wiki:seita
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:seita [2017/04/05 14:44] – [Lähteet] helena | wiki:seita [2024/12/20 11:33] (nykyinen) – [Suojelustatus] vellu | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Palvontakohteena ja uhripaikkana käytetty luonnonkivi, | + | saamelaiskulttuuriin liittyvä pyhä paikka |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Seidat (Sieidi | + | Seidat (ps //Sieidi//) ovat saamelaisten etnisen uskon pyhiä, joko luontaisia tai rakennettuja palvontapaikkoja. Osa seidoista on maisemadominantteja, |
| Seitoihin, kuten muihinkin pyhiin paikkoihin liittyy perimätietoa, | Seitoihin, kuten muihinkin pyhiin paikkoihin liittyy perimätietoa, | ||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
| {{ : | {{ : | ||
| - | Kaikkiin pyhiin paikkoihin ei välttämättä ole liittynyt uhraamista. Pyhiä paikkoja ovat voineet olla lähteet (ája PS), saaret (suolu | + | Kaikkiin pyhiin paikkoihin ei välttämättä ole liittynyt uhraamista. Pyhiä paikkoja ovat voineet olla lähteet (ps //ája//), saaret (ps //suolu//), vaarat (ps //várri//) tai tunturit (ps //háldi tai áilegas//), tällöin paikan pyhyys on liittynyt erilaisiin maiseman elementteihin, |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Tänä päivänä tietomme seidoista ja niiden käytöstä ovat vähäisiä, | + | Tänä päivänä tietomme seidoista ja niiden käytöstä ovat vähäisiä, |
| Oletettavasti pyhien paikkojen kautta oltiin yhteydessä erilaisin henkiin ja jumaluuksiin. Uhrit toimitettiin erityisen tärkeille luonnonvoimille kuten ukkoselle, tuulelle, vedelle, ja auringolle sekä jumalille, joilla katsottiin olevan vaikutusta elämän eri osa-alueisiin. Lisäksi uhreja saivat niin sanotut näkymättömät voimat, jotka saattoivat liittyä maanalaisiin henkiin, eläinten ja luonnon hallitsijoihin tai olla vanhojen jumalien nimitys.((Äikäs 2011: 19 viitteineen)) | Oletettavasti pyhien paikkojen kautta oltiin yhteydessä erilaisin henkiin ja jumaluuksiin. Uhrit toimitettiin erityisen tärkeille luonnonvoimille kuten ukkoselle, tuulelle, vedelle, ja auringolle sekä jumalille, joilla katsottiin olevan vaikutusta elämän eri osa-alueisiin. Lisäksi uhreja saivat niin sanotut näkymättömät voimat, jotka saattoivat liittyä maanalaisiin henkiin, eläinten ja luonnon hallitsijoihin tai olla vanhojen jumalien nimitys.((Äikäs 2011: 19 viitteineen)) | ||
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| - | Suomessa tutkituilla kohteilla tehdyt ajoitukset viittaavat siihen, että seitojen käyttö tai ainakin jälkiä jättänyt uhraus on alkanut 1000–1100-luvulla((Harlin & Ojanlatva 2008: 21; Äikäs 2011: 143)), ajanjaksona, | + | Suomessa tutkituilla kohteilla tehdyt ajoitukset viittaavat siihen, että seitojen käyttö tai ainakin jälkiä jättänyt uhraus on alkanut 1000–1100-luvulla((Harlin & Ojanlatva 2008: 21; Äikäs 2011: 143)), ajanjaksona, |
| Seitojen käytön varhaisvaiheille näyttää olevan tyypillistä se, että uhrattuja lajeja on paljon. Aineistossa on paitsi kalan myös joutsenen ja karhun luita. Peuran tai poronluita löytyy 1100-luvulta 1600-luvulle. 1700-luku merkitsi muutosta uhraustoiminnassa. Kristillinen lähetystyö oli intensiivisimmillään 1600–1700-luvulla. Etnisen uskon uhraustoiminta jatkui piilossa ja osa uhrausperinteestä siirtyi myös kirkkoihin. 1800-luvulta alkaen seidoille on viety esineitä, joilla on yhteyksiä vanhaan uhriperinteeseen. Uhraus on saanut muotoja mm. uuspakanuuden piiriin kuuluvilla uhreilla ja turistein harjoittamana toimintana.((Kylli 2005: 119; Äikäs 2011: 144–145)) | Seitojen käytön varhaisvaiheille näyttää olevan tyypillistä se, että uhrattuja lajeja on paljon. Aineistossa on paitsi kalan myös joutsenen ja karhun luita. Peuran tai poronluita löytyy 1100-luvulta 1600-luvulle. 1700-luku merkitsi muutosta uhraustoiminnassa. Kristillinen lähetystyö oli intensiivisimmillään 1600–1700-luvulla. Etnisen uskon uhraustoiminta jatkui piilossa ja osa uhrausperinteestä siirtyi myös kirkkoihin. 1800-luvulta alkaen seidoille on viety esineitä, joilla on yhteyksiä vanhaan uhriperinteeseen. Uhraus on saanut muotoja mm. uuspakanuuden piiriin kuuluvilla uhreilla ja turistein harjoittamana toimintana.((Kylli 2005: 119; Äikäs 2011: 144–145)) | ||
| Rivi 47: | Rivi 47: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Seidat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, | + | Seidat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, |
| - | Ks.[[http:// | + | |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Carpelan, | + | **Carpelan, |
| - | **Halinen, Petri** 2006. Maaperänäytteitä seidan juurelta. // | + | **Halinen, Petri** 2006. Maaperänäytteitä seidan juurelta. // |
| **Halinen, Petri** 2010. Saamelaisten pyhät paikat rajalla. //Suomen Museo// 2009: 39–57. | **Halinen, Petri** 2010. Saamelaisten pyhät paikat rajalla. //Suomen Museo// 2009: 39–57. | ||
| - | **Harlin, Eeva-Kristiina & Ojanlatva, Eija** 2007. Inarin Ukonjärven Ukon kenttätutkimus 2007. | + | **Harlin, Eeva-Kristiina & Ojanlatva, Eija** 2007. Inarin Ukonjärven Ukon kenttätutkimus 2007. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. |
| **Heinämäki, | **Heinämäki, | ||
| **Mebius, Hans** 1968. //Värrö. Studier i samernas förkristna offerriter// | **Mebius, Hans** 1968. //Värrö. Studier i samernas förkristna offerriter// | ||
| **Koivisto, Satu** 2008. Seitakiviä Itä-Suomessa? | **Koivisto, Satu** 2008. Seitakiviä Itä-Suomessa? | ||
| **Kulonen, Ulla-Maija & Seurujärvi-Kari, | **Kulonen, Ulla-Maija & Seurujärvi-Kari, | ||
| - | **Kylli, Ritva** 2005. //Kirkon ja saamelaisten kohtaaminen Utsjoella ja Inarissa 1742–1886// | + | **Kylli, Ritva** 2005. //Kirkon ja saamelaisten kohtaaminen Utsjoella ja Inarissa 1742–1886// |
| **Ojanlatva, | **Ojanlatva, | ||
| **Pennanen, Jukka** 2000. Luonnonuskosta kristinuskoon. Julkaisussa // | **Pennanen, Jukka** 2000. Luonnonuskosta kristinuskoon. Julkaisussa // | ||
| Rivi 75: | Rivi 75: | ||
| **Bäckman, Louise** 2013. //Studier i samisk religion.// Institutionen för etnologi, religionshistoria och genusvetenskap, | **Bäckman, Louise** 2013. //Studier i samisk religion.// Institutionen för etnologi, religionshistoria och genusvetenskap, | ||
| **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo. | **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo. | ||
| - | **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2014. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History.// The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400-1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden. Boston. | + | **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2014. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History.// The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400–1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden, Boston. |
| **Itkonen, T. I** 1946. // | **Itkonen, T. I** 1946. // | ||
| **Mebius, Hans** 1972. //Sjiele : samiska traditioner om offer//. Lund. C. Blom. | **Mebius, Hans** 1972. //Sjiele : samiska traditioner om offer//. Lund. C. Blom. | ||
| Rivi 82: | Rivi 82: | ||
| **Rydving, Håkan** 2004. //The End of Drum-Time: Religious Change Among the Lule Saami, 1670s-1740s.// | **Rydving, Håkan** 2004. //The End of Drum-Time: Religious Change Among the Lule Saami, 1670s-1740s.// | ||
| **Tolonen, Siiri** 2013. // | **Tolonen, Siiri** 2013. // | ||
| - | **Virdi Kroik, Åsa** 2001. //Fordom då alla djur kunde tala - samisk tro i förändring// | + | **Virdi Kroik, Åsa** 2001. //Fordom då alla djur kunde tala - samisk tro i förändring// |
| - | **Virdi Kroik, Åsa** 2005. //Efter förfädernas sed : om samisk religion//. Boska. Stockholm. | + | **Virdi Kroik, Åsa** 2005. //Efter förfädernas sed : om samisk religion//. Boska, Stockholm. |
wiki/seita.1491392675.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
