wiki:luokka:esihistorialliset-pyyntikulttuurin-asuinpaikat
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:luokka:esihistorialliset-pyyntikulttuurin-asuinpaikat [2015/11/18 19:23] – [Kuvaus] ppesonen | wiki:luokka:esihistorialliset-pyyntikulttuurin-asuinpaikat [2015/11/20 15:32] (nykyinen) – helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
| - | ===== Määritelmä ===== | + | Seuraavat sivut kuuluvat tähän teemaan: |
| - | + | ||
| - | Kivikautisella asuinpaikalla tarkoitetaan yleensä pyyntiväestön käyttämää asuin- tai leiripaikkaa, | + | |
| - | + | ||
| - | Myöhemmin kivikaudella, | + | |
| - | + | ||
| - | + | ||
| - | ===== Kuvaus ===== | + | |
| - | + | ||
| - | + | ||
| - | Tavallisin kivikautisen asuinpaikan tuntomerkki ovat paikalta saadut löydöt. Kivikautisen asuinpaikan kulttuurikerroksessa on yleensä jonkin verran asuinpaikan toiminnoissa syntynyttä jätettä ja asukkailta paikalle jääneitä esineitä. Tavallisimpia työstöjätteitä ovat erilaiset kivimateriaalit, | + | |
| - | + | ||
| - | Yhdessä jätemateriaalin ja esineiden kanssa kivikautisen asuinpaikan maaperä muodostaa ns. kulttuurikerroksen, | + | |
| - | + | ||
| - | Kulttuurikerroksen lisäksi kivikautisella asuinpaikalla on joskus kiinteiksi luokiteltavia rakenteita, näistä tavallisimpia asumuksen pohjat, tulisijat ja haudat. Asumuksen pohja voi erottua arkeologisella kaivauksella likamaa-alueena ja löytöjen keskittymänä esimerkiksi tulisijan ympärille. Suomesta tunnetaan kuitenkin useita satoja vielä maan pinnallekin näkyvää asumuspainannetta, | + | |
| - | + | ||
| - | Tulisija voi olla yksinkertainen nuotionpaikka ja näkyä kaivauksella pelkkänä nokiläikkänä. Helpommin tunnistettavia ovat kivetyt kuoppaliedet, | + | |
| - | + | ||
| - | + | ||
| - | ===== Ajoitus ===== | + | |
| - | + | ||
| - | + | ||
| - | Kivikausi ajoittuu Suomessa n. 8900-1500 eaa., mutta vielä pronssikaudella ja varhaisella rautakaudella on ”kivikautistyyppisiä” pyyntiväestön leiripaikkoja. Näissä tosin löytömateriaalin koostumus on hieman erilaista kivikautisiin kohteisiin verrattuna eikä esim. kiveä käytetty enää esineiden raaka-aineena juurikaan rautakaudella. | + | |
| - | + | ||
| - | + | ||
| - | ===== Levintä ===== | + | |
| - | + | ||
| - | + | ||
| - | Kivikautisia asuinpaikkoja tunnetaan kaikkialta Suomesta. Asuinpaikan edellytyksenä on kuitenkin aina ollut makean veden saanti. Asuinpaikkoja on siis joko entisten tai nykyisten vesistöjen rannoilla. Tilapäisiä leiripaikkoja tai muita toimintapaikkoja on saattanut olla muuallakin, esim. tähystyspaikkoja korkeiden mäkien lakialueilla. Viimeksimainituista kohteista tunnetuin lienee Hollolan Kapatuosianmäki. | + | |
| - | + | ||
| - | + | ||
| - | ===== Suojelustatus ===== | + | |
| - | + | ||
| - | + | ||
| - | Kivikautiset asuinpaikat ovat muinaismuistolain suojelemia kiinteitä muinaisjäännöksiä. | + | |
| - | + | ||
| - | + | ||
| - | ===== Lähteet ===== | + | |
| - | + | ||
| + | {{topic> | ||
wiki/luokka/esihistorialliset-pyyntikulttuurin-asuinpaikat.1447867400.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
