wiki:tervahauta
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:tervahauta [2021/10/27 10:16] – [Historia ja käyttö] vellu | wiki:tervahauta [2024/12/20 07:55] (nykyinen) – [Suojelustatus] vellu | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Tervanvalmistuksessa käytettiin raaka-aineena pääasiassa kolottuja mäntypuita, | + | Tervanvalmistuksessa käytettiin raaka-aineena pääasiassa kolottuja mäntypuita, |
| - | Suomen esihistoriallista ja keskiaikaisista tervahaudoista ei ole toistaiseksi arkeologista todistusaineistoa. On kuitenkin mahdollista, | + | Suomen esihistoriallista ja keskiaikaisista tervahaudoista ei ole toistaiseksi arkeologista todistusaineistoa. On kuitenkin mahdollista, |
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
| Tervahautoja on kahta tyyppiä. Kotipolttoon käytetyt **rännihaudat** olivat loivaan mäenrinteeseen kaivettuja, kummastakin päästä avoimia kourumaisia syvennyksiä, | Tervahautoja on kahta tyyppiä. Kotipolttoon käytetyt **rännihaudat** olivat loivaan mäenrinteeseen kaivettuja, kummastakin päästä avoimia kourumaisia syvennyksiä, | ||
| - | Suuria tervamääriä valmistettaessa käytettiin **suppilomaisia** pyöreitä hautoja, jotka sijoitettiin tasaiselle maalle, mieluiten multaiseen maaperään ja tuulilta suojattuun paikkaan((Sirelius 1921: 51.)) Hyviä tervahaudan paikkoja olivat tervasmetsän lähellä sijainneet multakumpareet ja järven tai joen rantatörmät, | + | Suuria tervamääriä valmistettaessa käytettiin **suppilomaisia** pyöreitä hautoja, jotka sijoitettiin tasaiselle maalle, mieluiten multaiseen maaperään ja tuulilta suojattuun paikkaan((Sirelius 1921: 51)). Hyviä tervahaudan paikkoja olivat tervasmetsän lähellä sijainneet multakumpareet ja järven tai joen rantatörmät, |
| - | + | ||
| - | Jos vanhaa pohjaa ei ollut käytettävissä, | + | |
| + | Jos vanhaa pohjaa ei ollut käytettävissä, | ||
| Valmiiksi ladottu tervahauta peitettiin turpeella ja maa-aineksella. Maanrajaan jätettiin paljas vyöhyke, josta hauta sytytettiin. Polttaminen kesti noin viikon. Sen aikana hautaa tiivistettiin ja tulta kohennettiin. Haudan poltosta vastasi hautamestari. Terva alkoi valua muutaman päivän polton jälkeen. Keskikokoisesta haudasta saatiin 40–50 tynnyriä eli noin 5000–6000 litraa tervaa((Sirelius 1921: 54; Turpeinen 2000: 30, 33)). | Valmiiksi ladottu tervahauta peitettiin turpeella ja maa-aineksella. Maanrajaan jätettiin paljas vyöhyke, josta hauta sytytettiin. Polttaminen kesti noin viikon. Sen aikana hautaa tiivistettiin ja tulta kohennettiin. Haudan poltosta vastasi hautamestari. Terva alkoi valua muutaman päivän polton jälkeen. Keskikokoisesta haudasta saatiin 40–50 tynnyriä eli noin 5000–6000 litraa tervaa((Sirelius 1921: 54; Turpeinen 2000: 30, 33)). | ||
| - | Ruotsissa kotitaloustarpeisiin poltettiin tervaa ns. tervakivissä (sv. tjärstenar). Ne muistuttavat ulkoisesti kiviuuneja. Erona on kuitenkin pohjakiveen tervaan valumista varten hakattu ura.((ks. https:// | + | Ruotsissa kotitaloustarpeisiin poltettiin tervaa ns. tervakivissä (sv. tjärstenar). Ne muistuttavat ulkoisesti kiviuuneja. Erona on kuitenkin pohjakiveen tervaan valumista varten hakattu ura.((ks. https:// |
| Tervalla suojattiin ulkona käytettävät puiset ja metalliset tarve-esineet ja kyllästettiin rakennusten puukatteet. Vientitervasta suurin osa käytettiin siirtomaavaltioiden puulaivojen ja niiden köysistöjen suojaamiseen. Tervalla uskottiin myös olevan terveysvaikutuksia: | Tervalla suojattiin ulkona käytettävät puiset ja metalliset tarve-esineet ja kyllästettiin rakennusten puukatteet. Vientitervasta suurin osa käytettiin siirtomaavaltioiden puulaivojen ja niiden köysistöjen suojaamiseen. Tervalla uskottiin myös olevan terveysvaikutuksia: | ||
| Rivi 47: | Rivi 46: | ||
| 1800-luvun kuluessa hautatervan kulutus alkoi vähentyä: Tervaa ruvettiin valmistamaan kivihiilestä eikä tervaa tarvittu yhtä paljon kuin ennen kun laivoja alettiin rakentaa puun sijaan raudasta. 1900-luvun alusta lähtien tervaa on valmistettu perinteisin menetelmin vain kotitalouksien tarpeisiin.((Vuorela 1975: 453)) | 1800-luvun kuluessa hautatervan kulutus alkoi vähentyä: Tervaa ruvettiin valmistamaan kivihiilestä eikä tervaa tarvittu yhtä paljon kuin ennen kun laivoja alettiin rakentaa puun sijaan raudasta. 1900-luvun alusta lähtien tervaa on valmistettu perinteisin menetelmin vain kotitalouksien tarpeisiin.((Vuorela 1975: 453)) | ||
| - | **** | + | |
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| Tervahautoja on Suomen metsissä tuhansittain etelästä Lappia myöten. Tervaa poltettiin siellä, missä kasvoi paljon mäntyjä ja vesireitit tynnyrien kuljetukseen olivat hyvät. Aluksi tervaa tuotettiin etenkin Etelä-Suomessa, | Tervahautoja on Suomen metsissä tuhansittain etelästä Lappia myöten. Tervaa poltettiin siellä, missä kasvoi paljon mäntyjä ja vesireitit tynnyrien kuljetukseen olivat hyvät. Aluksi tervaa tuotettiin etenkin Etelä-Suomessa, | ||
| Rivi 54: | Rivi 53: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) tervahaudat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[https:// | + | Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) tervahaudat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| Rivi 70: | Rivi 69: | ||
| **Poutiainen, | **Poutiainen, | ||
| **Sirelius, U. T.** 1921. Tervanpoltto. Julkaisussa //Suomen kansanomaista kulttuuria// | **Sirelius, U. T.** 1921. Tervanpoltto. Julkaisussa //Suomen kansanomaista kulttuuria// | ||
| - | **Taivainen, | + | **Taivainen, |
| **Talve, Ilmar** 1980. Tervanpoltto. //Suomen kansankulttuuri//: | **Talve, Ilmar** 1980. Tervanpoltto. //Suomen kansankulttuuri//: | ||
| **Turpeinen, | **Turpeinen, | ||
wiki/tervahauta.1635318974.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
