wiki:lasitehdas
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:lasitehdas [2017/03/24 22:38] – helena | wiki:lasitehdas [2022/09/02 11:28] (nykyinen) – helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Lasiteollisuus on arkeologian kannalta erityisen merkittävä teollisuudenala, | ||
| - | Lasitehdasrakennuksen eli lasihytin pohja uuneineen on vanhojen lasitehtaiden merkittävin yksittäinen kiinteä muinaisjäännös. Tehdasrakennukset olivat 1900-luvun alkuun asti suuria lautarakenteisia hyttejä, joten niistä ei juuri ole säilynyt | + | Lasin valmistuksesta, |
| - | {{ : | + | Lasihytin pohja uuneineen on tavallisesti tehtaiden merkittävin jäännös. Hytit olivat 1900-luvun alkuun asti lautarakenteisia, eikä niistä ei ole säilynyt kuin kivijalkoja. Sulatusuunit olivat suuria, esimerkiksi Someron Åvikissa 7 x 4 metriä. Uunien kiviperustukset |
| - | Lasitehtaiden toiminta | + | {{ : |
| + | |||
| + | Tuotanto | ||
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Lasiteollisuus sai Suomessa alkunsa vuonna 1681, kun Uuteenkaupunkiin perustettiin lasitehdas. Tehdas paloi kuitenkin vain neljä vuotta myöhemmin ja kesti vuosikymmeniä ennen kuin lasia seuraavan kerran valmistettiin Suomessa. Someron Åvikiin perustettiin lasitehdas vuonna 1748. Ruotsin ajan lopulla Suomessa sai alkunsa vielä seitsemän uutta tehdasta ja itärajan takana Karjalan Kannaksella saman verran lisää. Lasiteollisuus juurtui Suomeen jäädäkseen. Useimpien lasitehtaiden ympärille kasvoi ruukkimainen teollisuusyhteisö, | ||
| - | Ruotsin ajalla lasitehtaita | + | Lasiteollisuus sai Suomessa alkunsa vuonna 1681, kun Uuteenkaupunkiin |
| - | Kolmas lasiteollisuuden sijoittumiseen vaikuttanut tekijä oli kätevä vientiyhteys, maantie tai mieluiten satama, josta tuotteita voitiin viedä suoraan Tukholmaan ja Turkuun (esim. Iin Olhava eli Nyby sekä Pirttikylän Berga) sekä sittemmin 1800-luvulla Pietariin (esim. Mustasaaren Grönvik). Puutuhkan ja siitä uutetun potaskan sekä kalkin ohella lasin pääraaka-ainetta oli hiekka. Muiden raaka-aineiden osuus oli niin pieni, ettei niiden kuljetus | + | Lasitehtaita perustettiin Suomeen erityisesti polttopuuvarojen vuoksi, tehtaat pyrittiin sijoittamaan metsärikkaille seuduille. Sijoittumiseen vaikutti myös sopivien hiekkaesiintymien löytyminen. Puutuhkan ja siitä uutetun potaskan sekä kalkin ohella lasin pääraaka-ainetta oli hiekka. Muiden raaka-aineiden osuus oli niin pieni, ettei niiden kuljetus |
| - | Sahateollisuuden ekspansion myötä 1800-luvun lopulla monille sahoille kertyi valtavat määrät hukkapuuta, jota voitiin käyttää esimerkiksi lasiteollisuuden polttopuuna. Tämä oli taustalla perustettaessa | + | Kolmas tuotantolaitosten sijoittumiseen vaikuttanut tekijä olivat liikenneyhteydet; |
| - | + | ||
| - | Vanhimpia 1700- ja 1800-luvun lasitehtaita varten oli pystytetty suuria hyttirakennuksia, | + | |
| - | + | ||
| - | Lasitehtaiden perustaminen on aina vaatinut luvan (privilegion). Yksistään tämän vuoksi lasitehtaisiin liittyvää arkistoaineistoa on säilynyt varsin paljon. Useista tehtaista löytyy lisäksi palovakuutus- ym. karttoja liitteineen. Niissä löytyy usein yksityiskohtaista tietoa rakennuksista ja koko tehdasalueesta. | + | |
| + | Sahateollisuuden ekspansion myötä 1800-luvun lopulla sahoille kertyi hukkapuuta, jota voitiin käyttää lasiteollisuuden polttopuuna. Tämä oli taustalla perustettaessa mm. Kotkan lasitehdasta vuonna 1872. Uusia tehtaita perustettiin 1800-luvulla Suomeen 26 ja 1900-luvulla kymmeniä lisää. Valtaosa tehtaista on sittemmin suljettu. | ||
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| + | |||
| Vuodesta 1681 eteenpäin. | Vuodesta 1681 eteenpäin. | ||
| Rivi 40: | Rivi 38: | ||
| Erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä länsirannikolla. | Erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä länsirannikolla. | ||
| - | |||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| + | Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien lasitehtaiden jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. | ||
| + | |||
| - | [[http:// | ||
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Annala, Vilho** 1931, 1948. //Suomen lasiteollisuus 1681–1931// | + | **Annala, Vilho** 1931, 1948. //Suomen lasiteollisuus 1681–1931// |
| **Matiskainen, | **Matiskainen, | ||
| + | **Niukkanen, | ||
| **Vanhatalo, | **Vanhatalo, | ||
wiki/lasitehdas.1490387922.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
