wiki:merimerkki
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:merimerkki [2017/05/03 11:14] – helena | wiki:merimerkki [2025/11/24 13:31] (nykyinen) – [Lähteet] vellu | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
| ====== Merimerkki ====== | ====== Merimerkki ====== | ||
| - | {{: | + | |
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| + | {{ : | ||
| Merenkulun kiinteä tai kelluva ohjausmerkki | Merenkulun kiinteä tai kelluva ohjausmerkki | ||
| - | Termiä merimerkki käytetään myös sisävesien ohjausmerkeistä. | + | Termiä merimerkki käytetään myös sisävesien ohjausmerkeistä |
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
| Monien merimerkkien jäännökset ovat erilaisia rauenneita kivikasoja((Niukkanen 2009: 106)) tai hirsi- tai lautakasoja. Niitä voi löytyä sekä maalta että meren pohjalta. Esimerkiksi vuonna 2012 löytyi Inkoon Syssleffjärdenin väylän tuntumasta meren pohjalta kalliomatalan juurelta mahdollisia sauvamerkin jäännöksiä, | Monien merimerkkien jäännökset ovat erilaisia rauenneita kivikasoja((Niukkanen 2009: 106)) tai hirsi- tai lautakasoja. Niitä voi löytyä sekä maalta että meren pohjalta. Esimerkiksi vuonna 2012 löytyi Inkoon Syssleffjärdenin väylän tuntumasta meren pohjalta kalliomatalan juurelta mahdollisia sauvamerkin jäännöksiä, | ||
| + | {{: | ||
| Historialliset merimerkit jaetaan päivämerenkulun kiintopisteinä toimiviin valottomiin purjehdusmerkkeihin ja pimeänavigoinnin mahdollistaviin loistomerkkeihin((Nyman 2011: 72)). Valottomia purjehdusmerkkejä ovat kummelit, kaasat, sauvamerkit, | Historialliset merimerkit jaetaan päivämerenkulun kiintopisteinä toimiviin valottomiin purjehdusmerkkeihin ja pimeänavigoinnin mahdollistaviin loistomerkkeihin((Nyman 2011: 72)). Valottomia purjehdusmerkkejä ovat kummelit, kaasat, sauvamerkit, | ||
| Rivi 35: | Rivi 35: | ||
| Ennen keskiaikaa merillä oli liikuttu lähinnä päivisin rannikon tuntumassa luonnonmuotojen ja kauas näkyvien rakennusten, | Ennen keskiaikaa merillä oli liikuttu lähinnä päivisin rannikon tuntumassa luonnonmuotojen ja kauas näkyvien rakennusten, | ||
| - | Kummelit mainitaan jo viikinkien saagoissa ja keskiaikaisissa lähteissä. Ensimmäiset kummelit rakennettiin Utön ja Turun välille. Kustaa Vaasan määräyksestä vastaperustettuun Helsinkiin vievä väylä merkittiin kummeleilla 1550-luvulla.((Nyman 2009: 7)) Keskusjohtoisen luotsi- ja majakkalaitoksen aikana meriväylien varsille rakennettiin satoja kivikummeleita((Nyman 2001: 106)). Suomen rannikoilla on säilynyt useita lähinnä 1800-luvun toiselle puoliskolle ajoittuvia kummeleita.((Nyman 2001: 106; Niukkanen 2009: 105)) Vuoden 1920 merimerkkiluettelon mukaan kummeleita oli Suomessa lähes 500((Niukkanen 2009: 105)). Kummelien rakentaminen loppui 1900-luvun alussa, kun loistojen määrä lisääntyi((Nyman 2001: 106)). Kummeleita löytyy myös sisävesiltä. | + | Kummelit mainitaan jo viikinkien saagoissa ja keskiaikaisissa lähteissä. Ensimmäiset kummelit rakennettiin Utön ja Turun välille. Kustaa Vaasan määräyksestä vastaperustettuun Helsinkiin vievä väylä merkittiin kummeleilla 1550-luvulla. Keskusjohtoisen luotsi- ja majakkalaitoksen aikana meriväylien varsille rakennettiin satoja kivikummeleita. Suomen rannikoilla on säilynyt useita lähinnä 1800-luvun toiselle puoliskolle ajoittuvia kummeleita.Vuoden 1920 merimerkkiluettelon mukaan kummeleita oli Suomessa lähes 500. Kummelien rakentaminen loppui 1900-luvun alussa, kun loistojen määrä lisääntyi.((Niukkanen 2009: 105; Nyman 2009: 7, Nyman 2001: 106 )) Kummeleita löytyy myös sisävesiltä. |
| - | Kaasoja rakennettiin Perämeren rannikolla. Sytyttämättömät kaasat toimivat merenkulkua helpottavina maamerkkeinä. Navigoinnin ohjeistamista varten kaasat merkittiin merikarttoihin, | + | Kaasoja rakennettiin Perämeren rannikolla. Sytyttämättömät kaasat toimivat merenkulkua helpottavina maamerkkeinä. Navigoinnin ohjeistamista varten kaasat merkittiin merikarttoihin, |
| - | Vuoden 1891 merimerkkiluettelossa listattiin yli 50 navigointia helpottavaa sauvarakenteista merimerkkiä. Myöhemmin sauvamerkkien tilalle alettiin rakentaa linjatauluja. | + | Vuoden 1891 merimerkkiluettelossa listattiin yli 50 navigointia helpottavaa sauvarakenteista merimerkkiä. Myöhemmin sauvamerkkien tilalle alettiin rakentaa linjatauluja. |
| {{: | {{: | ||
| - | Suomen ensimmäinen valolla varustettu majakkatorni rakennettiin Utön saarelle vuonna 1753. Seuraava majakka valmistui vuonna 1800 Porkkalanniemen edustalle Rönnskäriin. Majakat rakennettiin 1870-luvulle saakka lähinnä tiilestä, myöhemmin teräselementeistä. Vuonna 1960 Suomessa oli yli 20 merimajakkaa.((Nyman 2009: 11)). Sisävesille ei ole rakennettu varsinaisia majakoita. | + | Suomen ensimmäinen valolla varustettu majakkatorni rakennettiin Utön saarelle vuonna 1753. Seuraava majakka valmistui vuonna 1800 Porkkalanniemen edustalle Rönnskäriin. Majakat rakennettiin 1870-luvulle saakka lähinnä tiilestä, myöhemmin teräselementeistä. Vuonna 1960 Suomessa oli yli 20 merimajakkaa.((Nyman 2009: 11)) Sisävesille ei ole rakennettu varsinaisia majakoita. |
| Loistoja ovat saaristoväylien pimeänavigoinnin mahdollistavat johtoloistot ja kalastajia palvelevat kalastusloistot. Ensimmäiset loistot sijoitettiin suoraan kallioille tai matalille perustuksille. Myöhemmin loistoja rakennettiin betoni- ja rautaristikkojalustoille. Suomen vanhin kalastusloisto Kokkolan Poronluodonkarilla on perimätiedon mukaan valmistunut 1700-luvulla.((Nyman 2009: 10–11)) Erilaiset loistot muuttivat merenkulun liikennöinti-mahdollisuudet ympärivuorokautisiksi((Nyman 2011: 72–73)). | Loistoja ovat saaristoväylien pimeänavigoinnin mahdollistavat johtoloistot ja kalastajia palvelevat kalastusloistot. Ensimmäiset loistot sijoitettiin suoraan kallioille tai matalille perustuksille. Myöhemmin loistoja rakennettiin betoni- ja rautaristikkojalustoille. Suomen vanhin kalastusloisto Kokkolan Poronluodonkarilla on perimätiedon mukaan valmistunut 1700-luvulla.((Nyman 2009: 10–11)) Erilaiset loistot muuttivat merenkulun liikennöinti-mahdollisuudet ympärivuorokautisiksi((Nyman 2011: 72–73)). | ||
| Rivi 59: | Rivi 59: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Merimerkkien jäännökset voidaan luokitella kiinteiksi muinaisjäännöksiksi, | + | Merimerkkien jäännökset voidaan luokitella kiinteiksi muinaisjäännöksiksi, |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| Rivi 65: | Rivi 65: | ||
| **Entinen Oulujoki. Historiikkia ja muistitietoa**. 1954. Oulu Osakeyhtiö. | **Entinen Oulujoki. Historiikkia ja muistitietoa**. 1954. Oulu Osakeyhtiö. | ||
| **Fast, Maija** 1996. // | **Fast, Maija** 1996. // | ||
| - | **Karttunen, | + | **Karttunen, |
| **Kokko, Rami** 2012. //Inkoo. Inkoon sisäsaariston arkeologinen vedenalaisinventointi 16.4.–14.10.2012// | **Kokko, Rami** 2012. //Inkoo. Inkoon sisäsaariston arkeologinen vedenalaisinventointi 16.4.–14.10.2012// | ||
| **Niukkanen, | **Niukkanen, | ||
| **Nyman, Harri** 2001. Loistoin merkitty meri. Julkaisussa Lounatvuori, | **Nyman, Harri** 2001. Loistoin merkitty meri. Julkaisussa Lounatvuori, | ||
| - | **Nyman, Harri** 2009. // | + | **Nyman, Harri** 2009. // |
| **Nyman, Harri** 2011. // | **Nyman, Harri** 2011. // | ||
| **Puranen, Clara Henriksdotter** 2004. // | **Puranen, Clara Henriksdotter** 2004. // | ||
| - | **Suomen saariston historiallisia merimerkkejä**. Suomen Majakkaseura. | + | **Suomen saariston historiallisia merimerkkejä**. Suomen Majakkaseura. |
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
wiki/merimerkki.1493799269.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
