wiki:piisi
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:piisi [2016/08/26 14:21] – luotu helena | wiki:piisi [2020/10/20 17:55] (nykyinen) – [Suojelustatus] helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| - | <WRAP center round box 60%> | ||
| - | **Aihe varattu** | ||
| - | </ | ||
| - | |||
| - | |||
| - | |||
| - | \\ | ||
| {{tag> | {{tag> | ||
| ====== Piisi====== | ====== Piisi====== | ||
| + | {{: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| + | Lapissa sijainneen historiallisen ajan hirsirakennuksen tulisija | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| + | Piisi (ps //biise//) on lapintakka tai kiuasmainen liesi, joka on muurattu luonnonkivistä. Arkeologisena kohteena piisi erottuu usein 0,5–1 metrin korkuisena, pohjamuodoltaan pyöreähkönä kohoumana, jonka läpimitta saattaa olla kolmekin metriä. | ||
| + | |||
| + | Alun perin lieden pohja on voinut olla neliön muotoinen, koska usein piisi on rakennettu yhden tai kahden hirsikerran kehikkoon. Joissakin piiseissä kehikko on saattanut olla halkaisijaltaan jopa 1,5 metriä, kuten Sodankylän Autiokenttä 1:ssä. Hirsikehikko on täytetty hiekalla tai soralla. Se on rakennettu joko erilliseksi kehikoksi tai rakennuksen seiniä on käytetty hyväksi kehikon osina. Kehikon päälle on saatettu asettaa suuria laakakiviä arinaksi. Joissakin tapauksissa suurin arinakivi on voinut olla lähes neliömetrin suuruinen, kuten Enontekiön Markkinassa. Yleensä piisi on rakennettu ovesta vasempaan nurkkaan.((Halinen 2002; Honkanen 1979; Huttunen 2013; Itkonen 1948; Lahti 2004)) | ||
| + | |||
| + | Lapintakkamallisissa piiseissä arinan yläpuolelle on saatettu muurata savesta ja lohkotuista kivistä mahdollisesti vesikattoon tai vähän ylemmäs ulottuva savupiippu. Piisien rakenteesta tätä ei voi kuitenkaan päätellä, | ||
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| + | |||
| + | Piisit kuuluvat hirsirakennuksiin, | ||
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| + | Piisit ajoittuvat Pohjois-Suomessa 1600-luvulta 1900-luvulle, | ||
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| + | |||
| + | Pohjois-Suomesta piisejä on löydetty Inarista, Utsjoelta, Enontekiöltä, | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| + | |||
| + | Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) piisit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[https:// | ||
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| + | **Halinen, Petri** 2002. Enontekiön Markkinan tuvan ajoituksesta. // | ||
| + | **Honkanen, Pekka** 1979. // | ||
| + | **Huttunen, Marko** 2013. Salvoskota, hirsitupa ja hirsitalo – inarinsaamelaisten vanhat hirsiasumukset. Julkaisussa Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.): //Ealli biras – elävä ympäristö// | ||
| + | **Itkonen, T.I.** 1948a. //Suomen lappalaiset vuoteen 1945, I//. Porvoo/ | ||
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| + | |||
| + | **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo. | ||
| + | **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2014. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History.// The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400-1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden, Boston. | ||
| + | **Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija** (toim.) 2013. //Ealli biras – elävä ympäristö.// | ||
| ===== Viitteet ===== | ===== Viitteet ===== | ||
| ~~DISCUSSION~~ | ~~DISCUSSION~~ | ||
wiki/piisi.1472210470.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
