wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu [2017/03/27 15:43] – helena | wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu [2017/05/10 09:15] (nykyinen) – vellu | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
| Metsästäjä-keräilijöiden asuinpaikat ovat usein sijainneet loivilla hiekkaisilla rinteillä vesistöjen äärellä, lämpimän päivän puolella eli useimmiten lounaasta kaakkoon suuntautuvalla sektorilla. Tästä on toki poikkeuksensa, | Metsästäjä-keräilijöiden asuinpaikat ovat usein sijainneet loivilla hiekkaisilla rinteillä vesistöjen äärellä, lämpimän päivän puolella eli useimmiten lounaasta kaakkoon suuntautuvalla sektorilla. Tästä on toki poikkeuksensa, | ||
| \\ | \\ | ||
| - | Asumusten jäännökset ovat olleet erilaisia eri aikoina. Pitkäikäisin asumustyyppi on ollut piste-, kartio- tai keilakotaa muistuttava pyöreä tai soikeahko ruoteiden varaan pystytetty yksinkertainen keskusliedellinen kota. Sellaisia on ollut käytössä varmastikin kivikauden alkuvaiheesta | + | Asumusten jäännökset ovat olleet erilaisia eri aikoina. Pitkäikäisin asumustyyppi on ollut piste-, kartio- tai keilakotaa muistuttava pyöreä tai soikeahko ruoteiden varaan pystytetty yksinkertainen keskusliedellinen kota. Sellaisia on ollut käytössä varmastikin kivikauden alkuvaiheesta |
| \\ | \\ | ||
| - | Myös neoliittisella kivikaudella on ollut käytössä pyöreitä kevytrakenteisia kotamaisia asumuksia, mutta valtaosa sen aikakauden tunnistetuista ja tutkituista asumuksista on ollut asumuspainanteita | + | Myös neoliittisella kivikaudella on ollut käytössä pyöreitä kevytrakenteisia kotamaisia asumuksia, mutta valtaosa sen aikakauden tunnistetuista ja tutkituista asumuksista on ollut asumuspainanteita. Tyypillisen kampakeramiikan aikaan asumukset olivat pohjamuodoltaan pääasiassa pyöreitä tai soikeita, joskus harvemmin suorakaiteen muotoisia. Oven on arveltu sijainneen soikean pohja-alan pidemmällä seinällä. Kierikin ja Pöljän keramiikan aikaiset asumukset ovat olleet pääasiassa suorakaiteen muotoisia ja niiden kaksi ovea ovat sijoittuneet päätyihin. Niiden suorakaiteinen muoto johtuu siitä, että noin puolen metrin syvyisen kuopan reunoja on tukenut 2-4 hirsikerran seinä, joiden päälle on rakennettu kotamainen kate. Yksinkertaisen suorakaiteen muotoisen asumuksen lisäksi käytössä on ollut yli 50 metrin pituisia rivitaloja, jotka ovat koostuneet useasta solusta ja asumuksen sisään on voinut mennä päädystä tai solujen väleissä olevista ovista ja tulla talon toisesta päästä ulos. Pöljän keramiikan aikaan on ollut käytössä myös varsin suuria asumuksia, joiden pituus on voinut olla yli 20 metriä, jopa 30 metriä. Asumuspainanteita on ollut eniten käytössä muinaisella Pohjanmaan rannikkoalueella ja Saimaan seudulla. |
| \\ | \\ | ||
| Rannikolle sijoittuvat pronssikauden kulttuurin asumukset ovat olleet Nakkilan Rieskaronmäen asuinpaikan tapaan paaluista ja oksapunoksista savirappauksella päällystettyjä pitkätalojen kaltaisia asumuksia. Sellaisessa asumuksessa ihmisten asuin osa ja karjasuoja ovat sijainneet saman pitkänomaisen rakennuksen eri päissä. Rannikolla ja saaristossa on pronssikauden lopulla ja rautakauden alussa asuttu myös pyöreähköissä asumuksissa. Rautakaudella pitkätalosta tuli rannikon ja saariston maatalouskulttuurien piirissä vallitseva asumusmuoto. | Rannikolle sijoittuvat pronssikauden kulttuurin asumukset ovat olleet Nakkilan Rieskaronmäen asuinpaikan tapaan paaluista ja oksapunoksista savirappauksella päällystettyjä pitkätalojen kaltaisia asumuksia. Sellaisessa asumuksessa ihmisten asuin osa ja karjasuoja ovat sijainneet saman pitkänomaisen rakennuksen eri päissä. Rannikolla ja saaristossa on pronssikauden lopulla ja rautakauden alussa asuttu myös pyöreähköissä asumuksissa. Rautakaudella pitkätalosta tuli rannikon ja saariston maatalouskulttuurien piirissä vallitseva asumusmuoto. | ||
| \\ | \\ | ||
| - | Historiallisen ajan asuinpaikat ovat esihistoriallista aikaa huomattavasti monimuotoisempi ilmiö jo pelkästään väestön määrän valtavan kasvun, | + | Historiallisen ajan asuinpaikat ovat esihistoriallista aikaa huomattavasti monimuotoisempi ilmiö jo pelkästään väestön määrän valtavan kasvun, |
| \\ | \\ | ||
| + | Kaupunkien asuinrakennukset olivat keskiajalla ja uuden ajan alussa varsin samantapaisia kuin maaseudun vastaavat, tosin erilaiset rakennustekniset ym. uutuudet saavuttivat vilkkaiden yhteyksien ansiosta kaupungit maaseudun kyliä aikaisemmin. Tavallisin rakennustyyppi oli salvottu hirsirakennus. Savutupa oli keskiajan kaupungeissa yleinen asumus, mutta niitä oli köyhimmän väestön käytössä vielä 1800-luvulla. Yksinäistuvan rinnalla paritupa oli tavallinen rakennustyyppi 1500- ja 1600-luvuilla. Tällöin myös uloslämpiävät eli savupiipulliset uunit yleistyivät, | ||
| + | \\ | ||
| + | Keskusvalta kiinnitti huomiota kaupunkirakentamisen edustavuuteen, | ||
| + | |||
| + | \\ | ||
| + | |||
| **Kirjallisuutta** | **Kirjallisuutta** | ||
| \\ | \\ | ||
| - | **Asplund, Henrik** 2002. Houses or Huts? Early Iron Age Building Remains in SW Finland. | + | **Asplund, Henrik** 2002. Houses or Huts? Early Iron Age Building Remains in SW Finland. |
| **Donner, Joakim** 2007. On the lack of evidence of artifacts in the Susiluola Cave in Finland. // | **Donner, Joakim** 2007. On the lack of evidence of artifacts in the Susiluola Cave in Finland. // | ||
| **Donner, Joakim** 2008. Some Comments on the Contribution by Hans-Peter Schulz and Tapani Rostedt on Susiluola. // | **Donner, Joakim** 2008. Some Comments on the Contribution by Hans-Peter Schulz and Tapani Rostedt on Susiluola. // | ||
| - | **Halinen, Petri** 2015. Kivikausi. // | + | **Halinen, Petri** 2015. Kivikausi. |
| **Junno, Juho-Antti** 2007. Archaic Homo Sapiens in the northernmost region. // | **Junno, Juho-Antti** 2007. Archaic Homo Sapiens in the northernmost region. // | ||
| - | **Jussila, Timo, Kriiska, Aivar & Rostedt, Tapani** 2007. The Mesolithic Settlement in the Savo, Finland and the Earliest Settlement in the Eastern Baltic Sea. //Acta Archaeologica// | + | **Jussila, Timo & Kriiska, Aivar & Rostedt, Tapani** 2007. The Mesolithic Settlement in the Savo, Finland and the Earliest Settlement in the Eastern Baltic Sea. //Acta Archaeologica// |
| - | **Katiskoski, | + | **Katiskoski, |
| **Kinnunen, Kari A.** 2007. Fractured siltstones in Susivuori esker close to Susiluola Cave, Karijoki, Finland. // | **Kinnunen, Kari A.** 2007. Fractured siltstones in Susivuori esker close to Susiluola Cave, Karijoki, Finland. // | ||
| **Kotivuori, | **Kotivuori, | ||
| **Kotivuori, | **Kotivuori, | ||
| - | **Leskinen, Sirpa** 2002. The Late Neolithic House at Rusavierto. | + | **Leskinen, Sirpa** 2002. The Late Neolithic House at Rusavierto. |
| - | **Liedgren, Lars** 1991. Merovingertida bebyggelselämningar på Kalaschabrännan I Malax. | + | **Liedgren, Lars** 1991. Merovingertida bebyggelselämningar på Kalaschabrännan I Malax. |
| + | **Lilius, Henrik** 1985. // | ||
| **Lönnqvist, | **Lönnqvist, | ||
| **Manninen, Mikael A.** 2007. Non-flint pseudo-lithics: | **Manninen, Mikael A.** 2007. Non-flint pseudo-lithics: | ||
| - | **Meinander, | + | **Meinander, |
| **Núñez, Milton** 2007. My problem with Susiluola. // | **Núñez, Milton** 2007. My problem with Susiluola. // | ||
| **Núñez, Milton** 2008. Susiluola – the Problem Persists. // | **Núñez, Milton** 2008. Susiluola – the Problem Persists. // | ||
| - | **Pesonen, Petro** 2002. Semisubterranean houses in Finland – a review. | + | **Pesonen, Petro** 2002. Semisubterranean houses in Finland – a review. |
| - | **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. // | + | **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. |
| - | **Rasila, Viljo, Jutikkala, Eino, Alitalo-Mäkelä, | + | **Rasila, Viljo & Jutikkala, Eino & Alitalo-Mäkelä, |
| **Schulz, Hans-Peter** 2007. Artefact – geofact analysis of the lithic material from the Susiluola Cave. // | **Schulz, Hans-Peter** 2007. Artefact – geofact analysis of the lithic material from the Susiluola Cave. // | ||
| **Schulz, Hans-Peter & Rostedt, Tapani** 2008. Debating Susiluola – Some Comments. // | **Schulz, Hans-Peter & Rostedt, Tapani** 2008. Debating Susiluola – Some Comments. // | ||
| - | **Uino, Pirjo** 1986. //An Iron Age community at Ketohaka in Salo and other remains of Metal Period buildings in Finland. Iron Age Studies in Salo II//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 89:1. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys. | + | **Seppänen, |
| - | **Viitanen, Eeva-Maria** 1996. Hallitalo ja hirsimökki. rautakautisia rakennuksia ja rakennustekniikkaa Pohjolassa. //Tekniikan waiheita// 14 (1996):1 5-15. | + | **Uino, Pirjo** 1986. //An Iron Age community at Ketohaka in Salo and other remains of Metal Period buildings in Finland. Iron Age Studies in Salo II//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 89:1. Helsinki. |
| - | **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. // | + | **Viitanen, Eeva-Maria** 1996. Hallitalo ja hirsimökki. rautakautisia rakennuksia ja rakennustekniikkaa Pohjolassa. //Tekniikan waiheita// 14 (1996):1: 5–15. |
| + | **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. // | ||
| **Ylikangas, | **Ylikangas, | ||
wiki/luokka/asuminen_ja_oleskelu.1490618636.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
