wiki:torppa
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| wiki:torppa [2017/04/01 09:51] – [Lähteet] helena | wiki:torppa [2023/02/03 10:26] (nykyinen) – [Kuvaus] vellu | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | {{ : | + | {{ : |
| - | {{ : | + | {{ : |
| Osa torpan paikoista on raivattu pelloiksi, jolloin maanpinnalla ei ole näkyviä merkkejä rakenteista. Torpasta saattavat kertoa ainoastaan pellossa olevat esinelöydöt, | Osa torpan paikoista on raivattu pelloiksi, jolloin maanpinnalla ei ole näkyviä merkkejä rakenteista. Torpasta saattavat kertoa ainoastaan pellossa olevat esinelöydöt, | ||
| - | Autioituneita torpanpaikkoja ei toistaiseksi ole juurikaan tutkittu arkeologisin kaivauksin tai edes inventoitu systemaattisesti((Muinaisjäännösrekisterissä on 9.5.2016 321 torppaa.)). Tutkimuksilla saataisiin todennäköisesti | + | Autioituneita torpanpaikkoja ei toistaiseksi ole juurikaan tutkittu arkeologisin kaivauksin tai edes inventoitu systemaattisesti((Muinaisjäännösrekisterissä on 3.2.2023 1201 torppaa.)). Tutkimuksilla saataisiin todennäköisesti |
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | {{ : | + | {{ : |
| + | Keskiajan ja Vaasa-ajan torppia esiintyy harvoin historiallisissa lähteissä. Ajanjaksolta tunnetut yksittäiset torpat liittyvät rälssin ja kirkon maaomistuksiin. Lisäksi uudistiloja saatettiin kutsua pyölien ohella torpiksi. Torppien määrän varsinainen kasvu liittyy Suomessa 1600-luvulla tapahtuneeseen laajamittaiseen kartanonmuodostukseen ja sen myötä syntyneeseen työvoiman tarpeeseen. Kartano vuokrasi torpparille pienen maa-alueen viljelyä varten ja sai vuokran yleensä päivätöinä. Lisäksi vanhojen lampuotitilojen muuttaminen torpiksi oli vähempien verovelvollisuuksien vuoksi kannattavaa kartanoille.((Niukkanen 2009: 35–36; Siren 2003: 223–224; Suhonen 2015.)) | ||
| - | Keskiajan ja uuden ajan alun torppia esiintyy harvoin historiallisissa lähteissä. Ajanjaksolta tunnetut yksittäiset torpat liittyvät rälssin ja kirkon maaomistuksiin. Lisäksi uudistiloja saatettiin kutsua pyölien ohella torpiksi. Torppien määrän varsinainen kasvu liittyy Suomessa 1600-luvulla tapahtuneeseen laajamittaiseen kartanonmuodostukseen ja sen myötä syntyneeseen työvoiman tarpeeseen. Kartano vuokrasi torpparille pienen maa-alueen viljelyä varten ja sai vuokran yleensä päivätöinä. Lisäksi vanhojen lampuotitilojen muuttaminen torpiksi oli vähempien verovelvollisuuksien vuoksi kannattavaa kartanoille. ((Niukkanen 2009: 35–36; Siren 2003: 223–224; Suhonen 2015.)). | + | {{ : |
| - | + | ||
| - | {{ : | + | |
| Rivi 41: | Rivi 40: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Autioituneet 1750-lukua vanhemmat torpanpaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tätä nuorempi autioitunut torpanpaikka voidaan luokitella muinaisjäännökseksi, | + | Autioituneet 1750-lukua vanhemmat torpanpaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tätä nuorempi autioitunut torpanpaikka voidaan luokitella muinaisjäännökseksi, |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| Rivi 53: | Rivi 52: | ||
| **Suhonen, V.-P.** 2015. Torpat : Itä-Uudenmaan maaseudun arkeologian bulkkitavaraa? | **Suhonen, V.-P.** 2015. Torpat : Itä-Uudenmaan maaseudun arkeologian bulkkitavaraa? | ||
| **Suhonen, V.-P.** 2016. Maaseudun asutuksen todellinen marginaali – tilattoman väestön mäkituvat Helsingin pitäjässä. //SKAS// 2015/4. | **Suhonen, V.-P.** 2016. Maaseudun asutuksen todellinen marginaali – tilattoman väestön mäkituvat Helsingin pitäjässä. //SKAS// 2015/4. | ||
| - | **Welinder, Stig** (red.) 2007. //Torpens arkeologi// | + | **Welinder, Stig** (toim.) 2007. //Torpens arkeologi// |
wiki/torppa.1491029492.txt.gz · Viimeksi muutettu: (ulkoinen muokkaus)
