wiki:paja
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:paja [2017/05/05 11:38] – [Määritelmä] helena | wiki:paja [2022/09/29 21:59] (nykyinen) – helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Pajanpaikkoja löytyy yleensä asutuksen läheisyydestä. Tulipaloriskin takia pajaa ei kuitenkaan välttämättä ole sijoitettu aivan asuinrakennusten läheisyyteen, | + | Pajanpaikkoja löytyy yleensä asutuksen läheisyydestä. Tulipaloriskin takia pajaa ei kuitenkaan välttämättä ole sijoitettu aivan asuinrakennusten läheisyyteen, |
| Selvin merkki pajan paikasta on pajakuona ja hiiltynyt maa, jotka useimmiten ovat keskittyneet melko suppealle alalle. Tosin esimerkiksi peltokohteilla kyntö on saattanut levittää ainekset laajemmalle alalle. Pajan paikkoja on myös siivottu pajatoiminnan jälkeen ja kuonaa siirretty tai levitetty kauemmas. | Selvin merkki pajan paikasta on pajakuona ja hiiltynyt maa, jotka useimmiten ovat keskittyneet melko suppealle alalle. Tosin esimerkiksi peltokohteilla kyntö on saattanut levittää ainekset laajemmalle alalle. Pajan paikkoja on myös siivottu pajatoiminnan jälkeen ja kuonaa siirretty tai levitetty kauemmas. | ||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
| {{: | {{: | ||
| - | Useammilla keskiaikaisilla kylätonteilla on havaittu viitteitä pajatoiminnasta, | + | Useammilla keskiaikaisilla kylätonteilla on havaittu viitteitä pajatoiminnasta, |
| - | {{ : | + | {{ : |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Metallista on valmistettu esineitä maassamme jo kivikaudelta lähtien, mutta silloin pehmeän kuparin työstö tehtiin kylmätakomalla. Varhaismetallikaudella esineitä on jo valmistettu sulattamalla metalli savisissa tai kivisissä upokkaissa hiilillä ja kaatamalla sula metalli muotteihin, mistä kertovat Suomesta löytyneet upokkaiden ja muottien kappaleet.((Lavento 2005: 1–3; Lavento 2015a: 126)) Pohjois- ja Itä-Suomessa varhaisimmat todisteet raudanpelkistyksestä ovat 200–300-luvuilta eaa. Suunnilleen samanaikaisilta rannikon asuinpaikoilta ja hautaröykkiöistä on löytynyt raudan käsittelyyn viittaavaa rautakuonaa.((Lavento 2005: 7–10; Lavento 2015b: 208–209; Pukkila 2007: 31; Raninen & Wessman 2015: 219)) Rautakaudelle ja keskiajalle ajoittuvia, selkeästi raudankäsittelyyn liitettäviä kohteita tunnetaan Suomesta toistaiseksi melko vähän. Pienimuotoisesta raudantuotannosta ja esineiden valmistuksesta on kuitenkin merkkejä. Idässä on harjoitettu jopa laajempimittakaavaista raudan talonpoikaistuotantoa 1400–1500-luvulla.((Haggrén 2015: 509; Pukkila 2007: 33–34)) Metalliesineitä on valmistettu kotitarvekäyttöön todennäköisesti esihistorialliselta ajalta saakka. Keskiajalla rautaa oli enemmän saatavilla ja raudan kulutus myös kasvoi, joten esineitä valmistettiin oletettavasti entistä enemmän asuinpaikkojen läheisyydessä. | + | Metallista on valmistettu esineitä maassamme jo kivikaudelta lähtien, mutta silloin pehmeän kuparin työstö tehtiin kylmätakomalla. Varhaismetallikaudella esineitä on jo valmistettu sulattamalla metalli savisissa tai kivisissä upokkaissa hiilillä ja kaatamalla sula metalli muotteihin, mistä kertovat Suomesta löytyneet upokkaiden ja muottien kappaleet.((Lavento 2005: 1–3; Lavento 2015a: 126)) Pohjois- ja Itä-Suomessa varhaisimmat todisteet raudanpelkistyksestä ovat 200–300-luvuilta eaa. Suunnilleen samanaikaisilta rannikon asuinpaikoilta ja [[wiki: |
| - | Ensimmäinen, | + | Ensimmäinen, |
| - | Keskiajan ja uuden ajan linnoissa tai niiden lähiympäristössä on ollut omat pajansa mm. aseiden valmistusta varten ja sepän toimiin pääsee jonkin verran käsiksi linnoihin liittyvien historiallisten lähteiden, kuten voudintilien kautta.((esim. Raaseporin linna, Oulun linnan Plaatansaaren paja 1614–1638)) Uudelle ajalle tultaessa historiallisista lähteistä ja perimätiedon kautta voi saada hiukan enemmän tietoa sepistä ja heidän työskentelypaikoistaan, | + | Keskiajan ja uuden ajan linnoissa tai niiden lähiympäristössä on ollut omat pajansa mm. aseiden valmistusta varten ja sepän toimiin pääsee jonkin verran käsiksi linnoihin liittyvien historiallisten lähteiden, kuten voudintilien kautta((esim. Raaseporin linna, Oulun linnan Plaatansaaren paja 1614–1638)). |
| Rivi 41: | Rivi 41: | ||
| **Aspelin, J.E**. 1886. //Uusi Suometar// 1886 nr. 161. | **Aspelin, J.E**. 1886. //Uusi Suometar// 1886 nr. 161. | ||
| - | **Haggrén, Georg** 2015. Teollisuuden ensi askeleet. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: // | + | **Haggrén, Georg** 2015. Teollisuuden ensi askeleet. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: // |
| **Haggrén, Georg & Terävä, Elina** 2016. //Porvoo, Iso Linnamäki, Pikku Linnamäki, Maari.// Koekaivauskertomus Museoviraston arkistossa. | **Haggrén, Georg & Terävä, Elina** 2016. //Porvoo, Iso Linnamäki, Pikku Linnamäki, Maari.// Koekaivauskertomus Museoviraston arkistossa. | ||
| **Harjula, Janne & Hiekkanen Markus** 2006. Crafts in the Town of Turku from the 13th to the 18th century. //Lübecker Kolloquium zur Stadtarchäologie im Hanseraum V: das Handwerk:// 521–537. | **Harjula, Janne & Hiekkanen Markus** 2006. Crafts in the Town of Turku from the 13th to the 18th century. //Lübecker Kolloquium zur Stadtarchäologie im Hanseraum V: das Handwerk:// 521–537. | ||
| **Heinonen, Tuuli** 2012. Gubbackan paja – varhaista raudankäsittelyä Uudellamaalla. Julkaisussa Russow, Erki (toim.): //Padise ja Vantaa. Keskiajan silta Padisen ja Vantaan välillä:// | **Heinonen, Tuuli** 2012. Gubbackan paja – varhaista raudankäsittelyä Uudellamaalla. Julkaisussa Russow, Erki (toim.): //Padise ja Vantaa. Keskiajan silta Padisen ja Vantaan välillä:// | ||
| **Jäkärä, | **Jäkärä, | ||
| - | **Kepsu, Saulo** 2005. //Uuteen maahan. Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö.// Suomalaisen | + | **Kepsu, Saulo** 2005. //Uuteen maahan. Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö.// Suomalaisen |
| **Lavento, Mika** 2005. Malmista esineeseen – Metallienkäsittely rautakauden ja keskiajan Suomessa. // | **Lavento, Mika** 2005. Malmista esineeseen – Metallienkäsittely rautakauden ja keskiajan Suomessa. // | ||
| - | **Lavento, Mika** 2015a. Metalliesineet ja uusien teknologioiden leviäminen. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: // | + | **Lavento, Mika** 2015a. Metalliesineet ja uusien teknologioiden leviäminen. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: // |
| - | **Lavento, Mika** 2015b. Raudan käyttö ja valmistus leviää Suomeen. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: // | + | **Lavento, Mika** 2015b. Raudan käyttö ja valmistus leviää Suomeen. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: // |
| **Leppäaho, | **Leppäaho, | ||
| langanvedosta (vanutuksesta) yleensäkin. //Suomen Museo// 1949: 44–93. | langanvedosta (vanutuksesta) yleensäkin. //Suomen Museo// 1949: 44–93. | ||
| **Peets, Jüri** 2003.// The power of iron. Iron production and blacksmithy in Estonia and Neighbouring areas in prehistoric and the Middle Ages.// Tallinn. | **Peets, Jüri** 2003.// The power of iron. Iron production and blacksmithy in Estonia and Neighbouring areas in prehistoric and the Middle Ages.// Tallinn. | ||
| **Pukkila, Jouko** 2007. Raudanvalmistuspaikkojen ajoituskysymyksiä – eikö rautakaudella valmistettukaan rautaa? // | **Pukkila, Jouko** 2007. Raudanvalmistuspaikkojen ajoituskysymyksiä – eikö rautakaudella valmistettukaan rautaa? // | ||
| - | **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Raudantuotanto. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: // | + | **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Raudantuotanto. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: // |
| **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla. //Turun Yliopiston Julkaisuja/ Annales Universitatis Turkuensis. Sarja C osa 281.// Scripta Lingua Fennica Edita. Turun Yliopisto. | **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla. //Turun Yliopiston Julkaisuja/ Annales Universitatis Turkuensis. Sarja C osa 281.// Scripta Lingua Fennica Edita. Turun Yliopisto. | ||
wiki/paja.1493973539.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
