |
| Pienempien veneiden, haapioiden ja ruuhien valmistamiseen sekä vesille laskemiseen ei tarvittu erityisiä rakenteita((ks. rakentamisesta https:// | Pienempien veneiden, haapioiden ja ruuhien valmistamiseen sekä vesille laskemiseen ei tarvittu erityisiä rakenteita((ks. rakentamisesta https:// | ||
| - | {{ : | + | {{ : |
| Laivanrakennuspaikkoja on käytetty myöhemmin mm. satamina sekä varasto- ja lastauspaikkoina tai alueita on otettu muuhun käyttöön. Usein vanhoilta laivanrakennuspaikoilta ei löydy selkeitä jäännöksiä arkeologisissa inventoinneissa. Laivanrakennuspaikkoja ei ole tutkittu arkeologisin kaivauksin Suomessa. | Laivanrakennuspaikkoja on käytetty myöhemmin mm. satamina sekä varasto- ja lastauspaikkoina tai alueita on otettu muuhun käyttöön. Usein vanhoilta laivanrakennuspaikoilta ei löydy selkeitä jäännöksiä arkeologisissa inventoinneissa. Laivanrakennuspaikkoja ei ole tutkittu arkeologisin kaivauksin Suomessa. | ||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Laivanrakennustoiminnassa voidaan erottaa kansanomainen | + | Laivanrakennustoiminnassa voidaan erottaa kansanomainen ja ammattimainen rakentaminen. Molemmissa käytettiin pääasiassa samoja menetelmiä ja laivanrakennuspaikat muistuttivatkin pääpiirteiltään toisiaan. |
| Kansanomainen laivanrakentaminen oli pienimuotoista, | Kansanomainen laivanrakentaminen oli pienimuotoista, | ||
| Rivi 32: | Rivi 32: | ||
| Laivanrakennuspaikalle kuljettiin maitse, vesitse ja jäätä pitkin mm. puutavaraa((Nikander 1959: 11)) ja juurakoita. Materiaalien varastointia varten laivanrakennuspaikoilla saattoi olla varastorakennuksia, | Laivanrakennuspaikalle kuljettiin maitse, vesitse ja jäätä pitkin mm. puutavaraa((Nikander 1959: 11)) ja juurakoita. Materiaalien varastointia varten laivanrakennuspaikoilla saattoi olla varastorakennuksia, | ||
| - | Kun laiva oli valmis, voitiin sen rakentamisessa käytetyt varusteet siirtää uudelle rakennuspaikalle ((Valtakari 1980: 1)). Hyvä paikka oli sellainen johon oli mm. helppo ja edullista kuljettaa erilaisia materiaaleja. | + | Kun laiva oli valmis, voitiin sen rakentamisessa käytetyt varusteet siirtää uudelle rakennuspaikalle ((Valtakari 1980: 1)). Hyvä paikka oli sellainen, johon oli mm. helppo ja edullista kuljettaa erilaisia materiaaleja. |
| Historiallisten lähteiden perusteella laivanrakennus on alkanut Suomessa keskiajan loppupuolella ja uuden ajan alussa. Ensimmäiset kruunun laivanrakennustoimintaa kuvaavat lähteet ajoittuvat 1500-luvulle, | Historiallisten lähteiden perusteella laivanrakennus on alkanut Suomessa keskiajan loppupuolella ja uuden ajan alussa. Ensimmäiset kruunun laivanrakennustoimintaa kuvaavat lähteet ajoittuvat 1500-luvulle, | ||
| - | 1600-luvulla kruunun suurvaltapolitiikan seurauksena laivoja tarvittiin yhä enemmän ja uusia kartanoita ja veistämöjä perustettiin mm. Limingalle, Saloon, Pietarsaareen, | + | 1600-luvulla kruunun suurvaltapolitiikan seurauksena laivoja tarvittiin yhä enemmän ja uusia kartanoita ja veistämöjä perustettiin mm. Limingalle, Saloon, Pietarsaareen, |
| Historiallisissa arkistolähteissä kuvataan kruunun alusten rakennustekniikkaa, | Historiallisissa arkistolähteissä kuvataan kruunun alusten rakennustekniikkaa, | ||
| - | Erityisesti Pohjanmaalla ulkomaalaiset mestarit olivat kouluttaneet paikkakuntalaisista talonpojista taitavia laivanrakentajia.((Toivanen 1993b: 80)). Vähitellen nämä taidot levisivät myös laajemmalle alueelle. | + | Erityisesti Pohjanmaalla ulkomaalaiset mestarit olivat kouluttaneet paikkakuntalaisista talonpojista taitavia laivanrakentajia((Toivanen 1993b: 80)). Vähitellen nämä taidot levisivät myös laajemmalle alueelle. |
| {{: | {{: | ||
| Rivi 46: | Rivi 46: | ||
| Maaseudulla laivan rakentamiseen tarvittiin koko kylän tai yhteisön panos sekä useita osakkaita, sillä rakentaminen oli kallista ja aikaa vievää työtä. | Maaseudulla laivan rakentamiseen tarvittiin koko kylän tai yhteisön panos sekä useita osakkaita, sillä rakentaminen oli kallista ja aikaa vievää työtä. | ||
| - | Kansanomaista laivanrakentamista harjoitettiin laajassa mittakaavassa 1800-luvulla kaikkialla rannikolla ja saaristossa. Esimerkiksi Kemiönsaarella on arvioitu olleen 1800-luvulla noin 60 laivanrakennuspaikkaa ((Börman 1979: 127–131)). | + | Kansanomaista laivanrakentamista harjoitettiin laajassa mittakaavassa 1800-luvulla kaikkialla rannikolla ja saaristossa. Esimerkiksi Kemiönsaarella on arvioitu olleen 1800-luvulla noin 60 laivanrakennuspaikkaa ((Börman 1979: 127–131)). Laivojen rakentaminen oli erityisen vilkasta myös Koivistolla ja Ahvenanmaalla. Sisämaan merkittäviä laivanrakennuspaikkakuntia olivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa mm. Lappee, Lappeenranta ja Taipalsaari((Valtakari 1980: |
| Rivi 57: | Rivi 57: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| + | |||
| + | Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) käytöstä jääneet laivanrakennuspaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. | ||
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| **Börman, Jan-Erik** 1979. // | **Börman, Jan-Erik** 1979. // | ||
| **Haapion valmistus**. https:// | **Haapion valmistus**. https:// | ||
| - | ** Huurre, Matti, Virrankoski, | + | ** Huurre, Matti & Virrankoski, |
| - | **Itäpalo, Jaana** 2011. ”Luodon rantayleiskaavan arkeologinen inventointi 2011”. K-P:n ArkeologiaPalvelu. | + | **Itäpalo, Jaana** 2011. //Luodon rantayleiskaavan arkeologinen inventointi 2011//. K-P:n ArkeologiaPalvelu. |
| **Kaukiainen, | **Kaukiainen, | ||
| - | **Kokko, Rami** 2014. //Raahen alueen meriarkeologinen inventointi// | + | **Kokko, Rami** 2014. //Raahen alueen meriarkeologinen inventointi// |
| **Komu, Väinö** 1999. //Kun vielä jäheillä seilattiin. Kuivaniemen talonpoikasipurjehduksesta// | **Komu, Väinö** 1999. //Kun vielä jäheillä seilattiin. Kuivaniemen talonpoikasipurjehduksesta// | ||
| - | **Kronholm, Jan** 1987. Sista skutbygget på Åminne. // | + | **Kronholm, Jan** 1987. Sista skutbygget på Åminne. // |
| **Nikander, Gabriel** 1959. //By och bonde i Svenskösterbotten// | **Nikander, Gabriel** 1959. //By och bonde i Svenskösterbotten// | ||
| - | ** Nyman, Jan-Erik** 2012. // | + | **Nyman, Jan-Erik** 2012. // |
| **Toivanen, Pekka** 1993a. Kustaa Vaasa ja kruunun laivanrakennustoimintaa. Julkaisussa Riimala, Erkki (toim.): //Navis Fennica Suomen merenkulun historia// 1, Puuruuhista syvänmeren purjealuksiin: | **Toivanen, Pekka** 1993a. Kustaa Vaasa ja kruunun laivanrakennustoimintaa. Julkaisussa Riimala, Erkki (toim.): //Navis Fennica Suomen merenkulun historia// 1, Puuruuhista syvänmeren purjealuksiin: | ||
| - | **Toivanen, Pekka** 1993b. Kruunupyyn edistyksellinen kruununvarvi.Julkaisussa Riimala, Erkki (toim.): //Navis Fennica Suomen merenkulun historia// 1, Puuruuhista syvänmeren purjealuksiin: | + | **Toivanen, Pekka** 1993b. Kruunupyyn edistyksellinen kruununvarvi. Julkaisussa Riimala, Erkki (toim.): //Navis Fennica Suomen merenkulun historia// 1, Puuruuhista syvänmeren purjealuksiin: |
| - | ** Valtakari, Aura** 1980. // | + | **Valtakari, |
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| - | **Börman, Jan-Erik** 1980. //Under västnylandska segel 1840-1898//. Helsingfors. | + | **Börman, Jan-Erik** 1980. //Under västnylandska segel 1840–1898//. Helsingfors. |
| - | http:// | + | |
| **Huhtamies, | **Huhtamies, | ||
| **Sea Finland**. Finnish seafaring in pictures compiled by Henry Forssell. Helsinki 1985. | **Sea Finland**. Finnish seafaring in pictures compiled by Henry Forssell. Helsinki 1985. | ||
| - | **Toivanen, Pekka**. // | + | **Toivanen, Pekka**. // |
wiki/laivanrakennuspaikka.1491118458.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
