wiki:masuuni
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:masuuni [2017/05/22 10:56] – [Historia ja käyttö] helena | wiki:masuuni [2022/09/16 15:10] (nykyinen) – helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
| ====== Masuuni ====== | ====== Masuuni ====== | ||
| + | {{: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| + | Jatkuvapolttoinen kuilu-uuni, jossa rautamalmi pelkistetään hiilen ja kalkin avulla | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Masuunien lattiakerroksissa on tyypillisesti paljon hiiltä ja myös kuonaa. Masuunikuona on tyypillisesti sinisen, vihreän tai harmaan kirjavaa, (vrt. [[wiki: | + | Masuunista on maastossa usein havaittavissa sortuneesta masuunipiipusta muodostunut kivi- ja tiiliraunio tai -röykkiö. Joskus maastossa erottuu pyöreä masuuninpiipun eli kuilun alaosa. Masuunipiipun raunion juurella saattaa näkyä jäännöksiä sitä ympäröineestä suojarakennuksesta. |
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
| Masuuni on suuri jatkuvapolttoinen kuilu-uuni, jossa rautamalmi pelkistetään hiilen ja kalkin avulla. Malmi, hiili ja kalkki panostettiin masuunin kuilun eli piipun päältä. Kuilun sisäpinta oli kuumuutta kestävää kiveä ja itse piippu muurattu kivestä. Vanhoissa ns. ruotsalaisissa ja saksalaisissa masuuneissa piippu oli vuorattu ns. multahirsirakenteella, | Masuuni on suuri jatkuvapolttoinen kuilu-uuni, jossa rautamalmi pelkistetään hiilen ja kalkin avulla. Malmi, hiili ja kalkki panostettiin masuunin kuilun eli piipun päältä. Kuilun sisäpinta oli kuumuutta kestävää kiveä ja itse piippu muurattu kivestä. Vanhoissa ns. ruotsalaisissa ja saksalaisissa masuuneissa piippu oli vuorattu ns. multahirsirakenteella, | ||
| - | Masuunin alaosassa oli vähintään kaksi ns. hormirintaa eli syvennystä, | + | {{: |
| - | Vanhin masuuni tyyppi oli ns. ruotsalainen masuuni, jonka korkeus saattoi olla vain noin 2–3 metriä ja sivun pituus | + | Vanhin masuuni tyyppi oli ns. ruotsalainen masuuni, jonka korkeus saattoi olla vain 2–3 metriä ja sivun pituus 4–5 metriä. Ruotsalaiset masuunit ajoittuvat keskiajalta 1600-luvulle. Ruotsista niitä tunnetaan 1100–1600-luvulta satoja, Suomesta on paikallistettu ainoastaan Siuntion Hyttiskogenin 1500-luvulle ajoittuvan masuunin jäännökset((Haggrén et al. 2007; Härö 1998; Magnusson 2014: 23–24; Pettersson-Jensen 2013: 158–164.)). Ns. saksalaiset masuunit, jotka yleistyivät 1600-luvulla, |
| Masuunitekniikka kehittyi 1800-luvulla siten, että niissä alettiin käyttää tulenkestävää tiiltä. Nyt ei enää rakennettu erillisiä ulkomuureja. Uudentyyppisiä masuuneja kutsuttiin vapaastiseisoviksi piipuiksi tai skotlantilaisiksi masuuneiksi. Niiden pyöreä piippu oli aiempaa korkeampi ja se oli ulkosivuiltaan tuettu rautavantein. Skotlantilainen masuuni on Suomessa säilynyt Sonkajärven Jyrkkäkoskella.((Härö & Turunen 1998: 152–158.)) | Masuunitekniikka kehittyi 1800-luvulla siten, että niissä alettiin käyttää tulenkestävää tiiltä. Nyt ei enää rakennettu erillisiä ulkomuureja. Uudentyyppisiä masuuneja kutsuttiin vapaastiseisoviksi piipuiksi tai skotlantilaisiksi masuuneiksi. Niiden pyöreä piippu oli aiempaa korkeampi ja se oli ulkosivuiltaan tuettu rautavantein. Skotlantilainen masuuni on Suomessa säilynyt Sonkajärven Jyrkkäkoskella.((Härö & Turunen 1998: 152–158.)) | ||
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| + | 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. | ||
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| + | Vanhempien rautaruukkien painopiste on ollut rannikoilla, | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Teollista aikaa edeltävien | + | Teollista aikaa eli 1860-lukua |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| Rivi 45: | Rivi 45: | ||
| **Härö, Erkki & Turunen, Mirja** 1998. //Ruukkien retki. Historic Ironworks of Finland//. Tampere. | **Härö, Erkki & Turunen, Mirja** 1998. //Ruukkien retki. Historic Ironworks of Finland//. Tampere. | ||
| **Magnusson, | **Magnusson, | ||
| + | **Niukkanen, | ||
| **Pettersson Jensen, Ing-Marie** 2012. //Norberg och järnet. Bergsmännen och den medeltida industrialisering// | **Pettersson Jensen, Ing-Marie** 2012. //Norberg och järnet. Bergsmännen och den medeltida industrialisering// | ||
| - | ** Rinman, Sven** 1788, 1789. // | + | ** Rinman, Sven** 1788, 1789. // |
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
wiki/masuuni.1495439791.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
