Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:mäkitupa

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revisionEdellinen revisio
wiki:mäkitupa [2023/01/31 09:45] – helenawiki:mäkitupa [2023/02/03 09:57] (nykyinen) – [Historia ja käyttö] vellu
Rivi 27: Rivi 27:
 Varsinaisten mäkitupien määrä alkoi kasvaa Suomessa vasta 1800-luvun puolen välin jälkeen((Niukkanen 2009.)). Tilatonta väestöä asumuksineen on kuitenkin ollut maaseudulla jo keskiajalla, ellei jopa rautakauden lopulla. Raja mäkitupien ja torppien välillä on usein häilyvä. Esimerkiksi 1700-luvun asiakirjoista löytyy torppia ilman maata tai kylvöä (”torpare utan utsäde”)((Rasila 2003: 377.)).  Mäkitupalaisia on kutsuttu myös maattomiksi torppareiksi((Niukkanen 2009.)).   Varsinaisten mäkitupien määrä alkoi kasvaa Suomessa vasta 1800-luvun puolen välin jälkeen((Niukkanen 2009.)). Tilatonta väestöä asumuksineen on kuitenkin ollut maaseudulla jo keskiajalla, ellei jopa rautakauden lopulla. Raja mäkitupien ja torppien välillä on usein häilyvä. Esimerkiksi 1700-luvun asiakirjoista löytyy torppia ilman maata tai kylvöä (”torpare utan utsäde”)((Rasila 2003: 377.)).  Mäkitupalaisia on kutsuttu myös maattomiksi torppareiksi((Niukkanen 2009.)).  
  
-Mäkitupia ja muita tilattoman väestön asuinpaikkoja ei Suomessa yleensä ole merkitty tai ainakaan eritelty 1600- ja 1700-lukujen kartoille. Ne näkyvät kuitenkin esimerkiksi isojakokartoilla usein nimeämättöminä rakennusryhminä.((Suhonen 2016.)) Monia 1800-luvun ja 1900-luvun alun mäkitupa-alueita ja yksittäisiä mäkitupia on säilynyt nykyaikaan saakka. Hyvä esimerkki talonpoikaiskylän vanhalla tonttimaalla sijaitsevasta mäkitupa-alueesta on Porvoon Ilolan kylän Postimäki. Mäkitupamaista asutusta on 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa myös kaupunkien ja muiden asutustaajamien, kuten kirkonkylien ja teollisuusalueiden, yhteydessä.((Esim. Turun Vähä-Heikkilä.)) +Mäkitupia ja muita tilattoman väestön asuinpaikkoja ei Suomessa yleensä ole merkitty tai ainakaan eritelty 1600- ja 1700-lukujen kartoille. Ne näkyvät kuitenkin esimerkiksi isojakokartoilla usein nimeämättöminä rakennusryhminä.((Suhonen 2016.)) Monia 1800-luvun ja 1900-luvun alun mäkitupa-alueita ja yksittäisiä mäkitupia on säilynyt nykyaikaan saakka. Hyvä esimerkki talonpoikaiskylän vanhalla tonttimaalla sijaitsevasta mäkitupa-alueesta on Porvoon Ilolan kylän Postimäki. Mäkitupamaista asutusta on 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa myös kaupunkien ja muiden asutustaajamien, kuten kirkonkylien ja teollisuusalueiden, yhteydessä.((Esim. Turun Vähä-Heikkilä.)){{ :wiki:mäkitupa_pernaja_horslök.jpg?300|}} 
  
  
wiki/mäkitupa.1675151106.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)