wiki:rautakautinen-rakennusjäännös
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:rautakautinen-rakennusjäännös [2016/04/14 14:06] – helena | wiki:rautakautinen-rakennusjäännös [2016/08/25 15:19] (nykyinen) – poistettu helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| - | {{tag> wiki: | ||
| - | ====== Rautakautinen rakennusjäännös ====== | ||
| - | {{: | ||
| - | |||
| - | |||
| - | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | |||
| - | Rautakauteen ajoittuvilta asuinpaikoilta löytyvät rakennuksiin viittaavat jäännökset kuten paalunsijat, | ||
| - | |||
| - | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | |||
| - | Rautakauden rakennuksista on Manner-Suomen asuinpaikoilla säilynyt yleensä vain vähän jäännöksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi paalunsijat, | ||
| - | |||
| - | Suomen metallikautiset rakennusjäännökset on jaettu neljään päätyyppiin: | ||
| - | |||
| - | Läntiseen rakennustraditioon kuuluvat pitkät, suorakaiteen muotoiset pitkätalot ja ns. kolmilaivaiset pitkätalot (myös nimitystä hallitalo käytetään). Näihin taloihin liittyvät kantavina rakenteina pystypaalut, | ||
| - | |||
| - | Pitkätalot olivat suurikokoisia, | ||
| - | |||
| - | Pitkätalojen seinärakenne oli tavallisimmin savella tiivistetty oksapunos. Tällaisen seinän pohja on tehty pujottamalla paalujen väliin oksia koripunoksen kaltaiseksi rakenteeksi, | ||
| - | |||
| - | Itäeurooppalaisen tradition mukainen rakentamistapa oli hirsirakentaminen nurkkasalvoksia käyttäen. Hirsisalvos on siis rakenne, jossa vaakatasossa olevat hirret tai veistetyt lankut muodostavat suoran kulman ja ne on liitetty yhteen rakennuksen nurkissa salvomalla. Erilaisia salvosmuotoja on kymmeniä. Seinät kannattavat kattoa ja näin ollen vertikaaliset paalut puuttuvat. ((Vuorinen 2003: 189–190; Raninen & Wickholm 2015: 350)) Paalunjälkien puuttuessa, hirsirakennus on arkeologisesti vaikeammin havaittavissa ja esimerkiksi lähinnä likamaana erottuvia nelikulmaisia alueita on tulkittu hirsirakenteisiksi taloiksi. Mitään varsinaisia rakennejäännöksiä näistä ei kuitenkaan ole löydetty. Selkeitä jäännöksiä rautakautisesta hirsirakentamisesta on löydetty rautakauden loppuvaiheilta 1000-luvulta esimerkiksi Raision Mullin asuinpaikalta.((Vuorinen 2003: 191–195; 2009: 129–132)) | ||
| - | |||
| - | Rakennuksissa on voinut olla maalattia tai savesta tehty lattiapinta, | ||
| - | {{ : | ||
| - | |||
| - | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | |||
| - | Varhaisrautakautiset Etelä-Suomesta löydetyt rakennusjäännökset viittaisivat vielä majamaisiin, | ||
| - | |||
| - | Todennäköisesti jo nuoremmalta roomalaisajalta, | ||
| - | |||
| - | |||
| - | ===== Ajoitus ===== | ||
| - | |||
| - | Rautakausi | ||
| - | |||
| - | ===== Levintä ===== | ||
| - | |||
| - | Manner-Suomesta tunnetaan varsinaisia rakennusjäännöksiä yli parilta kymmeneltä kiinteään maanviljelyasutukseen liittyvältä asuinpaikalta lähinnä Varsinais-Suomesta, | ||
| - | |||
| - | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | |||
| - | Esihistorialliset asuinpaikat ja niihin liittyvät rakennusjäännökset ovat muinaismuistolain suojelemia kiinteitä muinaisjäännöksiä. | ||
| - | |||
| - | ===== Lähteet ===== | ||
| - | |||
| - | **Asplund, Henrik** 2002. Houses or Huts? Early Iron Age Building Remains in SW Finland. Ranta, Helena (ed.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//. National Board of Antiquities: | ||
| - | **Holmblad, Peter** 2010. //Coastal Communities on the Move. House and Polity Interaction in Southern Ostrobothnia 1500 BC – AD 1//. Archaeology and Environment 26. Department of Historical, Philisophical and Religious Studies. Umeå Universitet. | ||
| - | **Raninen, Sami** 2015. Pirkkalan Tursiannotkon kaivaukset 2012–2013. //Pirkan maan alta//14. Tampereen museot – Pirkanmaan maakuntamuseo: | ||
| - | **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. Haggrén, Georg, Halinen, Petri, Lavento, Mika, Raninen, Sami & Wessman, Anna: // | ||
| - | **Uino, Pirjo** 1986. An Iron Age community at Ketohaka in Salo and other remains of Metal Period buildings in Finland. //Iron Age Studies in Salo II. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja// | ||
| - | **Vuorinen, Juha-Matti** 2003. Hallitalo ja hirsirakennus – elämää ahtaassa asumuksessa mutta väljässä pihapiirissä. Kaitainen, Veijo, Laukkanen, Esa & Uotila, Kari (toim.): //Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle// | ||
| - | **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. // | ||
| - | |||
| - | |||
| - | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| - | |||
| - | **Nuñes, Milton & Uino Pirjo ** 1997. Dwellings and related structures in prehistoric mainland Finland. //Hus och tomt i Norden under förhistorik tid. Bebyggelsehistorisk tidskrift// Nr 33: 133–152. | ||
| - | **Viitanen, Eeva-Maria** 1996. Hallitalo ja hirsimökki. Rautakautisia rakennuksia ja rakennustekniikkaa Pohjolassa. //Tekniikan vaiheita// 1/96: 5–15. | ||
| - | **Viitanen, Eeva-Maria** 1996. Palanutta savea seinistä, katosta ja vähän muualtakin – Hämeenlinnan Varikonniemen asuinpaikan palaneen saven analyysi. // | ||
| - | |||
| - | |||
| - | |||
| - | ===== Viitteet ===== | ||
| - | ~~DISCUSSION~~ | ||
wiki/rautakautinen-rakennusjäännös.1460631994.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
