wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu [2017/03/27 15:39] – helena | wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu [2017/05/10 09:15] (nykyinen) – vellu | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
| Asuinpaikat ovat kokonaisuuksia, | Asuinpaikat ovat kokonaisuuksia, | ||
| + | \\ | ||
| Pääsääntönä voitaneen pitää, että pidempiaikainen asuminen jättää jälkeensä monipuolisemman aineiston kuin lyhytaikainen. Jo pelkästään esine ja ihmisen toiminnasta likaiseksi värjäytynyt maa riittävät määrittämään kohteen asuinpaikaksi tai aktiviteettialueeksi. | Pääsääntönä voitaneen pitää, että pidempiaikainen asuminen jättää jälkeensä monipuolisemman aineiston kuin lyhytaikainen. Jo pelkästään esine ja ihmisen toiminnasta likaiseksi värjäytynyt maa riittävät määrittämään kohteen asuinpaikaksi tai aktiviteettialueeksi. | ||
| + | \\ | ||
| Esihistorian ja historiallisen ajan kuluessa asumukset ovat olleet vaihtelevan kokoisia. Ne ovat saattaneet olla pieniä, muutaman neliömetrin kokoisia majoja, yhden huoneen mäkitupia tai piilopirttejä, | Esihistorian ja historiallisen ajan kuluessa asumukset ovat olleet vaihtelevan kokoisia. Ne ovat saattaneet olla pieniä, muutaman neliömetrin kokoisia majoja, yhden huoneen mäkitupia tai piilopirttejä, | ||
| + | \\ | ||
| Metsästäjä-keräilijöiden asuinpaikat ovat usein sijainneet loivilla hiekkaisilla rinteillä vesistöjen äärellä, lämpimän päivän puolella eli useimmiten lounaasta kaakkoon suuntautuvalla sektorilla. Tästä on toki poikkeuksensa, | Metsästäjä-keräilijöiden asuinpaikat ovat usein sijainneet loivilla hiekkaisilla rinteillä vesistöjen äärellä, lämpimän päivän puolella eli useimmiten lounaasta kaakkoon suuntautuvalla sektorilla. Tästä on toki poikkeuksensa, | ||
| + | \\ | ||
| + | Asumusten jäännökset ovat olleet erilaisia eri aikoina. Pitkäikäisin asumustyyppi on ollut piste-, kartio- tai keilakotaa muistuttava pyöreä tai soikeahko ruoteiden varaan pystytetty yksinkertainen keskusliedellinen kota. Sellaisia on ollut käytössä varmastikin kivikauden alkuvaiheesta noin 8800 eaa. lähtien aina 1900-luvulle saakka. Usein tällaisesta asumuksesta ei ole jäänyt jäljelle kuin tulisija ja mahdollisesti myös hieman likamaata ja palaneita kiviä. Mesoliittisen kivikauden alkuun ajoitetaan myös suorakaiteen muotoiset asumukset, jollaisia on löytynyt mm. Juankosken Helvetinhaudanpurolta. Kevytrakenteisten pyöreiden kotien rinnalle ilmaantuvat mesoliittisen kivikauden lopulla ns. asumuspainanteet, | ||
| + | \\ | ||
| + | Myös neoliittisella kivikaudella on ollut käytössä pyöreitä kevytrakenteisia kotamaisia asumuksia, mutta valtaosa sen aikakauden tunnistetuista ja tutkituista asumuksista on ollut asumuspainanteita. Tyypillisen kampakeramiikan aikaan asumukset olivat pohjamuodoltaan pääasiassa pyöreitä tai soikeita, joskus harvemmin suorakaiteen muotoisia. Oven on arveltu sijainneen soikean pohja-alan pidemmällä seinällä. Kierikin ja Pöljän keramiikan aikaiset asumukset ovat olleet pääasiassa suorakaiteen muotoisia ja niiden kaksi ovea ovat sijoittuneet päätyihin. Niiden suorakaiteinen muoto johtuu siitä, että noin puolen metrin syvyisen kuopan reunoja on tukenut 2-4 hirsikerran seinä, joiden päälle on rakennettu kotamainen kate. Yksinkertaisen suorakaiteen muotoisen asumuksen lisäksi käytössä on ollut yli 50 metrin pituisia rivitaloja, jotka ovat koostuneet useasta solusta ja asumuksen sisään on voinut mennä päädystä tai solujen väleissä olevista ovista ja tulla talon toisesta päästä ulos. Pöljän keramiikan aikaan on ollut käytössä myös varsin suuria asumuksia, joiden pituus on voinut olla yli 20 metriä, jopa 30 metriä. Asumuspainanteita on ollut eniten käytössä muinaisella Pohjanmaan rannikkoalueella ja Saimaan seudulla. | ||
| + | \\ | ||
| + | Rannikolle sijoittuvat pronssikauden kulttuurin asumukset ovat olleet Nakkilan Rieskaronmäen asuinpaikan tapaan paaluista ja oksapunoksista savirappauksella päällystettyjä pitkätalojen kaltaisia asumuksia. Sellaisessa asumuksessa ihmisten asuin osa ja karjasuoja ovat sijainneet saman pitkänomaisen rakennuksen eri päissä. Rannikolla ja saaristossa on pronssikauden lopulla ja rautakauden alussa asuttu myös pyöreähköissä asumuksissa. Rautakaudella pitkätalosta tuli rannikon ja saariston maatalouskulttuurien piirissä vallitseva asumusmuoto. | ||
| + | \\ | ||
| + | Historiallisen ajan asuinpaikat ovat esihistoriallista aikaa huomattavasti monimuotoisempi ilmiö jo pelkästään väestön määrän valtavan kasvun, valtionmuodostuksen ja alati kehittyvien rakennustekniikoiden johdosta. Asutuksen sijainti ja muoto alkoivat olla yhä enemmän ylhäältä johdettua ja yhteiskunnan eri toimintoihin ja rakenteisiin liittyvää. Esimerkiksi sarkajako yhdisti keskiajalla aiemmin hajanaiset kylät yhteisille tonteille, kun taas isojako hajotti samat kylät 1700- ja 1800-luvuilla. Rakentamiseen innovaatiot ja muodit levisivät yhteyksien parantuessa nopeammin ulkomailta Suomeen ja Suomen sisällä alueelta toiselle. Myös yhteiskunnan stratigrafia alkaa erottua yhä selvemmin eri rakennustyypeissä, | ||
| + | \\ | ||
| + | Kaupunkien asuinrakennukset olivat keskiajalla ja uuden ajan alussa varsin samantapaisia kuin maaseudun vastaavat, tosin erilaiset rakennustekniset ym. uutuudet saavuttivat vilkkaiden yhteyksien ansiosta kaupungit maaseudun kyliä aikaisemmin. Tavallisin rakennustyyppi oli salvottu hirsirakennus. Savutupa oli keskiajan kaupungeissa yleinen asumus, mutta niitä oli köyhimmän väestön käytössä vielä 1800-luvulla. Yksinäistuvan rinnalla paritupa oli tavallinen rakennustyyppi 1500- ja 1600-luvuilla. Tällöin myös uloslämpiävät eli savupiipulliset uunit yleistyivät, | ||
| + | \\ | ||
| + | Keskusvalta kiinnitti huomiota kaupunkirakentamisen edustavuuteen, | ||
| - | Asumusten jäännökset ovat olleet erilaisia eri aikoina. Pitkäikäisin asumustyyppi on ollut piste-, kartio- tai keilakotaa muistuttava pyöreä tai soikeahko ruoteiden varaan pystytetty yksinkertainen keskusliedellinen kota. Sellaisia on ollut käytössä varmastikin kivikauden alkuvaiheesta n. 8800 eaa. lähtien aina 1900-luvulle saakka. Usein tällaisesta asumuksesta ei ole jäänyt jäljelle kuin tulisija ja mahdollisesti myös hieman likamaata ja palaneita kiviä (vrt. Kankaanpää & Rankama 2011)). Mesoliittisen kivikauden alkuun ajoitetaan myös suorakaiteen muotoiset asumukset, jollaisia on löytynyt mm. Juankosken Helvetinhaudanpurolta ((Jussila et al. 2007)). Kevytrakenteisten pyöreiden kotien rinnalle ilmaantuvat mesoliittisen kivikauden lopulla ns. asumuspainanteet, | + | \\ |
| - | Myös neoliittisella kivikaudella on ollut käytössä pyöreitä kevytrakenteisia kotamaisia asumuksia, mutta valtaosa sen aikakauden tunnistetuista ja tutkituista asumuksista on ollut asumuspainanteita ((Pesonen 2002)). Tyypillisen kampakeramiikan aikaan asumukset olivat pohjamuodoltaan pääasiassa pyöreitä tai soikeita, joskus harvemmin suorakaiteen muotoisia. Oven on arveltu sijainneen soikean pohja-alan pidemmällä seinällä. Kierikin ja Pöljän keramiikan aikaiset asumukset ovat olleet pääasiassa suorakaiteen muotoisia ja niiden kaksi ovea ovat sijoittuneet päätyihin. Niiden suorakaiteinen muoto johtuu siitä, että noin puolen metrin syvyisen kuopan reunoja on tukenut 2-4 hirsikerran seinä, joiden päälle on rakennettu kotamainen kate. Yksinkertaisen suorakaiteen muotoisen asumuksen lisäksi käytössä on ollut yli 50 metrin pituisia rivitaloja, jotka ovat koostuneet useasta solusta ja asumuksen sisään on voinut mennä päädystä tai solujen väleissä olevista ovista ja tulla talon toisesta päästä ulos. Pöljän keramiikan aikaan on ollut käytössä myös varsin suuria asumuksia, joiden pituus on voinut olla yli 20 metriä, jopa 30 metriä. Asumuspainanteita on ollut eniten käytössä muinaisella Pohjanmaan rannikkoalueella ja Saimaan seudulla. ((Halinen 2015; Katiskoski 2002; Leskinen 2002.)) | + | **Kirjallisuutta** |
| - | + | \\ | |
| - | Rannikolle sijoittuvat pronssikauden kulttuurin asumukset ovat olleet Nakkilan Rieskaronmäen asuinpaikan tapaan paaluista ja oksapunoksista savirappauksella päällystettyjä pitkätalojen kaltaisia asumuksia. Sellaisessa asumuksessa ihmisten asuin osa ja karjasuoja ovat sijainneet saman pitkänomaisen rakennuksen eri päissä. Rannikolla ja saaristossa on pronssikauden lopulla ja rautakauden alussa asuttu myös pyöreähköissä asumuksissa ((Asplund 2002)). Rautakaudella pitkätalosta tuli rannikon ja saariston maatalouskulttuurien piirissä vallitseva asumusmuoto ((Kotivuori 1992; Liedgren 1991; Raninen & Wessman 2015: 285–287; Uino 1986; Viitanen 1996; Vuorinen 2009)). | + | **Asplund, Henrik** 2002. Houses or Huts? Early Iron Age Building Remains in SW Finland. |
| - | + | ||
| - | Historiallisen ajan asuinpaikat ovat esihistoriallista aikaa huomattavasti monimuotoisempi ilmiö jo pelkästään väestön määrän valtavan kasvun, valtiomuodostuksen ja alati kehittyvien rakennustekniikoiden johdosta. Asutuksen sijainti ja muoto alkoivat olla yhä enemmän ylhäältä johdettua ja yhteiskunnan eri toimintoihin ja rakenteisiin liittyvää. Esimerkiksi sarkajako yhdisti keskiajalla aiemmin hajanaiset kylät yhteisille tonteille, kun taas isojako hajotti samat kylät 1700- ja 1800-luvuilla. Rakentamiseen innovaatiot ja muodit levisivät yhteyksien parantuessa nopeammin ulkomailta Suomeen ja Suomen sisällä alueelta toiselle. Myös yhteiskunnan stratigrafia alkaa erottua yhä selvemmin eri rakennustyypeissä, | + | |
| - | + | ||
| - | **Asplund, Henrik** 2002. Houses or Huts? Early Iron Age Building Remains in SW Finland. | + | |
| **Donner, Joakim** 2007. On the lack of evidence of artifacts in the Susiluola Cave in Finland. // | **Donner, Joakim** 2007. On the lack of evidence of artifacts in the Susiluola Cave in Finland. // | ||
| **Donner, Joakim** 2008. Some Comments on the Contribution by Hans-Peter Schulz and Tapani Rostedt on Susiluola. // | **Donner, Joakim** 2008. Some Comments on the Contribution by Hans-Peter Schulz and Tapani Rostedt on Susiluola. // | ||
| - | **Halinen, Petri** 2015. Kivikausi. // | + | **Halinen, Petri** 2015. Kivikausi. |
| **Junno, Juho-Antti** 2007. Archaic Homo Sapiens in the northernmost region. // | **Junno, Juho-Antti** 2007. Archaic Homo Sapiens in the northernmost region. // | ||
| - | **Jussila, Timo, Kriiska, Aivar & Rostedt, Tapani** 2007. The Mesolithic Settlement in the Savo, Finland and the Earliest Settlement in the Eastern Baltic Sea. //Acta Archaeologica// | + | **Jussila, Timo & Kriiska, Aivar & Rostedt, Tapani** 2007. The Mesolithic Settlement in the Savo, Finland and the Earliest Settlement in the Eastern Baltic Sea. //Acta Archaeologica// |
| - | **Katiskoski, | + | **Katiskoski, |
| **Kinnunen, Kari A.** 2007. Fractured siltstones in Susivuori esker close to Susiluola Cave, Karijoki, Finland. // | **Kinnunen, Kari A.** 2007. Fractured siltstones in Susivuori esker close to Susiluola Cave, Karijoki, Finland. // | ||
| **Kotivuori, | **Kotivuori, | ||
| **Kotivuori, | **Kotivuori, | ||
| - | **Leskinen, Sirpa** 2002. The Late Neolithic House at Rusavierto. | + | **Leskinen, Sirpa** 2002. The Late Neolithic House at Rusavierto. |
| - | **Liedgren, Lars** 1991. Merovingertida bebyggelselämningar på Kalaschabrännan I Malax. | + | **Liedgren, Lars** 1991. Merovingertida bebyggelselämningar på Kalaschabrännan I Malax. |
| + | **Lilius, Henrik** 1985. // | ||
| **Lönnqvist, | **Lönnqvist, | ||
| **Manninen, Mikael A.** 2007. Non-flint pseudo-lithics: | **Manninen, Mikael A.** 2007. Non-flint pseudo-lithics: | ||
| - | **Meinander, | + | **Meinander, |
| **Núñez, Milton** 2007. My problem with Susiluola. // | **Núñez, Milton** 2007. My problem with Susiluola. // | ||
| **Núñez, Milton** 2008. Susiluola – the Problem Persists. // | **Núñez, Milton** 2008. Susiluola – the Problem Persists. // | ||
| - | **Pesonen, Petro** 2002. Semisubterranean houses in Finland – a review. | + | **Pesonen, Petro** 2002. Semisubterranean houses in Finland – a review. |
| - | **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. // | + | **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. |
| - | **Rasila, Viljo, Jutikkala, Eino, Alitalo-Mäkelä, | + | **Rasila, Viljo & Jutikkala, Eino & Alitalo-Mäkelä, |
| **Schulz, Hans-Peter** 2007. Artefact – geofact analysis of the lithic material from the Susiluola Cave. // | **Schulz, Hans-Peter** 2007. Artefact – geofact analysis of the lithic material from the Susiluola Cave. // | ||
| **Schulz, Hans-Peter & Rostedt, Tapani** 2008. Debating Susiluola – Some Comments. // | **Schulz, Hans-Peter & Rostedt, Tapani** 2008. Debating Susiluola – Some Comments. // | ||
| - | **Uino, Pirjo** 1986. //An Iron Age community at Ketohaka in Salo and other remains of Metal Period buildings in Finland. Iron Age Studies in Salo II//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 89:1. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys. | + | **Seppänen, |
| - | **Viitanen, Eeva-Maria** 1996. Hallitalo ja hirsimökki. rautakautisia rakennuksia ja rakennustekniikkaa Pohjolassa. //Tekniikan waiheita// 14 (1996):1 5-15. | + | **Uino, Pirjo** 1986. //An Iron Age community at Ketohaka in Salo and other remains of Metal Period buildings in Finland. Iron Age Studies in Salo II//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 89:1. Helsinki. |
| - | **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. // | + | **Viitanen, Eeva-Maria** 1996. Hallitalo ja hirsimökki. rautakautisia rakennuksia ja rakennustekniikkaa Pohjolassa. //Tekniikan waiheita// 14 (1996):1: 5–15. |
| + | **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. // | ||
| **Ylikangas, | **Ylikangas, | ||
| + | </ | ||
| + | |||
| + | |||
| + | \\ | ||
wiki/luokka/asuminen_ja_oleskelu.1490618380.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
