wiki:piisi
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:piisi [2017/04/04 12:03] – [Piisi] helena | wiki:piisi [2020/10/20 17:55] (nykyinen) – [Suojelustatus] helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
| {{: | {{: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Lapissa | + | Lapissa |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Piisi (biise | + | Piisi (ps //biise//) on lapintakka tai kiuasmainen liesi, joka on muurattu luonnonkivistä. Arkeologisena kohteena piisi erottuu usein 0,5–1 metrin korkuisena, pohjamuodoltaan pyöreähkönä kohoumana, jonka läpimitta saattaa olla kolmekin metriä. |
| - | Alun perin lieden pohja on voinut olla neliön muotoinen, koska usein piisi on rakennettu yhden tai kahden hirsikerran kehikkoon. Joissakin piiseissä kehikko on saattanut olla halkaisijaltaan jopa 1,5 metriä, kuten Sodankylän Autiokenttä 1:ssä. Hirsikehikko on täytetty hiekalla tai soralla. Se on rakennettu joko erilliseksi kehikoksi tai rakennuksen seiniä on käytetty hyväksi kehikon osina. Kehikon päälle on saatettu asettaa suuria laakakiviä arinaksi. Joissakin tapauksissa suurin arinakivi on voinut olla lähes neliömetrin suuruinen, kuten Enontekiön Markkinassa. Yleensä piisi on rakennettu ovesta vasempaan nurkkaan.((Halinen 2002; Honkanen 1979; Huttunen 2013; Itkonen | + | Alun perin lieden pohja on voinut olla neliön muotoinen, koska usein piisi on rakennettu yhden tai kahden hirsikerran kehikkoon. Joissakin piiseissä kehikko on saattanut olla halkaisijaltaan jopa 1,5 metriä, kuten Sodankylän Autiokenttä 1:ssä. Hirsikehikko on täytetty hiekalla tai soralla. Se on rakennettu joko erilliseksi kehikoksi tai rakennuksen seiniä on käytetty hyväksi kehikon osina. Kehikon päälle on saatettu asettaa suuria laakakiviä arinaksi. Joissakin tapauksissa suurin arinakivi on voinut olla lähes neliömetrin suuruinen, kuten Enontekiön Markkinassa. Yleensä piisi on rakennettu ovesta vasempaan nurkkaan.((Halinen 2002; Honkanen 1979; Huttunen 2013; Itkonen |
| - | Lapintakkamallisissa piiseissä arinan yläpuolelle on saatettu muurata savesta ja lohkotuista kivistä mahdollisesti vesikattoon tai vähän ylemmäs ulottuva savupiippu. Piisien rakenteesta tätä ei voi kuitenkaan päätellä. koska ne ovat joko kokonaan tai osittain romahtaneet. Lieden suuaukko on tavallisesti osoittanut keskelle lattiaa.((Halinen 2002; Itkonen | + | Lapintakkamallisissa piiseissä arinan yläpuolelle on saatettu muurata savesta ja lohkotuista kivistä mahdollisesti vesikattoon tai vähän ylemmäs ulottuva savupiippu. Piisien rakenteesta tätä ei voi kuitenkaan päätellä, koska ne ovat joko kokonaan tai osittain romahtaneet. Lieden suuaukko on tavallisesti osoittanut keskelle lattiaa.((Halinen 2002; Itkonen |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| Rivi 25: | Rivi 26: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) piisit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], | + | Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) piisit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| **Halinen, Petri** 2002. Enontekiön Markkinan tuvan ajoituksesta. // | **Halinen, Petri** 2002. Enontekiön Markkinan tuvan ajoituksesta. // | ||
| - | **Honkanen, Pekka** 1979. // | + | **Honkanen, Pekka** 1979. // |
| - | **Huttunen, Marko** 2013. Salvoskota, hirsitupa ja hirsitalo – inarinsaamelaisten vanhat hirsiasumukset. Julkaisussa Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.): //Ealli biras – elävä ympäristö// | + | **Huttunen, Marko** 2013. Salvoskota, hirsitupa ja hirsitalo – inarinsaamelaisten vanhat hirsiasumukset. Julkaisussa Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.): //Ealli biras – elävä ympäristö// |
| **Itkonen, T.I.** 1948a. //Suomen lappalaiset vuoteen 1945, I//. Porvoo/ | **Itkonen, T.I.** 1948a. //Suomen lappalaiset vuoteen 1945, I//. Porvoo/ | ||
| - | **Itkonen, T.I.** 1948b. //Suomen lappalaiset vuoteen 1945, II//. Porvoo/ | ||
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo. | **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo. | ||
| - | **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2014. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History.// The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400-1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden. Boston. | + | **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2014. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History.// The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400-1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden, Boston. |
| - | **Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija** (toim.) 2013. //Ealli biras – elävä ympäristö.// | + | **Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija** (toim.) 2013. //Ealli biras – elävä ympäristö.// |
| ===== Viitteet ===== | ===== Viitteet ===== | ||
| ~~DISCUSSION~~ | ~~DISCUSSION~~ | ||
wiki/piisi.1491296611.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
