wiki:toisen-maailmansodan-linnoite
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:toisen-maailmansodan-linnoite [2017/05/08 13:55] – helena | wiki:toisen-maailmansodan-linnoite [2025/01/23 09:57] (nykyinen) – helena | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
| ====== Toisen maailmansodan linnoite ====== | ====== Toisen maailmansodan linnoite ====== | ||
| + | {{: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Toisen maailmansodan aikaisiin kohteisiin kuuluvat teräsbetoniset ase- ja miehistökorsut, taistelu- ja yhdyshaudat, | + | Toisen maailmansodan aikaisiin kohteisiin kuuluvat teräsbetoniset ase- ja miehistö[[wiki: |
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
| Suuri osa suomalaisten vuosina 1918–1938 rakentamista linnoituslaitteista sijaitsee Karjalan kannaksella, | Suuri osa suomalaisten vuosina 1918–1938 rakentamista linnoituslaitteista sijaitsee Karjalan kannaksella, | ||
| - | Karjalan Kannakselle rakennettiin 1920-luvun alussa Enckellin linjaksi kutsuttu kestolinnoitettu pääpuolustusasema. Linnoituslaitteita sekä modernisoitiin että rakennettiin lisää 1930-luvun aikana. Talvisodan alla vuonna 1939 linnoitteita paranneltiin ja pääpuolustusasemaa alettiin kutsua Mannerheimlinjaksi. Ylimääräisten harjoitusten aikana syksyllä tehtiin linnoitustöitä ja rakennettiin uusia kenttälinnoitteita ja panssariesteitä Suomen | + | Karjalan Kannakselle rakennettiin 1920-luvun alussa Enckellin linjaksi kutsuttu kestolinnoitettu pääpuolustusasema. Linnoituslaitteita sekä modernisoitiin että rakennettiin lisää 1930-luvun aikana. Talvisodan alla vuonna 1939 linnoitteita paranneltiin ja pääpuolustusasemaa alettiin kutsua Mannerheimlinjaksi. Ylimääräisten harjoitusten aikana syksyllä tehtiin linnoitustöitä ja rakennettiin uusia kenttälinnoitteita ja panssariesteitä Suomen |
| - | + | ||
| - | + | ||
| - | Vuoden 1939 loppukesästä alettiin suunnitella uusia puolustuslinjoja Kannaksen pääpuolustusaseman taakse. Niistä itäisimmät olivat Viipurin ja Kuparsaaren tasalle kaavailtu ns. Takalinja eli T-linja ja sen eteen, 20 kilometriä itäpuolelle sijoittuva Väliasema eli V-linja. Ennen sotaa aloitetut linnoitustyöt etenivät hitaasti. Nykyisen Kaakkois-Suomen alueelle, Vironlahden ja Saimaan välille, suunniteltiin Luumäkilinjaksi eli L-linjaksi kutsuttua yhtenäistä puolustuslinjaa. Läntisin taaemmista puolustusasemista oli Kotkan ja Kuusankosken välinen Kymijokilinja eli K-linja, jonka rakennustyöt aloitettiin aivan talvisodan lopulla. Talvisodan kuluessa rakennettiin lisäksi Saimaan järvikannasalueelle, | + | |
| + | Vuoden 1939 loppukesästä alettiin suunnitella uusia puolustuslinjoja Kannaksen pääpuolustusaseman taakse. Niistä itäisimmät olivat Viipurin ja Kuparsaaren tasalle kaavailtu ns. Takalinja eli T-linja ja sen eteen, 20 kilometriä itäpuolelle sijoittuva Väliasema eli V-linja. Ennen sotaa aloitetut linnoitustyöt etenivät hitaasti. Nykyisen Kaakkois-Suomen alueelle, Vironlahden ja Saimaan välille, suunniteltiin Luumäkilinjaksi eli L-linjaksi kutsuttua yhtenäistä puolustuslinjaa. Läntisin taaemmista puolustusasemista oli Kotkan ja Kuusankosken välinen Kymijokilinja eli K-linja, jonka rakennustyöt aloitettiin aivan talvisodan lopulla. Talvisodan kuluessa rakennettiin lisäksi Saimaan järvikannasalueelle, | ||
| - | Talvisodan jälkeen pääpuolustuslinja tukilinjoineen jäi Neuvostoliiton puolelle. Uudeksi pääpuolustuslinjaksi rakennettiin Virolahden ja Luumäen välille yhtenäinen, | + | Talvisodan jälkeen pääpuolustuslinja tukilinjoineen jäi Neuvostoliiton puolelle. Uudeksi pääpuolustuslinjaksi, jota myöhemmin alettiin kutsua Salpalinjaksi, |
| - | Pohjoisempana Kivijärven–Saimaan–Pielisen järvialueilla linnoitettiin järvikannakset ja saaret. Pääosa linnoitteista oli kenttälinnoitteita. Betonisia kestolinnoituslaitteita rakennettiin Lappeenrantaan, | + | Pohjoisempana Kivijärven–Saimaan–Pielisen järvialueilla linnoitettiin järvikannakset ja saaret. Pääosa linnoitteista oli kenttälinnoitteita. Betonisia kestolinnoituslaitteita rakennettiin Lappeenrantaan, |
| Pielisen pohjoispuolella linnoitettiin uhanalaiset hyökkäyssuunnat lähinnä teiden varsilta kenttälinnoittein ja panssarivaunun kiviestein. Kuusamon ja Kemijärven alueille ehdittiin myös rakentaa teräsbetonisia kestolinnoitteita. | Pielisen pohjoispuolella linnoitettiin uhanalaiset hyökkäyssuunnat lähinnä teiden varsilta kenttälinnoittein ja panssarivaunun kiviestein. Kuusamon ja Kemijärven alueille ehdittiin myös rakentaa teräsbetonisia kestolinnoitteita. | ||
| Rivi 35: | Rivi 33: | ||
| Moskovan rauhan 1940 perusteella Suomen oli vuokrattava osa Hangonniemestä ja sitä ympäröivästä saaristosta Neuvostoliitolle 30 vuodeksi. Sotilastukikohdan Suomen puoleinen raja linnoitettiin voimakkaasti. Harparskoglinjana tunnetun puolustusketjun alueella oli keväällä 1941 betonisia linnoituslaitteita valmiina 46 ja keskeneräisinä 141. Näiden lisäksi linjassa oli kenttälinnoituslaitteita ja panssarivaunun esteitä. Neuvostoliiton joukot vetäytyivät Hangosta joulukuussa 1941, jonka jälkeen Harparskoglinjaa ei enää tarvittu. | Moskovan rauhan 1940 perusteella Suomen oli vuokrattava osa Hangonniemestä ja sitä ympäröivästä saaristosta Neuvostoliitolle 30 vuodeksi. Sotilastukikohdan Suomen puoleinen raja linnoitettiin voimakkaasti. Harparskoglinjana tunnetun puolustusketjun alueella oli keväällä 1941 betonisia linnoituslaitteita valmiina 46 ja keskeneräisinä 141. Näiden lisäksi linjassa oli kenttälinnoituslaitteita ja panssarivaunun esteitä. Neuvostoliiton joukot vetäytyivät Hangosta joulukuussa 1941, jonka jälkeen Harparskoglinjaa ei enää tarvittu. | ||
| - | Jatkosodan hyökkäysvaiheen ja asemasodan aikana keskeytettiin työt vanhassa pääpuolustusasemassa ja puolustuslinjan linnoituslaitteiden aseistuksia, | + | Jatkosodan hyökkäysvaiheen ja asemasodan aikana keskeytettiin työt vanhassa pääpuolustusasemassa ja puolustuslinjan linnoituslaitteiden aseistuksia, |
| Salpalinjalle valmistui jatkosodan loppuun mennessä yli 700 teräsbetonista kestolinnoituslaitetta. Pääosa niistä sijaitsee Suomenlahden rannikon ja Saimaan välisellä alueella. Kenttälinnoitteita on kaikkialla 900 kilometriä pitkän puolustuslinjan alueella. Näkyvimpiä linnoituslaitteita, | Salpalinjalle valmistui jatkosodan loppuun mennessä yli 700 teräsbetonista kestolinnoituslaitetta. Pääosa niistä sijaitsee Suomenlahden rannikon ja Saimaan välisellä alueella. Kenttälinnoitteita on kaikkialla 900 kilometriä pitkän puolustuslinjan alueella. Näkyvimpiä linnoituslaitteita, | ||
| Rivi 42: | Rivi 40: | ||
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| - | 1939–1945. Lisäksi venäläisten Porkkalan vuokra-alueelle (1944–56) rakentamat linnoitteet ovat usein tyypiltään toisen maailmansodan linnoitteita vastaavia. | + | Vuodet |
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| Rivi 51: | Rivi 49: | ||
| - | Toisen maailmansodan kohteet eivät | + | Toisen maailmansodan kohteet eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
wiki/toisen-maailmansodan-linnoite.1494240905.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
