wiki:luola
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:luola [2017/03/06 07:49] – [Määritelmä] helena | wiki:luola [2022/08/29 11:15] (nykyinen) – [Lähteet] helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| - | {{tag> | + | {{tag> |
| ====== Luola ====== | ====== Luola ====== | ||
| + | {{: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | + | Luonnonvoimien kallio- | |
| - | Kallion sisään louhittu suojatila, joka on tarkoitettu miehistösuojaksi | + | |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| + | Luonnonluolat ovat yhden tai useamman osittain tai kokonaan kallio- tai maaperän kattaman onkalon ja niitä joskus yhdistävien käytävien muodostamia kokonaisuuksia. Luoliksi kutsutaan joskus myös avoimia kallion jyrkkäseinäisiä, | ||
| - | Luola on kallioon sisään louhittu suojatila, jonka kalliokaton vahvuus on useita metrejä. Sisäänkäynnit on varustettu | + | Luolat syntyvät kallioperään esimerkiksi sulan kiviaineksen jähmettymisen yhteydessä tai myöhemmin veden syövyttävästä vaikutuksesta. Lisäksi ne voivat syntyä mm. maankuoren liikkeiden aiheuttaman kallioperän lohkoutumisen vuoksi. Maaperään syntyy puolestaan luolia mm. veden syövyttämänä tai eläinten kaivamana. Suomen alueella luonnonluolat ovat yleensä |
| - | Käytössä olevat luolat kuuluvat rakennettuun kulttuuriperintöön. Käytössä jääneissä | + | Luonnon prosessien lisäksi myös ihminen on kaivanut tai louhinut luolia. Luolia on louhittu esimerkiksi varasto-ja väestönsuojakäyttöön. Puolustusvarustuksia rakennettaessa |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Ensimmäiset kalliokaton alle louhitut luolat valmistuivat Suomessa 1880-luvulla Viaporin linnoituksen linnakesaarille Vallisaareen, Lauttasaareen | + | Suomen alueella vanhin ihmisen toimintaan liittyvä luola on mahdollisesti Kristiinankaupungin Karijoella sijaitseva Susiluola. Se on syntynyt kallion vaakarakoon rapautumisen tuloksena, ja siitä on tutkittu arkeologisissa kaivauksissa vain osa. Luolassa on arvioitu oleskelleen Neandertalin ihmisen noin 75 000–125 000 vuotta sitten, mutta tulkinnasta ei olla yksimielisiä.((Schulz et al. 2002; Schulz et al. 2010; Fennoscandia archaeologica XXIV)) |
| - | Ensimmäisen maailmansodan aikana luolia eli tunneleita rakennettiin pääkaupunkiseudun maarintamalle ja linnakesaarille miehistön suojiksi ja varastoiksi. Luolissa oli betoniseinät | + | Luonnonluolissa on oleskeltu myös myöhemmin esihistoriallisella ajalla. Hyvinkään Pahnakallion luolalta on merkkejä kivikautisesta, |
| - | Toisen maailmansodan aikana luolia rakennettiin ammusvarastoiksi sekä majoitustiloiksi, | + | Lippaluoliin |
| + | Historiallisella ajalla luonnonluolissa kerrotaan piileskellyn mm. iso- ja pikkuvihan aikana 1700-luvulla ja myöhemmin Suomen sodan aikaan 1800-luvun alussa. Tällaisia ovat esimerkiksi Maskun Mätikän rakoluola((Kejonen et al. 2015: 122)) ja Lahden Hettosuon Kalliojärven luola. Lisäksi luonnonluolia on käytetty erilaisina varasto- ja kätköpaikkoina, | ||
| + | |||
| + | Joissakin luolissa tiedetään asustelleen erakoita, kuten Kouvola Löppösen luolassa. Lisäksi luolat ovat olleet laitapuolenkulkijoiden, | ||
| + | |||
| + | Joitakin luolakohteita on pidetty pyhinä paikkoina. Lisäksi niissä on tehty erilaisia taikoja ja parannustoimia. Tällainen on esimerkiksi Rautjärven Torsasansalon Pirunkirkko((Kejonen et al. 2015: 171)). Uhriluola on puolestaan esimerkiksi [[wiki: | ||
| + | |||
| + | Monet luonnonluolat ovat olleet pitkään suosittuja retkeily- ja nähtävyyskohteita. Tämän vuoksi niihin on kertynyt eriaikaisia matkailijoiden ja muiden kävijöiden jättämiä merkkejä. Nämä ovat joissakin kohteissa peittäneet vanhempia merkkejä ja maalauksia. Luonnonluolissa ja niiden edustalla on myös poltettu nuotioita eri aikoina. Niiden savu on joissakin kohteissa mustannut esimerkiksi seinämiin tehtyjä maalauksia ja hiilellä piirrettyjä kuvioita. | ||
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| - | 1880-luvusta alkaen, ensimmäinen maailmansota, | + | Vanhimmat mahdolliset merkit ihmisen toiminnasta luonnonluolissa ajoittuvat Suomen alueella keskipaleoliittiseen aikaan noin 200 000 – 75 000 eaa. Kivikaudella noin 8900–1700/ |
| - | + | ||
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| + | Erilaisia luonnonluolia tunnetaan yli tuhat eri puolilta Suomen aluetta. | ||
| - | Linnoitetut alueet, ammusvarikot | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| + | Jotkut luonnonluoliin liittyvät kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Osa kohteista on muita kulttuuriperintökohteita. Jos löydöt tai havainnot muinaisen ihmisen toiminnasta ovat riittämättömät luonteen määrittelyyn, | ||
| - | Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmansodan kohteet eivät toistaiseksi ole muinaisjäännöksiä, | ||
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| + | Arkeologiset kohteet; muinaisjäännösrekisteri. 2017. Kulttuuriympäristön palveluikkuna. Museovirasto. https:// | ||
| + | **// | ||
| + | **Kejonen, Aimo** 1990. Suomen luolia koskeva suullinen kansanperinne ja sen käyttö luolatutkimuksessa. //Geologi// 42 (1990): 6, 106–110. | ||
| + | **Kejonen, Aimo** 1997. Suomen 41 tunnetuinta turistiluolaa. //Geologi// 42 (1990): 2, 24–29. | ||
| + | **Kesäläinen, | ||
| + | **Schulz, Hans-Peter & Eriksson, Brita & Hirvas, Heikki & Huhta, Pekka & Jungner, Högne & Purhonen, Paula & Ukkonen, Pirkko & Rankama, Tuija** 2002. Excavations at Susiluola Cave. //Suomen Museo// 2002: 5–45. | ||
| + | **Schulz, Hans-Peter & Hirvas, Heikki & Huhta, Pekka & Moisanen, Markku & Rostedt, Tapani** 2010. A New Contribution to the Neanderthal Discussion – Excavation Results from the Susiluola Cave Site in Western Finland. // | ||
| + | |||
| + | |||
| - | **Lagerstedt, | ||
| - | **Lagerstedt, | ||
| - | **Manninen, Markus** 2000. //Viapori. Merilinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914–1918// | ||
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| + | **Kejonen, Aimo** 2002. Tuhannen luolan maa. //Suomen luonto// 61: 11, 24–28. | ||
| + | **Kesäläinen, | ||
| + | **Kesäläinen, | ||
| ===== Viitteet ===== | ===== Viitteet ===== | ||
| ~~DISCUSSION~~ | ~~DISCUSSION~~ | ||
| + | |||
| + | |||
wiki/luola.1488779390.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
