wiki:salpietarikeittimö
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:salpietarikeittimö [2019/02/07 07:16] – [Määritelmä] helena | wiki:salpietarikeittimö [2022/09/29 22:04] (nykyinen) – helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | paikka, jolta löytyvät jäännökset viittaavat salpietarin | + | paikka, jolta löytyvät jäännökset viittaavat salpietarin |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
| Salpietaria syntyy maan pintakerroksissa, | Salpietaria syntyy maan pintakerroksissa, | ||
| - | Salpietarin uuttaminen mullasta tapahtui suurissa puuammeissa, | + | Salpietarin uuttaminen mullasta tapahtui suurissa puuammeissa, |
| Tuotanto oli erityisesti 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla merkittävää. Tuliaseiden yleistyminen ja sodat lisäsivät ruudin tarvetta. Salpietari oli sen raaka-aine rikin ja hiilen ohella. Rikkiä saatiin Ruotsista ja Islannista ja hiiltä oli helposti saatavilla. Eniten oli pulaa salpietarista.((Tommila 1937)) | Tuotanto oli erityisesti 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla merkittävää. Tuliaseiden yleistyminen ja sodat lisäsivät ruudin tarvetta. Salpietari oli sen raaka-aine rikin ja hiilen ohella. Rikkiä saatiin Ruotsista ja Islannista ja hiiltä oli helposti saatavilla. Eniten oli pulaa salpietarista.((Tommila 1937)) | ||
| Rivi 26: | Rivi 26: | ||
| Raaka-aineiden sijaan talonpojat alkoivat vuonna 1634 maksaa salpietariveroa, | Raaka-aineiden sijaan talonpojat alkoivat vuonna 1634 maksaa salpietariveroa, | ||
| - | Kiinteiden tehtaiden sijaan kruunun salpietarinkeittäjät alkoivat kiertää ympäri valtakuntaa. Tämä käytäntö jatkui Ruotsin ajan loppuun, jolloin salpietarin tuotannosta alkoi tulla talonpojille merkittävä sivuelinkeino etenkin Etelä-Pohjanmaalla.((Jokipii 1956: 342–346; Tommila 1937)). | + | Kiinteiden tehtaiden sijaan kruunun salpietarinkeittäjät alkoivat kiertää ympäri valtakuntaa. Tämä käytäntö jatkui Ruotsin ajan loppuun, jolloin salpietarin tuotannosta alkoi tulla talonpojille merkittävä sivuelinkeino etenkin Etelä-Pohjanmaalla.((Jokipii 1956: 342–346; Tommila 1937)) |
| Rivi 36: | Rivi 36: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien salpietaritehtaiden jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks.[[http:// | + | Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien salpietaritehtaiden jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| **Haggrén, Georg** 1997. Perniön Näsen salpietarinkeittimö (1592–1640). Julkaisussa Niukkanen, Marianna (toim.): //Perniö – Kuninkaan ja kartanoiden pitäjä//: 163–172. Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja XV. Helsinki. | **Haggrén, Georg** 1997. Perniön Näsen salpietarinkeittimö (1592–1640). Julkaisussa Niukkanen, Marianna (toim.): //Perniö – Kuninkaan ja kartanoiden pitäjä//: 163–172. Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja XV. Helsinki. | ||
wiki/salpietarikeittimö.1549516617.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
