wiki:muinaispelto
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:muinaispelto [2017/04/03 08:55] – helena | wiki:muinaispelto [2024/12/20 08:17] (nykyinen) – [Suojelustatus] vellu | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Esihistoriallisen | + | |
| + | esihistoriallisen | ||
| Muinaispelto = yleensä esihistoriaan tai keskiajalle ajoittuvan pellon jäännökset, | Muinaispelto = yleensä esihistoriaan tai keskiajalle ajoittuvan pellon jäännökset, | ||
| - | Fossiloitunut peltokerros = käytöstä pois jäänyt muokkauskerros | + | |
| + | Fossiloitunut peltokerros = käytöstä pois jäänyt muokkauskerros. | ||
| Fossiloitunut pelto = hylätyn pellon jäännökset, | Fossiloitunut pelto = hylätyn pellon jäännökset, | ||
| - | Peltojärjestelmä = useasta yksittäisestä pellosta muodostuva kokonaisuus | + | |
| + | Peltojärjestelmä = useasta yksittäisestä pellosta muodostuva kokonaisuus. | ||
| Rivi 21: | Rivi 25: | ||
| Peltoviljely on toinen pohjoisella havumetsävyöhykkeellä tunnetuista muinaisista hyötykasvien viljelytavoista. Toinen tapa on ollut kaskiviljely, | Peltoviljely on toinen pohjoisella havumetsävyöhykkeellä tunnetuista muinaisista hyötykasvien viljelytavoista. Toinen tapa on ollut kaskiviljely, | ||
| - | Muinaispelto on käsitteenä liitetty nimenomaan muokkausviljelyyn ja muokkaus puolestaan peltoviljelyyn. Kaskeamisestakin on syntynyt jäännöksiä, | + | Muinaispelto on käsitteenä liitetty nimenomaan muokkausviljelyyn ja muokkaus puolestaan peltoviljelyyn. Kaskeamisestakin on syntynyt jäännöksiä, |
| Muinaispelloksi määritelty muinaisjäännös alkaa muodostua, kun peltomaan muokkaus lopetetaan ja alue jää viljelymaana pois käytöstä. Peltomaata voidaan pitää edelleen maatalouskäytössä, | Muinaispelloksi määritelty muinaisjäännös alkaa muodostua, kun peltomaan muokkaus lopetetaan ja alue jää viljelymaana pois käytöstä. Peltomaata voidaan pitää edelleen maatalouskäytössä, | ||
| - | Muinaispellon merkkeihin törmätään lähes aina sattumalta, yleensä asuin- ja hautapaikkojen kaivausten yhteydessä. Muinaispeltojen jäännöksistä suurin osa on todettu nykyisten peltojen muokkauskerrosten alta, mikä kertoo | + | Muinaispellon merkkeihin törmätään lähes aina sattumalta, yleensä asuin- ja hautapaikkojen kaivausten yhteydessä. Muinaispeltojen jäännöksistä suurin osa on todettu nykyisten peltojen muokkauskerrosten alta, mikä kertoo |
| - | Muinaispelto on muinaisjäännöstyyppinä Suomessa vielä harvinainen, | + | Muinaispelto on muinaisjäännöstyyppinä Suomessa vielä harvinainen, |
| Muinaispellon tärkeimpiä tunnusmerkkejä ovat vanhan muokkauskerroksen alapuolisessa mineraalimaassa erottuvat juovat tai ristikkäiset jäljet, jotka ovat syntyneet kyntövälineen leikatessa perusmaahan. Muokkauskerroksia voi muodostua useitakin, jos peltoa on muokattu muun käytön jälkeen jossain vaiheessa uudelleen. Pelloissa voi olla myös kivettyjen tulisijojen jäännöksiä, | Muinaispellon tärkeimpiä tunnusmerkkejä ovat vanhan muokkauskerroksen alapuolisessa mineraalimaassa erottuvat juovat tai ristikkäiset jäljet, jotka ovat syntyneet kyntövälineen leikatessa perusmaahan. Muokkauskerroksia voi muodostua useitakin, jos peltoa on muokattu muun käytön jälkeen jossain vaiheessa uudelleen. Pelloissa voi olla myös kivettyjen tulisijojen jäännöksiä, | ||
| - | Peltojen vesitaloutta on parannettu ojittamalla jo esihistoriallisella ajalla. Vanhoilla pelloilla tavatut maan sisään tehdyt kivilatomukset voivat olla todisteita salaojituksesta, | + | Peltojen vesitaloutta on parannettu ojittamalla jo esihistoriallisella ajalla. Vanhoilla pelloilla tavatut maan sisään tehdyt kivilatomukset voivat olla todisteita salaojituksesta, |
| - | Muinaispelloista on yleensä tutkittu vain osia eikä peltoalojen koosta ole kovinkaan luotettavaa tietoa. Rapolassa pellon pinta-alaksi on arveltu 500 neliömetriä((Vikkula | + | Muinaispelloista on yleensä tutkittu vain osia eikä peltoalojen koosta ole kovinkaan luotettavaa tietoa. Rapolassa pellon pinta-alaksi on arveltu 500 neliömetriä((Vikkula |
| - | Muinaispeltokerroksesta voi löytyä myös arkeologista esineistöä. Löydöt ovat usein ensimmäinen merkki muinaispellosta, | + | Muinaispeltokerroksesta voi löytyä myös arkeologista esineistöä. Löydöt ovat usein ensimmäinen merkki muinaispellosta, |
| - | Vanhimpien peltojen jäljille voi päästä tutkimalla niitä vanhojen kylien rintapeltoja, | + | Vanhimpien peltojen jäljille voi päästä tutkimalla niitä vanhojen kylien rintapeltoja, |
| Rivi 43: | Rivi 47: | ||
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Vanhimmat pellot sijaitsevat muokkausviljelyyn hyvin soveltuvilla hieta- ja hiesumailla. Tutkitut peltojäännökset ajoittuvat myöhäisrautakaudelle, | + | Vanhimmat pellot sijaitsevat muokkausviljelyyn hyvin soveltuvilla hieta- ja hiesumailla. Tutkitut peltojäännökset ajoittuvat myöhäisrautakaudelle, |
| - | Kasvijäännetutkimusten perusteella pelloissa on viljelty pääasiassa ohraa. Se on ollut valtavilja Mikkelin Orijärven pelloissa, joista on löydetty myös vehnän ja rukiin jyviä. Valkeakosken Rapolan muinaispellossa on viljelty ainakin ohraa ja vehnää((Vikkula et al. 1994; Mikkola et al. 2015)). | + | Kasvijäännetutkimusten perusteella |
| - | Maanviljely muodosti Suomessa talouden perustan viimeistään keskiajalla. Viljelyjäännöksiä kuten auranjälkiä ja mahdollisia fossiilisia peltokerroksia havaitaan melko usein rautakautisten ja keskiaikaisten kohteiden tutkimusten yhteydessä. Muinaispellot ovat kuitenkin Suomessa vielä melko harvinaisia; | + | Maanviljely muodosti Suomessa talouden perustan viimeistään keskiajalla. Viljelyjäännöksiä kuten auranjälkiä ja mahdollisia fossiilisia peltokerroksia havaitaan melko usein rautakautisten ja keskiaikaisten kohteiden tutkimusten yhteydessä. Muinaispellot ovat kuitenkin Suomessa vielä melko harvinaisia; |
| Keskiajan alussa peltomaa koostui epäsäännöllisen muotoisista peltotilkuista- ja lohkoista, joita talot olivat raivanneet ja joita ne itse viljelivät. Järjestelmää kutsutaan lohkojaoksi. Lohkojako säilytti pisimpään asemansa harvaan asutuilla seuduilla, joille ei syntynyt tiheää kyläasutusta. Pellon muokkaus tehostui keskiajan kuluessa merkittävästi entistä kehittyneempien työvälineiden, | Keskiajan alussa peltomaa koostui epäsäännöllisen muotoisista peltotilkuista- ja lohkoista, joita talot olivat raivanneet ja joita ne itse viljelivät. Järjestelmää kutsutaan lohkojaoksi. Lohkojako säilytti pisimpään asemansa harvaan asutuilla seuduilla, joille ei syntynyt tiheää kyläasutusta. Pellon muokkaus tehostui keskiajan kuluessa merkittävästi entistä kehittyneempien työvälineiden, | ||
| Rivi 68: | Rivi 72: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Muinaispellot | + | Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) muinaispellot |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| **Grotenfelt, | **Grotenfelt, | ||
| - | **Haggrén, Georg** 2015. Talous- ja elinkeinot. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: // | + | **Haggrén, Georg** 2015. Talous- ja elinkeinot. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: // |
| **Holmblad, Peter** 2010. //Coastal Communities on the Move. House and Polity Interaction in Southern Ostrobothnia 1500 BC – AD 1//. Archaeology and Environment 26. Department of Historical, Philisophical and Religious Studies. Umeå 2010. | **Holmblad, Peter** 2010. //Coastal Communities on the Move. House and Polity Interaction in Southern Ostrobothnia 1500 BC – AD 1//. Archaeology and Environment 26. Department of Historical, Philisophical and Religious Studies. Umeå 2010. | ||
| **Jarva, Eero** 1986. Pohjois-Suomen kiviröykkiöistä Pellon Pikkutaivaankankaan ja Haapaveden Pirnesjärven tutkimusten valossa. //Faravid// 10: 97–116. | **Jarva, Eero** 1986. Pohjois-Suomen kiviröykkiöistä Pellon Pikkutaivaankankaan ja Haapaveden Pirnesjärven tutkimusten valossa. //Faravid// 10: 97–116. | ||
| Rivi 81: | Rivi 85: | ||
| **Taivainen, | **Taivainen, | ||
| **Vanhanen, Santeri & Koivisto, Satu** 2015 Pre-Roman Iron Age settlement continuity and cereal cultivation in coastal Finland as shown by multiproxy evidence at Bäljars 2 site in SW Finland. //Journal of Archaeological Science//: Reports 1 (2015): 38–52. | **Vanhanen, Santeri & Koivisto, Satu** 2015 Pre-Roman Iron Age settlement continuity and cereal cultivation in coastal Finland as shown by multiproxy evidence at Bäljars 2 site in SW Finland. //Journal of Archaeological Science//: Reports 1 (2015): 38–52. | ||
| - | **Vikkula, Anne & Seppälä, Sirkka-Liisa & Lempiäinen, | + | **Vikkula, Anne & Seppälä, Sirkka-Liisa & Lempiäinen, |
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| **Antonsson, | **Antonsson, | ||
| - | **Fossil åkermark i Småland.** Skogstyrelsen- Länsstyreserna, | + | **Fossil åkermark i Småland.** Skogstyrelsen - Länsstyreserna, |
| **Gren, Leif** 1997. Fossil åkermark. // | **Gren, Leif** 1997. Fossil åkermark. // | ||
wiki/muinaispelto.1491198928.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
