wiki:masuuni
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:masuuni [2017/05/23 10:08] – helena | wiki:masuuni [2022/09/16 15:10] (nykyinen) – helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Suuri jatkuvapolttoinen | + | Jatkuvapolttoinen |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Masuunien lattiakerroksissa on tyypillisesti paljon hiiltä ja myös kuonaa. Masuunikuona on tyypillisesti sinisen, vihreän tai harmaan kirjavaa, (vrt. [[wiki: | + | Masuunista on maastossa usein havaittavissa sortuneesta masuunipiipusta muodostunut kivi- ja tiiliraunio tai -röykkiö. Joskus maastossa erottuu pyöreä masuuninpiipun eli kuilun alaosa. Masuunipiipun raunion juurella saattaa näkyä jäännöksiä sitä ympäröineestä suojarakennuksesta. |
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
| {{: | {{: | ||
| - | Vanhin masuuni tyyppi oli ns. ruotsalainen masuuni, jonka korkeus saattoi olla vain noin 2–3 metriä ja sivun pituus | + | Vanhin masuuni tyyppi oli ns. ruotsalainen masuuni, jonka korkeus saattoi olla vain 2–3 metriä ja sivun pituus 4–5 metriä. Ruotsalaiset masuunit ajoittuvat keskiajalta 1600-luvulle. Ruotsista niitä tunnetaan 1100–1600-luvulta satoja, Suomesta on paikallistettu ainoastaan Siuntion Hyttiskogenin 1500-luvulle ajoittuvan masuunin jäännökset((Haggrén et al. 2007; Härö 1998; Magnusson 2014: 23–24; Pettersson-Jensen 2013: 158–164.)). Ns. saksalaiset masuunit, jotka yleistyivät 1600-luvulla, |
| Masuunitekniikka kehittyi 1800-luvulla siten, että niissä alettiin käyttää tulenkestävää tiiltä. Nyt ei enää rakennettu erillisiä ulkomuureja. Uudentyyppisiä masuuneja kutsuttiin vapaastiseisoviksi piipuiksi tai skotlantilaisiksi masuuneiksi. Niiden pyöreä piippu oli aiempaa korkeampi ja se oli ulkosivuiltaan tuettu rautavantein. Skotlantilainen masuuni on Suomessa säilynyt Sonkajärven Jyrkkäkoskella.((Härö & Turunen 1998: 152–158.)) | Masuunitekniikka kehittyi 1800-luvulla siten, että niissä alettiin käyttää tulenkestävää tiiltä. Nyt ei enää rakennettu erillisiä ulkomuureja. Uudentyyppisiä masuuneja kutsuttiin vapaastiseisoviksi piipuiksi tai skotlantilaisiksi masuuneiksi. Niiden pyöreä piippu oli aiempaa korkeampi ja se oli ulkosivuiltaan tuettu rautavantein. Skotlantilainen masuuni on Suomessa säilynyt Sonkajärven Jyrkkäkoskella.((Härö & Turunen 1998: 152–158.)) | ||
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| + | 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. | ||
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| + | Vanhempien rautaruukkien painopiste on ollut rannikoilla, | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Teollista aikaa edeltävien masuunien jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http:// | + | Teollista aikaa eli 1860-lukua |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| Rivi 45: | Rivi 45: | ||
| **Härö, Erkki & Turunen, Mirja** 1998. //Ruukkien retki. Historic Ironworks of Finland//. Tampere. | **Härö, Erkki & Turunen, Mirja** 1998. //Ruukkien retki. Historic Ironworks of Finland//. Tampere. | ||
| **Magnusson, | **Magnusson, | ||
| + | **Niukkanen, | ||
| **Pettersson Jensen, Ing-Marie** 2012. //Norberg och järnet. Bergsmännen och den medeltida industrialisering// | **Pettersson Jensen, Ing-Marie** 2012. //Norberg och järnet. Bergsmännen och den medeltida industrialisering// | ||
| ** Rinman, Sven** 1788, 1789. // | ** Rinman, Sven** 1788, 1789. // | ||
wiki/masuuni.1495523333.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
