wiki:pronssikautinen-asumus
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:pronssikautinen-asumus [2017/04/11 10:16] – [Muu kirjallisuus] helena | wiki:pronssikautinen-asumus [2018/10/22 17:06] (nykyinen) – poistettu helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| - | {{tag> | ||
| - | |||
| - | |||
| - | |||
| - | ====== Pronssikautinen asumus ====== | ||
| - | {{: | ||
| - | |||
| - | |||
| - | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Pronssikaudella asuntona käytetyn rakenteen jäännökset, | ||
| - | |||
| - | Rakenteet näkyvät harvoin maanpinnalle tai ne ovat ainakin osittain peittyneet ja siten vaikeasti havaittavissa. Useimpia pronssikautisiksi ajoitettuja rakennuksen jäänteitä on tulkittu käytetyn asumiseen, mutta osaa on voitu käyttää myös karjasuojina tai muussa tarkoituksessa. | ||
| - | |||
| - | |||
| - | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Suomesta on löytynyt vain vähän pronssikautisiin asumuksiin liittyviä rakenteita. Maanpinnalle niistä ei yleensä ole näkyvissä fyysisiä merkkejä lainkaan ja ne tulevatkin esiin vasta kaivausten aikana paalunjälkinä, | ||
| - | |||
| - | Sisä-Suomessa kivikautisten asuinpaikkojen käyttö on useilla alueilla jatkunut edelleen pronssikaudella. Näillä paikoilla eri-ikäiset rakenteet ovat usein sekoittuneet toisiinsa ja niiden erottaminen toisistaan on yleensä vaikeaa. Sekä Itä- että Pohjois-Suomessa kulttuurissa tapahtuneet muutokset ovat ilmeisesti olleet pieniä kivikauteen nähden. Esimerkiksi asumusperinne on jatkunut samanlaisena varhaismetallikautisissa yhteisöissä.((Lavento 2015: 155–159)) | ||
| - | |||
| - | Rannikolla tilanne on ollut toinen. Siellä pronssikausi näyttäytyy nykypäivään osittain jopa monumentaalisten hautaraunioiden kautena, mutta asumiseen liittyvät havainnot ovat sirpaleisia ja niitä on tehty lähes puolenvuosisadan tutkimustradition kuluessa hyvin vähän. Käytännössä tiedot pronssikauden asumuksista pohjautuvat runsaaseen kymmeneen kohteeseen, joista osan käyttö on alkanut jo neoliittisen ajan lopussa ja osaa on käytetty edelleen esiroomalaisella ajalla. Joidenkin kohteiden ajoitus on väljä, ja on mahdollista, | ||
| - | |||
| - | Tutkimusmateriaalissa on erotettavissa kaksi asumusmallia: | ||
| - | |||
| - | Toinen pronssikaudella käytössä ollut asumustyyppi on ollut seinänaluskiveykselle perustettu suorakaiteinen **talo**. Kiviperustan suhde seinärakenteeseen on edelleen epäselvä, mutta useissa kaivauksissa on löytynyt poikkileikkaukseltaan kolmiomaisia savitiivisteen paloja, joissa on oksapunoksen jättämiä painanteita. Tämän perusteella on päätelty, että ne ovat peräisin nk. oksapunosseinästä. Tätä tyyppiä edustavien asumuksen jäänteitä on löydetty Pohjanmaan ja Satakunnan rannikolta.((Holmblad 2010; Salo 1981)) | ||
| - | |||
| - | Varhaisissa taloissa seinät on tuettu pystyyn asetettujen paalujen varaan. Usein rakennuksen kohdalta löytyy savitiisiteen, | ||
| - | |||
| - | Rieskaronmäen talo mullisti löydyttyään käsityksen pronssikauden asumisesta ja sitä on pitkään pidetty esimerkkinä pronssikauden asumuksista Suomessa. Viime aikoina on kuitenkin esitetty, että Rieskaronmäen pitkätalo saattaa olla ainoa laatuaan Suomessa ja että se on voinut olla vain yhden maahan Skandinaviasta muuttaneen perheen asumus, jolle ei ehkä Suomesta löydy vastineita.((Asplund 2009: 263)). Toisaalta myös Pohjanmaalta on löydetty vastaavan typpisiä rakenteita, jotka osoittavat, että Skandinaviasta on tullut vaikutteita asuinrakennusten tekemiseen myös muualle Suomen rannikolle.((Holmblad 2010: 140)). | ||
| - | |||
| - | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | |||
| - | Pronssikautisiksi tulkittujen asumusten jäänteet eivät näyttäisi suoraan jatkavan kivikautista rakennustraditiota. Todennäköistä kuitenkin on, että vaatimattomampia esim. pistekotatyyppisiä rakenteita on käytetty asumiseen edelleen, mutta pronssikaudella käyttöön tullut savella silattu oksapunosseinä on rakenne, jota kivikaudella ei vielä käytetty. Uuden tekniikan ja rakennustyylin on arveltu saapuneen Suomen rannikolle Skandinaviasta. Tosin nykytutkimus suhtautuu epäillen uuden rakennustradition laajaan levinneisyyteen ja pitää havaintoja pikemminkin yksittäisinä ilmiöinä.(( Lavento 2016: 139-141; Asplund 2009: 265)) | ||
| - | |||
| - | ===== Ajoitus ===== | ||
| - | Pronssikautiset rakennuksien jäänteet, jotka on kyetty ajoittamaan, | ||
| - | |||
| - | ===== Levintä ===== | ||
| - | Pronssikautisia rakennusjäänteitä tunnetaan Manner-Suomesta vain kapealta rannikkovyöhykkeeltä Pohjanmaalta Uudenmaan itäosiin. Sisä- ja Pohjois-Suomesta ei varsinaisia asumuksia ole kulttuurikerroksista kyetty tunnistamaan. | ||
| - | |||
| - | {{ : | ||
| - | |||
| - | |||
| - | |||
| - | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | |||
| - | Esihistorialliset asuinpaikat ja niihin liittyvät rakennusjäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. | ||
| - | |||
| - | |||
| - | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Asplund, Henrik** 2008.// Kymittae. Sites, centrality and long-term settlement change in the Kemiönsaari region in SW Finland//. Turun yliopisto. | ||
| - | **Gustavsson, | ||
| - | **Holmblad, Peter ** 2010. Coastal Communities on the Move House and Polity Interaction in Southern Ostrobothnia 1500 BC – AD 1. // | ||
| - | **Lavento, Mika** 2015. Pronssi- ja varhaismetallikausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: // | ||
| - | **Salo, Unto** 1981. // | ||
| - | **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. // | ||
| - | |||
| - | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| - | **Salo, Unto** 1970. // | ||
| - | **Strandberg, | ||
| - | |||
| - | |||
| - | ===== Viitteet ===== | ||
| - | ~~DISCUSSION~~ | ||
wiki/pronssikautinen-asumus.1491894969.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
