wiki:tiilenpolttouuni
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:tiilenpolttouuni [2017/02/22 15:06] – [Historia ja käyttö] helena | wiki:tiilenpolttouuni [2020/04/16 07:33] (nykyinen) – [Suojelustatus] vellu | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
| ====== Tiilenpolttouuni ====== | ====== Tiilenpolttouuni ====== | ||
| + | |||
| + | {{: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| Rivi 10: | Rivi 12: | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Tiilet poltettiin yksinkertaisissa uuneissa tai miiluissa, joihin ne ladottiin tasaisiin riveihin siten, että latomuksen alaosaan jätettiin tilaa tulipesille. Tiilenpolttouunit vaihtelevat kooltaan ja rakenteiltaan. Yleensä ne olivat nelikulmaisia ja niissä on ollut useampia pesiä. Uunilla saattaa olla leveyttä jopa useita metrejä. Uunin seinämät ladottiin tavallisesti jätetiilistä ja tiivistettiin savella. Seinämät voitiin kasata myös kivensekaisista maavalleista tai suurista kivistä. Latomukset peitettiin polton aikana usein maalla, minkä vuoksi tiiliuuni oli monesti rakennettu rinteeseen. Usein tiiliuunit olivat kertakäyttöisiä, | + | Tiilet poltettiin yksinkertaisissa uuneissa tai miiluissa, joihin ne ladottiin tasaisiin riveihin siten, että latomuksen alaosaan jätettiin tilaa tulipesille. Tiilenpolttouunit vaihtelevat kooltaan ja rakenteiltaan. Yleensä ne olivat nelikulmaisia ja niissä on ollut useampia pesiä. Uunilla saattaa olla leveyttä jopa useita metrejä. Uunin seinämät ladottiin tavallisesti jätetiilistä ja tiivistettiin savella. Seinämät voitiin kasata myös kivensekaisista maavalleista tai suurista kivistä. Latomukset peitettiin polton aikana usein maalla, minkä vuoksi tiiliuuni oli monesti rakennettu rinteeseen. Usein tiiliuunit olivat kertakäyttöisiä, |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | Tiilien raaka-aineena käytettiin savea ja hiekkaa. Parasta oli ns. lihava savi, jonka raekoko oli pienempää kuin 0,002 mm. Tiiliuunit perustettiin lähes poikkeuksetta sopivien saviesiintymien vierelle. Tarvittava savi kaivettiin jo vuotta ennen polttoa ja sen annettiin sen jäätyä talvella. Näin savesta tuli helposti käsiteltävää, | + | Tiilien raaka-aineena käytettiin savea ja hiekkaa. Parasta oli ns. lihava savi, jonka raekoko oli pienempää kuin 0,002 millimetriä. Tiiliuunit perustettiin lähes poikkeuksetta sopivien saviesiintymien vierelle. Tarvittava savi kaivettiin jo vuotta ennen polttoa ja sen annettiin sen jäätyä talvella. Näin savesta tuli helposti käsiteltävää, |
| Valmiista tiilisavimassasta lyötiin puumuottien avulla halutun kokoisia ja muotoisia tiiliä. Poltossa tiilet kutistuivat noin 10 %. Muotoonsa saadut valmiit tiilet kuivattiin katoksessa, jossa ne olivat suojassa auringolta ja sateelta. Tasaisen kuivumisen edistämiseksi tiiliä oli syytä kääntää kuivatuksen aikana. Muutaman viikon kuluttua ilmakuivatut tiilet olivat valmiita poltettaviksi. Kuivatuksen aikana tiiliä eristettiin toisistaan mm. oljilla, joiden painanteita usein erottuu vanhoissa tiilissä. | Valmiista tiilisavimassasta lyötiin puumuottien avulla halutun kokoisia ja muotoisia tiiliä. Poltossa tiilet kutistuivat noin 10 %. Muotoonsa saadut valmiit tiilet kuivattiin katoksessa, jossa ne olivat suojassa auringolta ja sateelta. Tasaisen kuivumisen edistämiseksi tiiliä oli syytä kääntää kuivatuksen aikana. Muutaman viikon kuluttua ilmakuivatut tiilet olivat valmiita poltettaviksi. Kuivatuksen aikana tiiliä eristettiin toisistaan mm. oljilla, joiden painanteita usein erottuu vanhoissa tiilissä. | ||
| - | Poltossa tiilet kuumennettiin | + | Poltossa tiilet kuumennettiin 900–1000 asteen lämpötilaan. Korkeammassa lämmössä tiilet alkoivat sintraantua eli lasittua sekä taipua, halkeilla ja jopa kuplia. Poltto kesti 6–14 päivää. |
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| + | Viimeistään 1300-luvun alusta alkaen aina 1900-luvulle asti. | ||
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| + | Erityisesti Länsi- ja Etelä-Suomen savikkoalueet. | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | [[http:// | + | Talonpoikaiset tiilenpolttouunit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Eklund, Sanna & Mentu, Sakari** 2004. //Tiilen historiaa Suomessa//. Museovirasto | + | **Eklund, Sanna & Mentu, Sakari** 2004. //Tiilen historiaa Suomessa//. Museovirasto. http:// |
| **Kuokkanen, | **Kuokkanen, | ||
| - | **Niukkanen, | + | **Niukkanen, |
| - | **Ratilainen, | + | **Ratilainen, |
| - | **Ratilainen, | + | **Ratilainen, |
| - | **Spoof, Sanna-Kaisa** 1997. // | + | **Spoof, Sanna-Kaisa** 1997. // |
wiki/tiilenpolttouuni.1487768787.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
