wiki:tervahauta
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:tervahauta [2017/04/02 21:50] – helena | wiki:tervahauta [2024/12/20 07:55] (nykyinen) – [Suojelustatus] vellu | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Maakuoppa | + | maakuoppa, |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| Rivi 23: | Rivi 22: | ||
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Tervanvalmistuksessa käytettiin raaka-aineena pääasiassa kolottuja mäntypuita, | + | Tervanvalmistuksessa käytettiin raaka-aineena pääasiassa kolottuja mäntypuita, |
| - | Tervahautoja on kahta tyyppiä. Kotipolttoon käytetyt **rännihaudat** olivat loivaan mäenrinteeseen kaivettuja, kummastakin päästä avoimia kourumaisia syvennyksiä, jotka vuorattiin puukuorilevyillä. Tervakset ladottiin kuoppaan, peitettiin maalla | + | Suomen esihistoriallista ja keskiaikaisista tervahaudoista ei ole toistaiseksi arkeologista todistusaineistoa. On kuitenkin mahdollista, että tervaa on valmistettu rännittömissä kuopissa, joiden pohjalle on kerätty tervaa. Hauta on jouduttu avaamaan tervan saamiseksi |
| - | Suuria tervamääriä valmistettaessa käytettiin **suppilomaisia** pyöreitä hautoja, jotka sijoitettiin tasaiselle maalle, mieluiten multaiseen maaperään ja tuulilta suojattuun paikkaan((Sirelius 1921: 51.)) Hyviä tervahaudan paikkoja olivat tervasmetsän lähellä sijainneet multakumpareet ja järven tai joen rantatörmät, | ||
| - | Jos vanhaa pohjaa ei ollut käytettävissä, | ||
| + | Tervahautoja on kahta tyyppiä. Kotipolttoon käytetyt **rännihaudat** olivat loivaan mäenrinteeseen kaivettuja, kummastakin päästä avoimia kourumaisia syvennyksiä, | ||
| + | |||
| + | Suuria tervamääriä valmistettaessa käytettiin **suppilomaisia** pyöreitä hautoja, jotka sijoitettiin tasaiselle maalle, mieluiten multaiseen maaperään ja tuulilta suojattuun paikkaan((Sirelius 1921: 51)). Hyviä tervahaudan paikkoja olivat tervasmetsän lähellä sijainneet multakumpareet ja järven tai joen rantatörmät, | ||
| + | |||
| + | Jos vanhaa pohjaa ei ollut käytettävissä, | ||
| Valmiiksi ladottu tervahauta peitettiin turpeella ja maa-aineksella. Maanrajaan jätettiin paljas vyöhyke, josta hauta sytytettiin. Polttaminen kesti noin viikon. Sen aikana hautaa tiivistettiin ja tulta kohennettiin. Haudan poltosta vastasi hautamestari. Terva alkoi valua muutaman päivän polton jälkeen. Keskikokoisesta haudasta saatiin 40–50 tynnyriä eli noin 5000–6000 litraa tervaa((Sirelius 1921: 54; Turpeinen 2000: 30, 33)). | Valmiiksi ladottu tervahauta peitettiin turpeella ja maa-aineksella. Maanrajaan jätettiin paljas vyöhyke, josta hauta sytytettiin. Polttaminen kesti noin viikon. Sen aikana hautaa tiivistettiin ja tulta kohennettiin. Haudan poltosta vastasi hautamestari. Terva alkoi valua muutaman päivän polton jälkeen. Keskikokoisesta haudasta saatiin 40–50 tynnyriä eli noin 5000–6000 litraa tervaa((Sirelius 1921: 54; Turpeinen 2000: 30, 33)). | ||
| + | Ruotsissa kotitaloustarpeisiin poltettiin tervaa ns. tervakivissä (sv. tjärstenar). Ne muistuttavat ulkoisesti kiviuuneja. Erona on kuitenkin pohjakiveen tervaan valumista varten hakattu ura.((ks. https:// | ||
| + | |||
| Tervalla suojattiin ulkona käytettävät puiset ja metalliset tarve-esineet ja kyllästettiin rakennusten puukatteet. Vientitervasta suurin osa käytettiin siirtomaavaltioiden puulaivojen ja niiden köysistöjen suojaamiseen. Tervalla uskottiin myös olevan terveysvaikutuksia: | Tervalla suojattiin ulkona käytettävät puiset ja metalliset tarve-esineet ja kyllästettiin rakennusten puukatteet. Vientitervasta suurin osa käytettiin siirtomaavaltioiden puulaivojen ja niiden köysistöjen suojaamiseen. Tervalla uskottiin myös olevan terveysvaikutuksia: | ||
| Rivi 49: | Rivi 53: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) tervahaudat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http:// | + | Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) tervahaudat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| ** Hallberg, Annagreta** 1959. // | ** Hallberg, Annagreta** 1959. // | ||
| - | **Hautala, Kustaa** 1956. Suomen tervakauppa 1856–1913. Forssa. | + | **Hennius, Andreas** 2018. //Viking Age tar production and outland exploitation// |
| + | **Hautala, Kustaa** 1956. //Suomen tervakauppa 1856–1913.Sen viimeinen kukoistus ja häviö sekä niihin vaikuttaneet syyt. Taloushistoriallinen tutkimus.// Historiallisia tutkimuksia XLV. Forssa. | ||
| **Juvelius, Erik** 1747. // | **Juvelius, Erik** 1747. // | ||
| **Kaila, E. E.** 1931. //Pohjanmaa ja meri 1600- ja 1700-luvulla// | **Kaila, E. E.** 1931. //Pohjanmaa ja meri 1600- ja 1700-luvulla// | ||
| Rivi 64: | Rivi 69: | ||
| **Poutiainen, | **Poutiainen, | ||
| **Sirelius, U. T.** 1921. Tervanpoltto. Julkaisussa //Suomen kansanomaista kulttuuria// | **Sirelius, U. T.** 1921. Tervanpoltto. Julkaisussa //Suomen kansanomaista kulttuuria// | ||
| - | **Taivainen, | + | **Taivainen, |
| **Talve, Ilmar** 1980. Tervanpoltto. //Suomen kansankulttuuri//: | **Talve, Ilmar** 1980. Tervanpoltto. //Suomen kansankulttuuri//: | ||
| **Turpeinen, | **Turpeinen, | ||
| Rivi 72: | Rivi 77: | ||
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| - | **Kauppila, Raili & Suihko, Anneli** 1987. //Tervan tie//. Kainuun museon julkaisuja. Kajaani. | + | **Kauppila, Raili & Suihko, Anneli** 1987. //Tervan tie//. Kainuun museon julkaisuja. Kajaani.** |
| ===== Viitteet ===== | ===== Viitteet ===== | ||
wiki/tervahauta.1491159025.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
