wiki:rautakautinen-rakennus
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:rautakautinen-rakennus [2017/03/21 10:11] – helena | wiki:rautakautinen-rakennus [2022/12/13 11:05] (nykyinen) – helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
| Suomen metallikautiset rakennusjäännökset on jaettu neljään päätyyppiin: | Suomen metallikautiset rakennusjäännökset on jaettu neljään päätyyppiin: | ||
| - | Läntiseen rakennustraditioon kuuluvat pitkät, suorakaiteen muotoiset pitkätalot ja ns. kolmilaivaiset pitkätalot | + | Läntiseen rakennustraditioon kuuluvat pitkät, suorakaiteen muotoiset pitkätalot ja ns. kolmilaivaiset pitkätalot |
| - | Pitkätalot olivat suurikokoisia, | + | Pitkätalot olivat suurikokoisia, |
| - | Pitkätalojen seinärakenne oli tavallisimmin savella tiivistetty oksapunos. Tällaisen seinän pohja on tehty pujottamalla paalujen väliin oksia koripunoksen kaltaiseksi rakenteeksi, | + | Pitkätalojen seinärakenne oli tavallisimmin savella tiivistetty oksapunos. Tällaisen seinän pohja on tehty pujottamalla paalujen väliin oksia koripunoksen kaltaiseksi rakenteeksi, |
| - | Itäeurooppalaisen tradition mukainen rakentamistapa oli hirsirakentaminen nurkkasalvoksia käyttäen. Hirsisalvos on siis rakenne, jossa vaakatasossa olevat hirret tai veistetyt lankut muodostavat suoran kulman ja ne on liitetty yhteen rakennuksen nurkissa salvomalla. Erilaisia salvosmuotoja on kymmeniä. Seinät kannattavat kattoa ja näin ollen vertikaaliset paalut puuttuvat. ((Vuorinen 2003: 189–190; Raninen & Wickholm 2015: 350)) Paalunjälkien puuttuessa, hirsirakennus on arkeologisesti vaikeammin havaittavissa ja esimerkiksi lähinnä likamaana erottuvia nelikulmaisia alueita on tulkittu hirsirakenteisiksi taloiksi. Mitään varsinaisia rakennejäännöksiä näistä ei kuitenkaan ole löydetty. Selkeitä jäännöksiä rautakautisesta hirsirakentamisesta on löydetty rautakauden loppuvaiheilta 1000-luvulta esimerkiksi Raision Mullin asuinpaikalta.((Vuorinen 2003: 191–195; 2009: 129–132)) | + | Itäeurooppalaisen tradition mukainen rakentamistapa oli hirsirakentaminen nurkkasalvoksia käyttäen. Hirsisalvos on rakenne, jossa vaakatasossa olevat hirret tai veistetyt lankut muodostavat suoran kulman ja ne on liitetty yhteen rakennuksen nurkissa salvomalla. Erilaisia salvosmuotoja on kymmeniä. Seinät kannattavat kattoa ja näin ollen vertikaaliset paalut puuttuvat.((Vuorinen 2003: 189–190; Raninen & Wickholm 2015: 350)) Paalunjälkien puuttuessa hirsirakennus on arkeologisesti vaikeammin havaittavissa ja esimerkiksi lähinnä likamaana erottuvia nelikulmaisia alueita on tulkittu hirsirakenteisiksi taloiksi. Mitään varsinaisia rakennejäännöksiä näistä ei kuitenkaan ole löydetty. Selkeitä jäännöksiä rautakautisesta hirsirakentamisesta on löydetty rautakauden loppuvaiheilta 1000-luvulta esimerkiksi Raision Mullin asuinpaikalta.((Vuorinen 2003: 191–195; 2009: 129–132)) |
| - | {{ : | + | {{ : |
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
| Varhaisrautakautiset Etelä-Suomesta löydetyt rakennusjäännökset viittaisivat vielä majamaisiin, | Varhaisrautakautiset Etelä-Suomesta löydetyt rakennusjäännökset viittaisivat vielä majamaisiin, | ||
| - | Todennäköisesti jo nuoremmalta roomalaisajalta (200–400 jaa.), mutta varmuudella viimeistään kansainvaellus-merovingiajalta, | + | Todennäköisesti jo nuoremmalta roomalaisajalta (200–400 jaa.), mutta varmuudella viimeistään kansainvaellus-merovingiajalta, |
| Rivi 39: | Rivi 39: | ||
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| - | Manner-Suomesta tunnetaan varsinaisia rakennusjäännöksiä yli parilta kymmeneltä | + | Manner-Suomesta tunnetaan varsinaisia rakennusjäännöksiä yli kahdeltakymmeneltä |
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| Rivi 47: | Rivi 47: | ||
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Asplund, Henrik** 2002. Houses or Huts? Early Iron Age Building Remains in SW Finland. Ranta, Helena (ed.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//. National Board of Antiquities: 227–233. | + | **Asplund, Henrik** 2002. Houses or Huts? Early Iron Age Building Remains in SW Finland. |
| **Holmblad, Peter** 2010. //Coastal Communities on the Move. House and Polity Interaction in Southern Ostrobothnia 1500 BC – AD 1//. Archaeology and Environment 26. Department of Historical, Philisophical and Religious Studies. Umeå Universitet. | **Holmblad, Peter** 2010. //Coastal Communities on the Move. House and Polity Interaction in Southern Ostrobothnia 1500 BC – AD 1//. Archaeology and Environment 26. Department of Historical, Philisophical and Religious Studies. Umeå Universitet. | ||
| - | **Raninen, Sami** 2015. Pirkkalan Tursiannotkon kaivaukset 2012–2013. //Pirkan maan alta//14. Tampereen museot – Pirkanmaan maakuntamuseo: 8–16. | + | **Raninen, Sami** 2015. Pirkkalan Tursiannotkon kaivaukset 2012–2013. |
| - | **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. Haggrén, Georg, Halinen, Petri, Lavento, Mika, Raninen, Sami & Wessman, Anna: // | + | **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. |
| **Uino, Pirjo** 1986. An Iron Age community at Ketohaka in Salo and other remains of Metal Period buildings in Finland. //Iron Age Studies in Salo II. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja// | **Uino, Pirjo** 1986. An Iron Age community at Ketohaka in Salo and other remains of Metal Period buildings in Finland. //Iron Age Studies in Salo II. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja// | ||
| - | **Vuorinen, Juha-Matti** 2003. Hallitalo ja hirsirakennus – elämää ahtaassa asumuksessa mutta väljässä pihapiirissä. Kaitainen, Veijo, Laukkanen, Esa & Uotila, Kari (toim.): //Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle// | + | **Vuorinen, Juha-Matti** 2003. Hallitalo ja hirsirakennus – elämää ahtaassa asumuksessa mutta väljässä pihapiirissä. |
| **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. // | **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. // | ||
| Rivi 58: | Rivi 58: | ||
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| - | **Nuñes, Milton & Uino Pirjo ** 1997. Dwellings and related structures in prehistoric mainland Finland. //Hus och tomt i Norden under förhistorik tid. Bebyggelsehistorisk tidskrift// Nr 33: 133–152. | + | **Nuñez, Milton & Uino Pirjo ** 1997. Dwellings and related structures in prehistoric mainland Finland. //Hus och tomt i Norden under förhistorik tid. Bebyggelsehistorisk tidskrift// Nr 33: 133–152. |
| **Viitanen, Eeva-Maria** 1996. Hallitalo ja hirsimökki. Rautakautisia rakennuksia ja rakennustekniikkaa Pohjolassa. //Tekniikan vaiheita// 1/96: 5–15. | **Viitanen, Eeva-Maria** 1996. Hallitalo ja hirsimökki. Rautakautisia rakennuksia ja rakennustekniikkaa Pohjolassa. //Tekniikan vaiheita// 1/96: 5–15. | ||
| - | **Viitanen, Eeva-Maria** 1996. Palanutta savea seinistä, katosta ja vähän muualtakin – Hämeenlinnan Varikonniemen asuinpaikan palaneen saven analyysi. // | + | **Viitanen, Eeva-Maria** 1996. Palanutta savea seinistä, katosta ja vähän muualtakin – Hämeenlinnan Varikonniemen asuinpaikan palaneen saven analyysi. |
| ===== Viitteet ===== | ===== Viitteet ===== | ||
| ~~DISCUSSION~~ | ~~DISCUSSION~~ | ||
wiki/rautakautinen-rakennus.1490083882.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
