wiki:rautatie
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:rautatie [2017/04/12 17:28] – helena | wiki:rautatie [2023/02/02 09:43] (nykyinen) – [Kuvaus] vellu | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
| {{: | {{: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Kiskotie, jota pitkin veturi | + | |
| + | raideliikenneväylä siihen kuuluvine rakenteineen, laitteineen | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Rautatie tarkoittaa raideliikenneväylää siihen kuuluvine raiteineen, laitteineen ja järjestelmineen (asemat, ratapihat, opastimet ja turvalaitteet). Rautatiehen kuuluu kaksi rinnakaista kiskoa, jotka on usein tuettu altapäin kahdella poikittaisella ratapölkyllä. Ratapölkkyjen alapuolella on usein tukikerros, esimerkiksi sepeliä, sekä ratapenger. Ratoja varten on rakennettu myös asemia, seisakkeita, | + | Rautatie tarkoittaa raideliikenneväylää siihen kuuluvine raiteineen, laitteineen ja järjestelmineen (asemat, ratapihat, opastimet ja turvalaitteet). Rautatiehen kuuluu kaksi rinnakaista kiskoa, jotka on usein tuettu altapäin kahdella poikittaisella ratapölkyllä. Ratapölkkyjen alapuolella on usein tukikerros, esimerkiksi sepeliä, sekä ratapenger. Ratoja varten on rakennettu myös asemia, seisakkeita, |
| - | Valtaosa vanhimpien ratalinjojen alkuperäisistä rakenteista on joko tuhoutunut kokonaan tai ainakin hävinnyt näkyvistä ratojen modernisoinnin yhteydessä. Ratoja on myös oikaistu, minkä seurauksena osa ratarakenteista on jäänyt käytöstä nykyisen rata-alueen ulkopuolelle. Maastossa voi erottua jäänteitä hylättyjen ratojen perustus- ja pohjarakenteista, | + | Valtaosa vanhimpien ratalinjojen alkuperäisistä rakenteista on joko tuhoutunut kokonaan tai ainakin hävinnyt näkyvistä ratojen modernisoinnin yhteydessä. Ratoja on myös oikaistu, minkä seurauksena osa ratarakenteista on jäänyt käytöstä nykyisen rata-alueen ulkopuolelle. Maastossa voi erottua jäänteitä hylättyjen ratojen perustus- ja pohjarakenteista, |
| {{ : | {{ : | ||
| - | Vanhimpien ratojen varsilla on joissain kohdin säilynyt luonnonkivistä kylmämuurattuja kipinäaitoja. Niitä rakennettiin rata-alueen rajalle pitämään karja pois radalta ja estämään junan pyörien iskemien kipinöiden sytyttämien maastopalojen leviäminen. Vanhimmat aidat rakennettiin hätäaputöinä Pietarin radan varteen suurina nälkävuosina 1860-luvun lopussa. Samaan ajankohtaan liittyvät myös radan varsilla olevat radanrakentajien hautausmaat. 1900-luvun puolella ei kipinäaitoja tiettävästi enää rakennettu.((Niukkanen 1999: 97–98; Poutiainen 2008: 53–56)) | + | Vanhimpien ratojen varsilla on joissain kohdin säilynyt luonnonkivistä kylmämuurattuja |
| + | |||
| + | Ratavartijoille rakennettiin vahtitupa, jossa oli kaksi huonetta, joista toisessa oli leivinuuni. Lisäksi rakennuksessa oli pieni kuisti. Ulkorakennuksia rakennettiin tarpeen mukaan, mutta tontilla oli usein ainakin aitta ja kellari. Aitan yhteydessä oli pieni karjasuoja, jossa ratavartija pystyi pitämään esimerkiksi lehmää tai sikoja. Myös käymälä sijoitettiin aitan yhteyteen. Myöhemmin ratavartijoille rakennettiin myös saunoja. Rakennukset sijoiteltiin tontilla usein siten, että itse vahtitupa oli lähinnä rataa. Muut rakennukset aseteltiin pihan reunoille. Ratavartijan tupia on ollut sekä etelä- että pohjoispuolella rataa. Vahtitupien pihoilla on ollut erilaisia hyötypuutarhoja ratavartijan perheen tarpeisiin, sekä erilaisia pihan koristekasveja, | ||
| Maaperä rautatiealueella saattaa olla pilaantunutta. Aikanaan ratapölkkyjen kyllästämiseen on käytetty kreosoottiöljyä, | Maaperä rautatiealueella saattaa olla pilaantunutta. Aikanaan ratapölkkyjen kyllästämiseen on käytetty kreosoottiöljyä, | ||
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Suomen ensimmäinen rautatielinja rakennettiin vuosina 1857–1862 Helsingistä Hämeenlinnaan, | + | Suomen ensimmäinen rautatielinja rakennettiin vuosina 1857–1862 Helsingistä Hämeenlinnaan, |
| Ensimmäinen osa rataverkkoa Helsingistä Hämeenlinnaan rakennettiin suoraksi ja tasaiseksi, joten siihen kuului kalliita pengerryksiä ja leikkauksia. Tämän jälkeen rataverkon tasosta jouduttiin tinkimään ja rataverkko rakennettiin pääosin kevyesti kiskotetuksi, | Ensimmäinen osa rataverkkoa Helsingistä Hämeenlinnaan rakennettiin suoraksi ja tasaiseksi, joten siihen kuului kalliita pengerryksiä ja leikkauksia. Tämän jälkeen rataverkon tasosta jouduttiin tinkimään ja rataverkko rakennettiin pääosin kevyesti kiskotetuksi, | ||
| - | Linjojen valintaan johtivat paitsi taloudelliset myös sotilaalliset seikat. Rautatie on tehokas kuljetusmuoto valmiiden tuotteiden ja raaka-aineiden kuljetukseen. Rautateillä oli suuri merkitys Suomen asutusrakenteen synnyssä: monia kaupunkeja ja teollisuuslaitoksia syntyi rautateiden varsille. 1800-luvun loppuun mennessä Suomen rataverkon | + | Linjojen valintaan johtivat paitsi taloudelliset myös sotilaalliset seikat. Rautatie on tehokas kuljetusmuoto valmiiden tuotteiden ja raaka-aineiden kuljetukseen. Rautateillä oli suuri merkitys Suomen asutusrakenteen synnyssä: monia kaupunkeja ja teollisuuslaitoksia syntyi rautateiden varsille. 1800-luvun loppuun mennessä Suomen rataverkon |
| Valtiovalta myönsi 1890-luvulla lupia yksityisten kapearaiteisten rautateiden perustamiselle((Kilpiö 1993: 7)). Yleiselle liikenteelle avoimilla yksityisradoilla oli tärkeä merkitys rataverkon täydentäjinä. Yksityiset kapearaiteiset rautatiet hävisivät Suomesta valtionrautateiden laajentuneen rataverkoston ja maanteiden paranemisen vuoksi, ja ne on pääosin purettu. Lisäksi käytössä oli satoja teollisuus- ja työratoja.((Niukkanen 1999: 97)) | Valtiovalta myönsi 1890-luvulla lupia yksityisten kapearaiteisten rautateiden perustamiselle((Kilpiö 1993: 7)). Yleiselle liikenteelle avoimilla yksityisradoilla oli tärkeä merkitys rataverkon täydentäjinä. Yksityiset kapearaiteiset rautatiet hävisivät Suomesta valtionrautateiden laajentuneen rataverkoston ja maanteiden paranemisen vuoksi, ja ne on pääosin purettu. Lisäksi käytössä oli satoja teollisuus- ja työratoja.((Niukkanen 1999: 97)) | ||
| Rivi 29: | Rivi 32: | ||
| Varhaisimpia kapearaiteisia rautateitä kutsuttiin nimellä rillirata, joilla kuljetettiin lyhyitä matkoja pieniä tavaramääriä. Ratoja oli käytössä muun muassa turvesoilla ja metsätyömailla puutavaran siirrossa. Teollisuusratoja rakennettiin erityisesti puuta, paperia ja metalleja käsittelevien tehtaiden yhteyteen. Autoistumisen myötä useimmat teollisuusradat jäivät tarpeettomiksi 1950-luvulla. | Varhaisimpia kapearaiteisia rautateitä kutsuttiin nimellä rillirata, joilla kuljetettiin lyhyitä matkoja pieniä tavaramääriä. Ratoja oli käytössä muun muassa turvesoilla ja metsätyömailla puutavaran siirrossa. Teollisuusratoja rakennettiin erityisesti puuta, paperia ja metalleja käsittelevien tehtaiden yhteyteen. Autoistumisen myötä useimmat teollisuusradat jäivät tarpeettomiksi 1950-luvulla. | ||
| - | Sotilaalliset tarpeet ovat ohjanneet rautatieverkoston rakentamista. Ensimmäinen rautatie joka yhdisti Suomen osaksi | + | Sotilaalliset tarpeet ovat ohjanneet rautatieverkoston rakentamista. Ensimmäinen rautatie joka yhdisti Suomen osaksi |
| Valtiollinen rataverkosto on 1900-luvun loppupuolella pienentynyt ratojen jäätyä käytöstä. | Valtiollinen rataverkosto on 1900-luvun loppupuolella pienentynyt ratojen jäätyä käytöstä. | ||
| Rivi 42: | Rivi 45: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Suomen vanhimpaan rataverkkoon (1850–1870-luvut) liittyvät käytöstä pois jääneet rakenteet kuten kipinäaidat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Myös käytöstä pois jääneiden yksityisten kapearaiteisten rautateiden vanhimpia rakenteita on mahdollista suojella kiinteinä muinaisjäännöksinä. | + | Suomen vanhimpaan rataverkkoon (1850–1870-luvut) liittyvät käytöstä pois jääneet rakenteet kuten kipinäaidat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Myös käytöstä pois jääneiden yksityisten kapearaiteisten rautateiden vanhimpia |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| Rivi 50: | Rivi 53: | ||
| **Kilpiö, Olavi** 1993. Kapearaiteiset yksityiset rautatiet. Julkaisussa Bergström, Matti & Einola, Erkki & Kilpiö, Olavi (toim.): //Kapeat kiskot. Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset kapearaiteiset rautatiet//: | **Kilpiö, Olavi** 1993. Kapearaiteiset yksityiset rautatiet. Julkaisussa Bergström, Matti & Einola, Erkki & Kilpiö, Olavi (toim.): //Kapeat kiskot. Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset kapearaiteiset rautatiet//: | ||
| **Lohikoski, | **Lohikoski, | ||
| - | **Nieminen, Erkki & Puntari, Erkki & Immonen, Keijo** 1986. V//auhtia | + | **Nieminen, Erkki & Puntari, Erkki & Immonen, Keijo** 1986. //Vauhtia |
| **Niukkanen, | **Niukkanen, | ||
| **Otavan iso tietosanakirja**. // | **Otavan iso tietosanakirja**. // | ||
| + | **Ruotsalainen, | ||
| **Poutiainen, | **Poutiainen, | ||
| **Westerlund, | **Westerlund, | ||
| Rivi 60: | Rivi 64: | ||
| **Alanen, Aulis J.** 1961. Suomen rautatiet 100 vuotta. Julkaisussa Immonen, K. J. (toim.): // | **Alanen, Aulis J.** 1961. Suomen rautatiet 100 vuotta. Julkaisussa Immonen, K. J. (toim.): // | ||
| **Gummerus, J.** 1916. Ratojen rakentaminen ja kunnossapito. Julkaisussa //Suomen valtionrautatiet 1862–1912. Historiallis-teknillis-taloudellinen kertomus// II. Helsinki. | **Gummerus, J.** 1916. Ratojen rakentaminen ja kunnossapito. Julkaisussa //Suomen valtionrautatiet 1862–1912. Historiallis-teknillis-taloudellinen kertomus// II. Helsinki. | ||
| - | **Joutsalmi, | + | **Joutsalmi, |
wiki/rautatie.1492007286.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
