Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:toisen-maailmansodan-linnoite

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revisionEdellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:toisen-maailmansodan-linnoite [2020/10/20 16:05] – [Suojelustatus] helenawiki:toisen-maailmansodan-linnoite [2025/01/23 09:57] (nykyinen) – helena
Rivi 21: Rivi 21:
 Suuri osa suomalaisten vuosina 1918–1938 rakentamista linnoituslaitteista sijaitsee Karjalan kannaksella, nykyisen Venäjän puolella. Suomen alueella on 1920- ja 30-luvuilla rakennettuja rannikkolinnoituksia, jotka olivat käytössä vielä toisen maailmansodan aikana. Vuosien 1939–1944 aikana linnoitettiin Suomen ja Neuvostoliiton raja-alueita ja rannikkoa. Kaupunkeihin sijoitettiin ilmatorjunnan laitteita. Neuvostoliiton joukot rakensivat vuosina 1940–1941 linnoitteita Hankoon ja saksalaiset Lappiin 1941–1944. Jatkosodan jälkeen 1944 Neuvostoliitto linnoitti Porkkalan vuokra-aluetta vuoteen 1956. Suuri osa suomalaisten vuosina 1918–1938 rakentamista linnoituslaitteista sijaitsee Karjalan kannaksella, nykyisen Venäjän puolella. Suomen alueella on 1920- ja 30-luvuilla rakennettuja rannikkolinnoituksia, jotka olivat käytössä vielä toisen maailmansodan aikana. Vuosien 1939–1944 aikana linnoitettiin Suomen ja Neuvostoliiton raja-alueita ja rannikkoa. Kaupunkeihin sijoitettiin ilmatorjunnan laitteita. Neuvostoliiton joukot rakensivat vuosina 1940–1941 linnoitteita Hankoon ja saksalaiset Lappiin 1941–1944. Jatkosodan jälkeen 1944 Neuvostoliitto linnoitti Porkkalan vuokra-aluetta vuoteen 1956.
  
-Karjalan Kannakselle rakennettiin 1920-luvun alussa Enckellin linjaksi kutsuttu kestolinnoitettu pääpuolustusasema. Linnoituslaitteita sekä modernisoitiin että rakennettiin lisää 1930-luvun aikana. Talvisodan alla vuonna 1939 linnoitteita paranneltiin ja pääpuolustusasemaa alettiin kutsua Mannerheimlinjaksi. Ylimääräisten harjoitusten aikana syksyllä tehtiin linnoitustöitä ja rakennettiin uusia kenttälinnoitteita ja panssariesteitä Suomen armeijaan puolustuslinjalle etelästä pohjoiseen Petsamoon. Mannerheimlinja sijaitsee nykyään Venäjän alueella.+Karjalan Kannakselle rakennettiin 1920-luvun alussa Enckellin linjaksi kutsuttu kestolinnoitettu pääpuolustusasema. Linnoituslaitteita sekä modernisoitiin että rakennettiin lisää 1930-luvun aikana. Talvisodan alla vuonna 1939 linnoitteita paranneltiin ja pääpuolustusasemaa alettiin kutsua Mannerheimlinjaksi. Ylimääräisten harjoitusten aikana syksyllä tehtiin linnoitustöitä ja rakennettiin uusia kenttälinnoitteita ja panssariesteitä Suomen armeijan puolustuslinjalle etelästä pohjoiseen Petsamoon. Mannerheimlinja sijaitsee nykyään Venäjän alueella.
  
 Vuoden 1939 loppukesästä alettiin suunnitella uusia puolustuslinjoja Kannaksen pääpuolustusaseman taakse. Niistä itäisimmät olivat Viipurin ja Kuparsaaren tasalle kaavailtu ns. Takalinja eli T-linja ja sen eteen, 20 kilometriä itäpuolelle sijoittuva Väliasema eli V-linja. Ennen sotaa aloitetut linnoitustyöt etenivät hitaasti. Nykyisen Kaakkois-Suomen alueelle, Vironlahden ja Saimaan välille, suunniteltiin Luumäkilinjaksi eli L-linjaksi kutsuttua yhtenäistä puolustuslinjaa. Läntisin taaemmista puolustusasemista oli Kotkan ja Kuusankosken välinen Kymijokilinja eli K-linja, jonka rakennustyöt aloitettiin aivan talvisodan lopulla. Talvisodan kuluessa rakennettiin lisäksi Saimaan järvikannasalueelle, Punkaharjulle ja Kerimäelle sekä Joensuun seuduille panssarivaununesteitä sekä kenttälinnoitteita. Vuoden 1939 loppukesästä alettiin suunnitella uusia puolustuslinjoja Kannaksen pääpuolustusaseman taakse. Niistä itäisimmät olivat Viipurin ja Kuparsaaren tasalle kaavailtu ns. Takalinja eli T-linja ja sen eteen, 20 kilometriä itäpuolelle sijoittuva Väliasema eli V-linja. Ennen sotaa aloitetut linnoitustyöt etenivät hitaasti. Nykyisen Kaakkois-Suomen alueelle, Vironlahden ja Saimaan välille, suunniteltiin Luumäkilinjaksi eli L-linjaksi kutsuttua yhtenäistä puolustuslinjaa. Läntisin taaemmista puolustusasemista oli Kotkan ja Kuusankosken välinen Kymijokilinja eli K-linja, jonka rakennustyöt aloitettiin aivan talvisodan lopulla. Talvisodan kuluessa rakennettiin lisäksi Saimaan järvikannasalueelle, Punkaharjulle ja Kerimäelle sekä Joensuun seuduille panssarivaununesteitä sekä kenttälinnoitteita.
Rivi 27: Rivi 27:
 Talvisodan jälkeen pääpuolustuslinja tukilinjoineen jäi Neuvostoliiton puolelle. Uudeksi pääpuolustuslinjaksi, jota myöhemmin alettiin kutsua Salpalinjaksi, rakennettiin Virolahden ja Luumäen välille yhtenäinen, kestolinnoitettu puolustuslinja, jonka edessä oli lähes katkeamaton panssarivaunun kivieste. Lisäksi syksyllä 1940 alettiin rakentaa taaempaa etuasemaa Haminasta Taavettiin. Taka-asemaan ehti valmistua kenttälinnoitteita, panssarivaunun esteitä sekä muutamia betonilaitteita ja tunneleita.   Talvisodan jälkeen pääpuolustuslinja tukilinjoineen jäi Neuvostoliiton puolelle. Uudeksi pääpuolustuslinjaksi, jota myöhemmin alettiin kutsua Salpalinjaksi, rakennettiin Virolahden ja Luumäen välille yhtenäinen, kestolinnoitettu puolustuslinja, jonka edessä oli lähes katkeamaton panssarivaunun kivieste. Lisäksi syksyllä 1940 alettiin rakentaa taaempaa etuasemaa Haminasta Taavettiin. Taka-asemaan ehti valmistua kenttälinnoitteita, panssarivaunun esteitä sekä muutamia betonilaitteita ja tunneleita.  
  
-Pohjoisempana Kivijärven–Saimaan–Pielisen järvialueilla linnoitettiin järvikannakset ja saaret. Pääosa linnoitteista oli kenttälinnoitteita. Betonisia kestolinnoituslaitteita rakennettiin Lappeenrantaan, Ruokolahdelle, Puumalaan, Kerimäelle sekä Joensuuhun. Järvialueelle oli melko kattavasti linnoitustykistön asemia, joista osa oli kestolinnoitettuja.+Pohjoisempana Kivijärven–Saimaan–Pielisen järvialueilla linnoitettiin järvikannakset ja saaret. Pääosa linnoitteista oli kenttälinnoitteita. Betonisia kestolinnoituslaitteita rakennettiin Lappeenrantaan, Ruokolahdelle, Puumalaan, Kerimäelle sekä Joensuuhun. Järvialueella oli melko kattavasti linnoitustykistön asemia, joista osa oli kestolinnoitettuja.
  
 Pielisen pohjoispuolella linnoitettiin uhanalaiset hyökkäyssuunnat lähinnä teiden varsilta kenttälinnoittein ja panssarivaunun kiviestein. Kuusamon ja Kemijärven alueille ehdittiin myös rakentaa teräsbetonisia kestolinnoitteita. Pielisen pohjoispuolella linnoitettiin uhanalaiset hyökkäyssuunnat lähinnä teiden varsilta kenttälinnoittein ja panssarivaunun kiviestein. Kuusamon ja Kemijärven alueille ehdittiin myös rakentaa teräsbetonisia kestolinnoitteita.
Rivi 49: Rivi 49:
  
  
-Toisen maailmansodan kohteet eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf| Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. +Toisen maailmansodan kohteet eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet. 
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
wiki/toisen-maailmansodan-linnoite.1603199112.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)