Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:tie

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revisionEdellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:tie [2023/01/24 11:13] – [Historia ja käyttö] velluwiki:tie [2025/11/12 12:43] (nykyinen) – [Muu kirjallisuus] vellu
Rivi 7: Rivi 7:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Maastoon kulkureitille säännöllistä liikennettä varten rakennettu ja hoidettu kulkuväylä+Maastoon kulkureitille säännöllistä liikennettä varten rakennettu ja hoidettu kulkuväylä{{ :wiki:andersböle_suuri_rantatie.jpg?250|}}
  
  
Rivi 17: Rivi 17:
 {{ :wiki:tiereunakiveys_loviisa_segersby.jpg?250|}}Käytöstä jääneet tiet erottuvat maastossa ympäristöstään kasvillisuuden peittäminä urina tai matalina maa- ja kivipenkkoina, joiden päällä kulkee polku ja joiden laidoilla näkyy joskus matalat ojat. Rinteillä kulkevat tiet saattavat erottua keinotekoisina terasseina ja joskus myös maahan kuluneina urina/solina (ns. solatiet). Lisäksi kosteikkokohtia on saatettu vahvistaa tuomalla paikalle luonnonkiviä tai puita. Pelloiksi raivatut tiet eivät erotu maastossa mutta saattavat erottua ilmakuvissa peltojen värjäyminä.  {{ :wiki:tiereunakiveys_loviisa_segersby.jpg?250|}}Käytöstä jääneet tiet erottuvat maastossa ympäristöstään kasvillisuuden peittäminä urina tai matalina maa- ja kivipenkkoina, joiden päällä kulkee polku ja joiden laidoilla näkyy joskus matalat ojat. Rinteillä kulkevat tiet saattavat erottua keinotekoisina terasseina ja joskus myös maahan kuluneina urina/solina (ns. solatiet). Lisäksi kosteikkokohtia on saatettu vahvistaa tuomalla paikalle luonnonkiviä tai puita. Pelloiksi raivatut tiet eivät erotu maastossa mutta saattavat erottua ilmakuvissa peltojen värjäyminä. 
  
-Teihin liittyviä arkeologisia kohteita voivat [[wiki:silta|siltojen]] ohella olla esimerkiksi krouvit, majatalot, posti- ja tulliasemat, merkkikivet ja eriaikaiset teiden sulkemiseksi ja kontrolloimiseksi rakennetut linnoitteet.+Teihin liittyviä arkeologisia kohteita voivat [[wiki:silta|siltojen]] ohella olla esimerkiksi krouvit, majatalot, posti- ja tulliasemat, kilometripylväät, merkkikivet ja eriaikaiset teiden sulkemiseksi ja kontrolloimiseksi rakennetut linnoitteet.
  
 {{ :wiki:tykkitie_mustavuori_eteläosa.jpg?250|}}1900-luvun puolustusasemiin liittyy selustaan ja tykkipattereille johtavia yhdysteitä eli ns. tykkiteitä. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset yhdystiet olivat usein pengerrettyjä ja niiden pinta on peitetty mukulakivillä tai makadamilla eli murskatulla kivellä. {{ :wiki:tykkitie_mustavuori_eteläosa.jpg?250|}}1900-luvun puolustusasemiin liittyy selustaan ja tykkipattereille johtavia yhdysteitä eli ns. tykkiteitä. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset yhdystiet olivat usein pengerrettyjä ja niiden pinta on peitetty mukulakivillä tai makadamilla eli murskatulla kivellä.
  
  
-{{ :wiki:sipoo_nickby_polut_ja_tiet.jpg?200|}}===== Historia ja käyttö ===== 
  
-Kaupungit, linnat, kartanot ja kylät ovat keskiajalta lähtien olleet tieverkoston toisiinsa yhdistämiä. Kuningas Maunu Eerikinpojan ja kuningas Kristofferin maanlakien (noin vuonna 1350 & vuonna 1442) mukaan jokaiseen kylään ja jokaisesta kylästä ulos tuli johtaa vähintään yksi yleinen tie.((MEL; Berg 1982: 623-627.)) Tiet jakautuivat jo keskiajalla veroa maksavien talonpoikien ylläpitämiin yleisiin teihin (esim. Hämeen härkätie, Suuri rantatie), käyttäjien ylläpitämiin teihin (kylätiet) sekä tilapäisempiin tai pysyvämpiin polkuihin ja reitteihin((Salminen 2014: 223.)).+===== Historia ja käyttö =====
  
-Jokaiseen kylään on muotoutunut sen olemassa olon aikana sekä ulospäin johtava tiestö että oma sisäinen reitistö, joka on yhdistänyt asutuksen asutukseen ja asutuksen sen toiminnallisiin pisteisiin kuten kaupunkeihin, kirkkoihin, taloihin, myllyihin, satamapaikkoihin, talousrakennuksiin, peltoihin ja niittyihin. 1600-luvun ja 1700-luvun alkupuolen kartoilla on yleensä merkitty ainoastaan lakisääteiset yleiset tiet. Muut tiet ja polut erottuvat useimmiten pelkkinä tonttien välisinä aukkoina sekä pelto- ja niittykäytävinä. Kylien alueella olevat pienemmät tiet ja polut näkyvät kattavammin vasta 1700-luvun lopun kartoilta lähtien. +Kaupungit, linnat, kartanot ja kylät ovat keskiajalta lähtien olleet tieverkoston toisiinsa yhdistämiä. Kuningas Maunu Eerikinpojan ja kuningas Kristofferin maanlakien (noin vuonna 1350 & vuonna 1442) mukaan jokaiseen kylään ja jokaisesta kylästä ulos tuli johtaa vähintään yksi yleinen tie.((MEL; Berg 1982: 623-627.)) Tiet jakautuivat jo keskiajalla veroa maksavien talonpoikien ylläpitämiin yleisiin teihin (esim. Hämeen härkätie, Suuri rantatie), käyttäjien ylläpitämiin teihin (kylätiet) sekä tilapäisempiin tai pysyvämpiin polkuihin ja reitteihin((Salminen 2014: 223.)).{{ :wiki:alikerava_1702.jpg?250|}} 
  
 +Jokaiseen kylään on muotoutunut sen olemassa olon aikana sekä ulospäin johtava tiestö että oma sisäinen reitistö, joka on yhdistänyt asutuksen asutukseen ja asutuksen sen toiminnallisiin pisteisiin kuten kaupunkeihin, kirkkoihin, taloihin, myllyihin, satamapaikkoihin, talousrakennuksiin, peltoihin ja niittyihin. 1600-luvun ja 1700-luvun alkupuolen kartoilla on yleensä merkitty ainoastaan lakisääteiset yleiset tiet. Muut tiet ja polut erottuvat useimmiten pelkkinä tonttien välisinä aukkoina sekä pelto- ja niittykäytävinä. Kylien alueella olevat pienemmät tiet ja polut näkyvät kattavammin vasta 1700-luvun lopun kartoilta lähtien.
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
Rivi 38: Rivi 38:
  
  ===== Suojelustatus =====  ===== Suojelustatus =====
-Muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat käytöstä poistuneet keskiajan ja uuden ajan alun maantieverkoston jäännökset. Ks. [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/historialliset-tiet-ohje-2017.pdf|Historialliset tiet ohje 2017]]. +Muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat käytöstä poistuneet keskiajan ja uuden ajan alun maantieverkoston jäännökset. 
  
  
Rivi 51: Rivi 51:
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
-**Häyrynen, Maunu & Lähteenmäki, Mikael** (toim.) 2009. //Pohjanlahden rantatie – Ratsupolusta rannikon matkailutieksi//. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja 15. Turun yliopisto, Pori. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/46931/pohjanlahden_rantatie.pdf?sequence=1+**Häyrynen, Maunu & Lähteenmäki, Mikael** (toim.) 2009. //Pohjanlahden rantatie – Ratsupolusta rannikon matkailutieksi//. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja 15. Turun yliopisto, Pori. 
 **Masonen, Jaakko** 1989. //Hämeen härkätie. Synty ja varhaisvaiheet. Varhainen maaliikenne arkeologisena sekä historiallisena tutkimuskohteena//. Tiemuseon julkaisuja 4. Tie- ja vesirakennushallitus. Helsinki. **Masonen, Jaakko** 1989. //Hämeen härkätie. Synty ja varhaisvaiheet. Varhainen maaliikenne arkeologisena sekä historiallisena tutkimuskohteena//. Tiemuseon julkaisuja 4. Tie- ja vesirakennushallitus. Helsinki.
 **Mauranen, Tapani** 1999.// Maata, jäätä ja kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860//. Helsinki. **Mauranen, Tapani** 1999.// Maata, jäätä ja kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860//. Helsinki.
wiki/tie.1674551599.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)