wiki:piisi
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:piisi [2017/01/27 13:06] – [Lähteet] helena | wiki:piisi [2020/10/20 17:55] (nykyinen) – [Suojelustatus] helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
| ====== Piisi====== | ====== Piisi====== | ||
| + | {{: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Lapissa | + | Lapissa |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Piisi on lapintakka tai kiuasmainen liesi. Arkeologisena kohteena piisi erottuu usein 0,5–1 metrin korkuisena, pohjamuodoltaan pyöreähkönä kohoumana, jonka läpimitta saattaa olla kolmekin metriä. | + | Piisi (ps // |
| - | Alun perin lieden pohja on voinut olla neliön muotoinen, koska usein piisi on rakennettu yhden tai kahden hirsikerran kehikkoon. Joissakin piiseissä kehikko on saattanut olla halkaisijaltaan jopa 1,5 metriä, kuten Sodankylän Autiokenttä 1:ssä. Hirsikehikko on täytetty hiekalla tai soralla. Se on rakennettu joko erilliseksi kehikoksi tai rakennuksen seiniä on käytetty hyväksi kehikon osina. Kehikon päälle on saatettu asettaa suuria laakakiviä arinaksi. Joissakin tapauksissa suurin arinakivi on voinut olla lähes neliömetrin suuruinen, kuten Enontekiön Markkinassa. Yleensä piisi on rakennettu ovesta vasempaan nurkkaan.((Halinen 2002; Honkanen 1979; Huttunen 2013; Itkonen | + | Alun perin lieden pohja on voinut olla neliön muotoinen, koska usein piisi on rakennettu yhden tai kahden hirsikerran kehikkoon. Joissakin piiseissä kehikko on saattanut olla halkaisijaltaan jopa 1,5 metriä, kuten Sodankylän Autiokenttä 1:ssä. Hirsikehikko on täytetty hiekalla tai soralla. Se on rakennettu joko erilliseksi kehikoksi tai rakennuksen seiniä on käytetty hyväksi kehikon osina. Kehikon päälle on saatettu asettaa suuria laakakiviä arinaksi. Joissakin tapauksissa suurin arinakivi on voinut olla lähes neliömetrin suuruinen, kuten Enontekiön Markkinassa. Yleensä piisi on rakennettu ovesta vasempaan nurkkaan.((Halinen 2002; Honkanen 1979; Huttunen 2013; Itkonen |
| - | Lapintakkamallisissa piiseissä arinan yläpuolelle on saatettu muurata savesta ja lohkotuista kivistä mahdollisesti vesikattoon tai vähän ylemmäs ulottuva savupiippu. Piisien rakenteesta tätä ei voi kuitenkaan päätellä, | + | Lapintakkamallisissa piiseissä arinan yläpuolelle on saatettu muurata savesta ja lohkotuista kivistä mahdollisesti vesikattoon tai vähän ylemmäs ulottuva savupiippu. Piisien rakenteesta tätä ei voi kuitenkaan päätellä, |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| + | |||
| Piisit kuuluvat hirsirakennuksiin, | Piisit kuuluvat hirsirakennuksiin, | ||
| + | |||
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| - | Piisit ajoittuvat Pohjois-Suomessa 1600-luvulta 1900-luvulle, | + | Piisit ajoittuvat Pohjois-Suomessa 1600-luvulta 1900-luvulle, |
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| + | |||
| Pohjois-Suomesta piisejä on löydetty Inarista, Utsjoelta, Enontekiöltä, | Pohjois-Suomesta piisejä on löydetty Inarista, Utsjoelta, Enontekiöltä, | ||
| + | |||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| + | |||
| + | Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) piisit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[https:// | ||
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Halinen, Petri** 2002. Enontekiön Markkinan tuvan ajoituksesta. Muinaistutkija 4/2002: 42–50. | + | **Halinen, Petri** 2002. Enontekiön Markkinan tuvan ajoituksesta. |
| - | **Honkanen, Pekka** 1979. // | + | **Honkanen, Pekka** 1979. // |
| - | **Huttunen, Marko** 2013. Salvoskota, hirsitupa ja hirsitalo – inarinsaamelaisten vanhat hirsiasumukset. | + | **Huttunen, Marko** 2013. Salvoskota, hirsitupa ja hirsitalo – inarinsaamelaisten vanhat hirsiasumukset. |
| - | **Itkonen, T.I.** 1948a ja b. //Suomen lappalaiset vuoteen 1945, I ja II//. Porvoo/ | + | **Itkonen, T.I.** 1948a. //Suomen lappalaiset vuoteen 1945, I//. Porvoo/ |
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| - | **Magga, Päivi | + | **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo. |
| + | **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2014. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History.// The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400-1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden, Boston. | ||
| + | **Magga, Päivi | ||
| ===== Viitteet ===== | ===== Viitteet ===== | ||
| ~~DISCUSSION~~ | ~~DISCUSSION~~ | ||
wiki/piisi.1485515168.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
